› Keskustelut › Metsänhoito › Ovatko puuntuottajat lainsuojattomia?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 123)
1 2 3 … 6 7 8 … 11 12 13

  • Ovatko puuntuottajat lainsuojattomia?

    Lähetetty: 14.12.2016, 09:36

    Merkitty: 

    Suomen perustuslaki  15 §
    Omaisuuden suoja
    Jokaisen omaisuus on turvattu.

    Riistavahinkolaki 3 §
    Hirvieläinvahingot
    Metsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko.

    19 §
    Taimikon ja sitä varttuneemman puuston korvaaminen.
    Taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon katsotaan alentuneen merkittävästi, jos vahinkoalueella on yksi tai useampi vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen yhtenäinen hirvieläimen vahingoittamien puiden alue.

    Metsästyslaki, 26 §
    Hirvieläimen pyyntilupa
    Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinten aiheuttamat  vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.

    Riistahallintolaki, 14 §
    Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 17.12.2016, 11:36

    Vuonna 2014 vahvistettu hirvikannan hoitosuunnitelma:

    ”Paikallistasolla metsästysoikeuden vuokranneet metsästysseurat voivat olla yhteydessä maanomistajiin ja ilmoittaa havaitsemistaan hirvivahingoista.”

    Miten paljon vahinkoilmoituksia tulee tätä kautta vahinkorekistereihin ja paljonko niitä on tullut metsänomistajille?

    Planter 17.12.2016, 12:40

    Jos tämäkin käännetään takaisin otsikon aiheeseen, onko puuntuottajilla oikeusturvaa, jos on, niin toteutuuko se? Hirvikannan säätelyyn maanomistajilla ei ole mitään vaikutusvaltaa, antaisiko edes laki suojaa?

    Esimerkiksi Alueella VS2 on tavoite keskiarvo 5,75 /1000ha ja alueella VS3 tavoite 4,75 /1000ha.

    Hirvikannan hoitosuunnitelma:Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan (4/1000) ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.

    Siis riistahallinto ainakin paikallisesti ja tahallisesti ajaa tilanteen laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.

    Eikä se ole alla olevien lakipykälien mukaista.

    Metsästyslaki, 26 §
    Hirvieläimen pyyntilupa
    Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.

    Riistahallintolaki, 14 §
    Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Planter 18.12.2016, 11:51

    Olen viestiketjuissa yrittänyt saada vastauksia kysymyksiini, mutta ei vaan ole tullut. Kunnon poliitikkojen tapaan yritetään vaihtaa puheenaihe  äkkiä joksikin muuksi ja lähdetään nuolemaan nuolukiveä. Yritän vielä kerran, niin, että vastauksen voi antaa yhdellä sanalla.

    Otetaan esimerkiksi hirvitalousalue VS3, jossa itselläni on metsää.Riistaneuvoston tavoite vuodelle 2015 oli 4,00/ 1000 ha Luken arvio kannasta 2015 oli suurempi 5 /1000 ha. Riistaneuvoston tavoite vuosille 2016/2017 on  4,75/1000, eli korkeampi kuin 2015.
    Maa-alasta vain vähän yli puolet on metsää, ja tiheys metsissä on luokkaa 10 hirveä/1000 ha ja riistaneuvoston tavoite on nostaa edelleen kantaa.

    MTK moittii, että riistaneuvoston tekemässä päätöksessä ei ole huomioitu maanomistajien edustajien sidosryhmätilaisuudessa tuomia näkökantoja hirvitiheyden säätelystä. MTK, että hirvikannan keskimääräisiä tiheystavoitteita on laskettava ja tavoitteeksi on asetettava keskimäärin 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla koko maakunnassa hieman paikallisia olosuhteita huomioiden.

    Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja on selvillä MTK:n vaatimuksesta mutta ei näe sille perustetta. Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden koko maakunnassa on kohtuuton. (Tämä vaatimus vastaisi tiheyttä metsissä luokkaa 4/ 1000 ha).

    Monien palstalla keskustelevien mielestä nykyinen säätelysysteemi on hyvä ja ongelmat johtuvat lähinnä metsänomistajista. Edellisestä kommentistani voi lukea, mitä tiheydet yli 4/ 1000ha tarkoittavat.

    Voisitteko ystävällisesti vastata. Meneekö tämä kaikki nyt oikein?

    Yhdellä sanalla kiitos KYLLÄ tai EI

     

    A.Jalkanen 18.12.2016, 13:01

    Ei. Hirvitiheydet voitaisiin aivan hyvin laskea hirvitalousalueen metsäalaa kohti, ellei niin jo tehdä, koska metsätalouden vahinko on liikennevahingon lisäksi tärkein vahinkotyyppi. Lisäksi hirvivahinkojen ja muiden sorkkaeläinten metsä- ja sato vahinkojen ilmoittamiseen voitaisiin luoda helppokäyttöinen karttapohjainen nettisovellus. Lisäys: ketjussa ”Ilmainen hirvituhoilmoitus” käsitellään tällaista sovellusta.

    mehänpoika 18.12.2016, 15:13

    Ei. Hirvituhot esim. männyntaimikoissa tapahtuvat lähes aina talvella, koska hirvien talviravinto on pääosin männyn havua tai kuorta. Tästä johtuen hirvitiheydet tulisikin aina laskea hirvitiheysalueen metsäalaa kohti ja muutenkin pudottaa hirvitiheyssuosituksia tuntuvasti. Perustelut: Pellot ovat normaalisti talvella lumen peitossa, joten talviravinto on hirven etsittävä metsän puolelta. Ravintoa ei lyödy myöskään järvien jäiltä talvella.

    Lueskelin hirvikannan hoitosuunnitelmaa. En löytänyt sieltä hirvitiheystavoitteita koskevia kohtia muutaman kymmenen vuoden aikana tapahtuneesta hirvien talviravinnon määrien hupenemisista. Metsiä on uudisteltu istutellen lähinnä kuuselle. Mäntyä on luontaisen uudistamisen ohella myös kylvetty. Silti karujakin maita on hirvistä johtuen istuteltu paljon kuuselle. Eiköhän tallainen hirvien aiheuttama uudistaminen pitäisi näkyä myös hirvikannan hoitosuunnitelmissa?

     

     

    suorittava porras 18.12.2016, 20:06

    ”Mäntyä on luontaisen uudistamisen ohella myös kylvetty. Silti karujakin maita on hirvistä johtuen istuteltu paljon kuuselle.”

    Mitähän varten on istutettu kuusta , kun olisi voinut kylvää mäntyä? Hirvet harventavat hieman heikompaa ja jälkeen jäänyttä taimiainesta ja parhaat yksilöt menevät kasvun suhteen menojaan . Laiton vastikään kuvia kylvömänniköstä , jonka kehityksessä ei ole ollut mitään ongelmia hirvien suhteen . Hieskoivikko on kylläkin saanut yhdellä reunalla  tuhoa aikaan .

    Visakallo 18.12.2016, 20:12

    Voin tarvittaessa esitellä aivan riittävästi kylvömänniköitä, jotka ovat nyt huonolaatuisia hieskoivikoita. Silloin kun hirvet aivan oikeasti ottavat jonkun alueen talvilaitumekseen, on sillä alueella aivan turha puhua metsätalouden harjoittamisesta. Lopeta jo Suorittava nuo selittelysi, sillä ne eivät ole uskottavia.

    jees h-valta 18.12.2016, 20:17

    Eihän siellä suorittavan kuvissa tosiaan enää voi näkyä pienenä syötyjen männyntaimien natsoja. Ei ole lainkaan ihme kun nuo alat sitten koivikoituu. Onhan siinä koivu selvästi nuorempaa kuin männikkö. Joka kyllä kertoo miten siinä on käynyt.

    suorittava porras 18.12.2016, 20:24

    Ei millään pahalla , mutta kumpikohan meistä on nähnyt enemmän , mitä metsässä oikeasti tapahtuu ? Reviirini  on kohtalisen iso  ja otanta-aineisto jonkin verran kattavampi , kun yksittäisen metsänomistajan,- isonkin . Lisäksi olen tehnyt töitä yksityisten ja usean eri metsäyhtiön mailla .  Uskottavuus tuntuu horjuvan , kun olen erehtynyt sekaantumaan metsästyshommiin ja saanut kokemusperäistä tietoa siltäkin puolelta .

    Mutta näihän se näyttää menevän , että politiikassa (hirvipolitiikassakin) pidetään todellisia asiantuntijoita vain kynnysmattona .

    Visakallo 18.12.2016, 20:30

    Siinä on se, että toisten metsistä ei välttämättä aina tiedä niiden tarkkaa historiaa, mutta omista metsistä tietää.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 123)
1 2 3 … 6 7 8 … 11 12 13