› Keskustelut › Metsänhoito › Ovatko puuntuottajat lainsuojattomia?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 123)
1 2 3 … 7 8 9 … 11 12 13

  • Ovatko puuntuottajat lainsuojattomia?

    Lähetetty: 14.12.2016, 09:36

    Merkitty: 

    Suomen perustuslaki  15 §
    Omaisuuden suoja
    Jokaisen omaisuus on turvattu.

    Riistavahinkolaki 3 §
    Hirvieläinvahingot
    Metsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko.

    19 §
    Taimikon ja sitä varttuneemman puuston korvaaminen.
    Taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon katsotaan alentuneen merkittävästi, jos vahinkoalueella on yksi tai useampi vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen yhtenäinen hirvieläimen vahingoittamien puiden alue.

    Metsästyslaki, 26 §
    Hirvieläimen pyyntilupa
    Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinten aiheuttamat  vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.

    Riistahallintolaki, 14 §
    Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 18.12.2016, 20:33

    Jos joku väittää, että hirvien talvilaidun-alueesta tulee hyvänlaatuinen männikkö, valehtelee tai ei ymmärrä mistä puhuu.

    suorittava porras 18.12.2016, 20:57

    Finsilvalla on maita ”usseempi hehtaari ” myös hirvien talvilaidunalueilla .

    Jututin vartavasten metsien hoidosta vastaavaa aluetoimihenkilöä (ei metsästä ) ja kysyin hirvivahingoista . Hän totesi , että vahingot ovat olematonta luokkaa kokonaisuus huomioon ottaen . Mäntyä kasvaa joka paikassa , mihin se maapohjan perusteella soveltuu .

    Oma havaintoni on , että Finsilvalla , samoin kun monella muullakin , oli runsas vuosikymmen sitten heikompitasoisen metsänhoidon jakso . Tuolloin potkittiin metsureita urakalla pois . Sillä aikajaksolla on todettavissa myös hieman korkeampi hirvivahinkojen määrä . (hirvikanta ennätys suuri samalla hetkellä ). Nyt taimikoita hoidetan intensiivisemmin ja vahingot ovat vähentyneet(..siirtyneet hoitamattomiin taimikoihin) se myötä .

    PS. Jos taimikoita on hoidettu tähän asti kemeran voimalla , on samalla  tarjottu hirville monipuolinen ruokamaa usean vuoden ajan . 3-4 vuotta liian myöhään tehty taimikon hoito ( jotta avustusehdot täyttyisivät) on lisännyt vahinkoriskiä tuntuvasti .

    Miten on ”Visakallo” , oletko tarvinnut taimikonhoitoon kemeraa ?

    Visakallo 18.12.2016, 23:02

    Suorittavaa näyttää nyt vaivaavan huonomuistisuus. Muutama päivä sitten, ja aika monta kertaa sitä ennen olen kertonut, että kaikki taimikkoni on puulajista riippumatta aina varhaisperattu ajallaan, ja sen jälkeen raivauksia on tehty ensiharvennukseen asti aina kun siihen on ollut tarvetta. Joskus on saatu kemerat, useimmin ei. Suorittava aivan itse tahtomattaan todisti viimeksi lähettämillään kuvilla, kuinka niillä alueilla, joissa hirvet oikeasti talvehtivat, ei kunnollista männikköä tule. Kun kysymyksessä oli kohtalaisen iso alue, osa siitä oli hirviltä säilynyt, osa ei. Silloin on aivan turha puhua koko alueesta, että se olisi hirvien talvilaidunalue. Ei sitä täällä kukaan oikeasti metsää kasvattava usko.

    Planter 19.12.2016, 15:08

    ”Mitähän varten on istutettu kuusta , kun olisi voinut kylvää mäntyä?”

    Ratkaisuna on esitetty männyn kylvöä istutuksen sijaan, jolloin saataisiin niin tiheä taimikko, että siitä on vara syödä osa pois.  Kuivilla kankailla kylvöä ja/tai siemenpuita on aina käytetty ja käytetään edelleen. Sinne voi jopa onnistua saamaan 5000 tainta/ha ja osa onnistuu ponnistamaan
    hirvien ulottumattomiin.

    Suurin ongelma onkin tuoreet ja kuivahkot kankaat. Itselläni sattuu vielä olemaan pääosin hienojakoista kangasmaata.Hienojakoisten maalajien routimisen ja rousteen vuoksi kylvöä suositellaan vain keskikarkeille ja karkeille maalajeille. Routivilla maalajeilla syksyn rouste nostaa pienet taimet irti maaperästä.

    Siitä huolimatta olen kokeillut……ja epäonnistunut. Ensin olin siis istuttanut mäntyä ja ne syötiin, sitten kokeillut kylvöä.

    Päätehakkuun jälkeen merkkaisin juurikäävän saastuttamat alueet ja niille ainoa oikea puulaji on mänty, mutta mäntytaimikkoa ei saa syntymään.

    Otin vielä metsäneuvojan mielipiteen, mitä pitäisi tehdä. Katseltuaan yritelmiäni, hän sanoi: Istuta kuusta, kasvata 50 vuotta ja sitten kaikki pois ennen kuin laho iskee.

    Eikä aikaakaan, kun lehtiotsikoissa lukee: ”Metsänomistajat ovat tehneet virheitä istuttaessaan kuusta…..”

    Jos jollain on parempia neuvoja, niin otan mielellään vastaan, miten pitäisi menetellä?

    Laitan vielä jotain tutkimustietoa, ettei se kylvökään ole aina ratkaisu ongelmaan.

    Planter 19.12.2016, 15:22

    Männyn kylvöjen onnistuminen Suomen metsäkeskuksen 2012 tarkastusaineiston perusteella.

    Tässä tärkeimmät, jos ei jaksa lukea koko raporttia.

    ”Tarkastusraportin perusteella kuivahkoilla kankailla kylvömännniköistä vain 21,7%:ssa oli taimia yli 3000kpl/ha.

    Tuoreilla kankailla vain 8%:ssa kylvömännniköistä oli taimia yli 3000kpl/ha.

    Oksaisuutta pidetään männyn sahatavaran teknisen laadun keskeisimpänä tekijänä. Oksaisuuden vaikutus on 80–90 % sahatavaran laadusta.
    Suurin laatuhyöty voidaan saavuttaa, jos männikön alkutiheys pidetään riittävänä. Hyvän tiheyden saavuttamiseksi vaaditaan vähintään 5000-6000 tainta hehtaarille, ennen kuin oksan paksuus laskee alle kahden senttimetrin.

    Arvosanat eteläisissä alueyksiköissä jakautuivat pääosin tyydyttäviin ja heikkoihin. 

    Eteläisissä alueyksiköissä epäonnistumisprosentti oli huomattavasti suurempi kuin pohjoisimmissa alueyksiköissä Arvosanat eteläisissä alueyksiköissä jakautuivat pääosin tyydyttäviin ja heikkoihin. Pirkanmaalla ei päästy yhdelläkään kuviolla hyvän arvosanaan ja Kaakkois-Suomessakin vain 3 kuviota sai hyvän arvosanan hyvä.”

    Ei riitä taimia kylvömännikössäkään hirvien suuhun. Koko tutkimus löytyy alla olevasta linkistä:

    https://www.theseus.fi/handle/10024/68023

     

    Gla 19.12.2016, 22:04

    VS3 on aluetta, jolle perustettiin Teijon kansallispuisto. Lieneekö sillä vaikutusta poikkeuksellisen korkeaan tavoitteelliseen hirvikantaan.

    Lounais-Suomessa on valkohäntäpeurojen määrä myös valtava ja joskus voikin olla vaikeata erottaa niiden ja hirvien aiheuttamia tuhoja.

     

    Visakallo 20.12.2016, 07:18

    Käydyissä tuhokeskusteluissa puhutaan monesti hirvien talvilaitumista. Tämä käsite ei tunnu olevan kaikille kovin selvä.  Jos hirvet ottavat jonkun männyntaimikon vakituiseksi talvilaitumekseen, ei sen ydinalueelle montaa mäntyä jää kasvatettavaksi. Tämä on päivänselvä asia, mutta joillekin yllättävän vaikea myöntää tai ymmärtää.

    Puuki 20.12.2016, 08:01

    Asiaan vaikuttaa paljon sekin, millä alueella taimikot on. Väli-Suomessa on ainakin oma näkemys tullut sellaiseksi, että mä-kylvö on kuitenkin edes jonkinlaisen mä-kasvatuksen mahdollistava myös hirvien talvilaidunalueilla, jos olosuhteet muuten on sopivat ja tarkoitus on hoitaa uudistaminen viljelemällä.

    Erään muutaman hehtaarin mä-kylvöalueen taimet söi hirvet useampana talvena  huonon näköiseksi ja taimikonhoidoissa piti jättää niitä mitä jäi jäljelle. Nyt ensiharvennusikäisen kuvion puista on n. 1/3 mäntyjä ja suurin osa koivuja.

     

     

     

    Planter 20.12.2016, 10:42

    ”VS3 on aluetta, jolle perustettiin Teijon kansallispuisto. Lieneekö sillä vaikutusta poikkeuksellisen korkeaan tavoitteelliseen hirvikantaan.”

    Teijon kansallispuiston pinta-ala on noin 1%  hirvitalousalueen VS3 pinta-alasta, joten sillä ei saisi olla  vaikutusta poikkeuksellisen korkeaan tavoitteelliseen hirvikantaan.

    Se tosin on mielenkiintoista, miten kansallispuisto vaikuttaa sen naapurina oleviin talousmetsiin….onko siitä hyötyä tai haittaa.

    Planter 20.12.2016, 10:53

    ”Nyt taimikoita hoidetan intensiivisemmin ja vahingot ovat vähentyneet(..siirtyneet hoitamattomiin taimikoihin) se myötä.”

    Uuden taimikoiden varhaishoito-kemeran myötä ja muutenkin aletaan vähitellen saada taimikoiden hoitoon ryhtiä ja toivottavasti tulevaisuudessa lähes kaikki hoidetuksi.

    Jälleen nykyisen ja korkeamman hirvikannan puolustajille yksi yksinkertainen kysymys.

    Missä hirvet ruokailevat tulevaisuudessa, mihin ne siirtyvät?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 123)
1 2 3 … 7 8 9 … 11 12 13