› Keskustelut › Metsänhoito › Ovatko puuntuottajat lainsuojattomia?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 123)
1 2 3 … 11 12 13

  • Ovatko puuntuottajat lainsuojattomia?

    Lähetetty: 14.12.2016, 09:36

    Merkitty: 

    Suomen perustuslaki  15 §
    Omaisuuden suoja
    Jokaisen omaisuus on turvattu.

    Riistavahinkolaki 3 §
    Hirvieläinvahingot
    Metsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko.

    19 §
    Taimikon ja sitä varttuneemman puuston korvaaminen.
    Taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon katsotaan alentuneen merkittävästi, jos vahinkoalueella on yksi tai useampi vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen yhtenäinen hirvieläimen vahingoittamien puiden alue.

    Metsästyslaki, 26 §
    Hirvieläimen pyyntilupa
    Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinten aiheuttamat  vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.

    Riistahallintolaki, 14 §
    Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • helge6 14.12.2016, 15:08

    Jessellä menee jeesusteluksi, tv-ohjelma kauhistuttaa kovasti. Tovi taaksepäin hän oli valmis ryhtymään salatappamaan hirviä torrakallaan tai vaikka jousella, eikä talteensaanti tosiaan ollut ykköspointti.

    Itse en moisista ohjelmista nauti, mutta kunnon erästyspäivä nuotiomakkaroineen jutteluineen on upeeta. Jos vielä metsä jotain antaa ni vot. Ei metsästä väkisin mitään oteta.

    jees h-valta 14.12.2016, 15:38

    Ei se kauhistuta vaan on lähinnä vastenmielistä kun ihannoidaan toimia joita kukaan ei tarvitse elääkseen. Jos minä ammun hirviä, jos se olisi sallittua esim. jousella en haavoittaisi vaan pyrkisin aina lopettamaan eläimen. Se etten kaipaa siitä lihaa on vain minun asiani eikä luonnossa mikään mene haaskuun. Jos minä en syö joku muu syö. Eli muut eläimet joita pedoiksikin sanotaan. Olen metsästystä harrastanut mutta en elvistellyt sillä koskaan. Olen muunmuassa koulun jälkeen ajanut toisten haavoittamaa jänistä niin kauan lähes pimeään että minun piti melkein lykkiä sitä haavakkoa jo eteenpäin. Se oli väsy mutta saatiinhan se lopetettua kun vihdoin siihen aikaan (ei kännyaikaa) sain passittajat oikeaan suuntaan. Se oli vähän jo silloin lopun alkua myös metsästysharrstuksellekkin. Vaikka olin silloin vielä alle aseikäinenkin. En montaa kymmentä vuotta sitä harrstusta sitten jatkanutkaan. En taistellut omaatuntoani vastaan siinä mielessä että kun ei kerran tarvittu niin en enää ampunutkaan. Hirviä voisin ampua vain syystä että haitta saadaan poistettua. Mutta aitaaminen on siinäkin eettisempi vaihtoehto. Olen toki sitä mieltä että tietty määrä hirvieläimiä petoalueilla tarvitaan niiden ruuaksi.

    Visakallo 14.12.2016, 17:11

    Planterin tekstin tuolla edellä voin allekirjoittaa sanasta sanaan. Suuret yhteiskunnalliset muutokset alkavat hyvin pienistä merkeistä, jotka jäävät useimmilta huomaamatta. Tällaisia pieniä liikahduksia on jo tapahtunut. En halua ennustajaksi ruveta, mutta minulla on nyt vahva tunne, että tällä kertaa hirviasiassa aletaan  huomioida myös puuntuottajat. Suomen mittavia puuhun perustuvia investointeja kun ei voida vaarantaa hirvien takia. Tähän asti metsästäjien ja viihdemetsänomistajien sana on painanut eniten, mutta jatkossa painoarvo siirtyy metsäteollisuuden ja rahoittajien tukemana myös puuntuottajille.  Murrosvaihe tekee varmasti joillekin kipeää, mutta aika parantaa haavat ja elämä jatkuu.

    suorittava porras 14.12.2016, 18:24

    Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvikannan hoidon tavoitteet
    Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman. Jatkossa alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvikannan hoidon tarkemmista tavoitteista yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Näin alueelliset erityispiirteet tulevat huomioitua aiempaa paremmin ja eri tahojen vaikutusmahdollisuudet paranevat. Hirvikannan säätelyllä halutaan ennaltaehkäistä hirvien metsä-, maa- ja porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja sekä liikenneonnettomuuksia.

    Sopiva hirvikannan taso ei ole sama ympäri Suomen, koska olosuhteet vaihtelevat paljon eri puolilla maata. Tämän lisäksi eri tahoilla on keskenään ristiriitaisia tavoitteita hirvikannan suhteen. Suunnittelussa huomioidaan myös suurpetojen vaikutukset hirvikantaan. Hirvikanta on osassa maata liian naarasvoittoinen, joten kannan eroja pyritään tasaamaan. Tavoitteisiin pyritään ohjaamalla metsästystä.

    Ajantasainen ja luotettava tieto hirvien lukumäärästä on ehdoton edellytys, jotta kannansäätely onnistuu mahdollisimman hyvin. Tulevaisuudessa hirvisaalis- ja havaintotiedot kerätään viikoittain sähköiseen tietojärjestelmään, josta ne ovat kaikkien saatavilla.

    Hirvivahingot ovat vähentyneet viime vuosina. Viime vuonna niitä oli jälleen vähemmän kuin sitä edellisenä. Vuonna 2013 maksettiin noin 870 000 euroa korvausta hirvien aiheuttamista metsätalousvahingoista. Viljelysvahinkoja korvattiin noin 176 000 eurolla. Korvaukset maksetaan hirvenmetsästäjiltä pyyntilupamaksuina kerätyistä varoista, joita käytetään myös vahinkojen ennaltaehkäisyyn, hirvitutkimukseen sekä kannan seurantaan.

    Hoitosuunnitelman valmisteli Suomen riistakeskus, ja työtä ohjasi maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä. Valmisteluun osallistui laaja joukko kansalaisia ja eri sidosryhmiä, sekä asiantuntijoita esimerkiksi riistantutkimuksen, metsäntutkimuksen, liikenteen ja metsätalouden alalta.

     

    Visakallo 14.12.2016, 18:52

    ”Hirvivahingot ovat vähentyneet viime vuosina. Viime vuonna niitä oli jälleen vähemmän kuin sitä edellisenä”.

    Tämän me täällä jo selvitimmekin, mistä  ”vahinkojen väheminen” johtuu.  Ei liene enää tarvetta sitä toistaa. Todellisuudessa vahingot ovat lisääntyneet.

    suorittava porras 14.12.2016, 19:08

    Sitäkään ei tarvinne toistaa , että riittävä näyttö vahingoista puuttuu , kun vahinkoja ei ilmoiteta . Riistaviranomaiset  ja riistaneuvostot perustavat päätöksensä kirjattuihin tietoihin eivät huhuihin .

    Planter 14.12.2016, 19:41

    Rautalanka alkaa tosiaan olla loppu, että vääntäisi jälleen mallin miksi ei vahinkoja ilmoiteta.

    ”Vuonna 2013 maksettiin noin 870 000 euroa korvausta hirvien aiheuttamista metsätalousvahingoista.”

    Totean vaan, että taimikkotuhoja on noin miljoonalla hehtaarilla, eli korvausta maksettiin 0,87€ /ha. Luulisi tulevan jossain mieleen, että systeemissä on jotain vikaa.

    Jos korvaukset olisivat samaa luokkaa kuin suurpetovahingoissa, uskon, että vahingoista tulisi ilmoituksia ihan eri tahtiin.

    suurpedot.fi sivustolta:
    Suurpetovahingoissa erityisesti koiran menetys aiheuttaa paljon mielipahaa, joten koiravahinkojen korvaukset määritellään erilailla kuin tuotantoeläinten. Korvauksissa huomioidaan esimerkiksi koiran saavuttama menestys. Tässä yksi laskentaesimerkki:

    Puhdasrotuisen koiran perusarvo on 1600 euroa, jonka päälle tulee seuraavia korvauksia:

    -vähintään 1,5 vuotta vanhalle metsästyskoiraksi koulutetulle (+2500 euroa),
    -jolle on tehty terveystutkimus (+500 euroa),
    -joka on saanut näyttelyssä H-arvostelun (+100 euroa),
    -ja suorittanut karhunhaukun taipumuskokeen (+500 euroa)
    -sekä saanut käyttövalion arvon (+3000 euroa).
    –Tällaisen koiran käypä arvo on 8200 euroa.

    Suurpedon tappama aikuinen poro tai siitosvasa korvataan käyvältä arvoltaan puolitoistakertaisena.

    Korvataanko hirvijahdissa sorkilla keihästetty koira samoin kuin karhujahdissa? Niitä lienee enemmän?

    suorittava porras 14.12.2016, 19:53

    Ei noitakaan korvauksia ilman näyttöä ja hakemuksen tekemistä saa …

    Planter 14.12.2016, 20:01

    Mutta jos on näyttö ja hakemus, niin Satakunnan ja Varsinais-Suomen korvaukset yhteensä ovat yhden hyvän koiran verran!!

    suorittava porras 14.12.2016, 20:08

    Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivan Satakunnan alueellisen riistaneuvoston järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa keskusteltiin hirvitilanteesta Satakunnan toimialueella.

    Alueellinen riistaneuvosto asetti keväällä 2015 tavoitteet hirvikannan hoidolle kolmivuotiskaudeksi 2015-2017 kullekin hirvitalousalueelle, joita on Satakunnan toimialueella neljä. Asetettujen kantatavoitteiden myötä pyritään säilyttämään vahinkomäärät kohtuullisina, ottamaan huomioon alueelliset erityispiirteet hirvikannan hoidossa ja säilyttämään hirvikanta elinvoimaisena ja metsästettävänä. Tavoitteiden toteutumista seurataan yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien kanssa vuosittain.

    Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus. Tuorein hirvikanta-arvio oli Satakunnan rannikkoseudulla aikaisempaa suurempi, kun taas alueen muissa osissa kanta on arvion mukaan kutakuinkin ennallaan. Hirvikannan kooksi rannikolla arvioitiin nyt 3,6–3,9 hirveä / 1000 ha, sisämaassa 2,5–2,9 hirveä / 1000 ha.

    Kannan kasvusta huolimatta hirvien aiheuttamien vahinkojen niin liikenteessä kuin taimikoissakin todettiin säilyneen alhaisella tasolla. Hirvitilanteen todettiinkin olevan pääpiirteissään tavoitteiden mukainen. Kannan kasvun hallittu leikkaaminen on kuitenkin tulevana syksynä tarpeen.

    Myös hirvikannan rakenteeseen on kiinnitetty viime vuosina enenevässä määrin huomiota ja kannan rakennetta on pyritty muuttamaan tasapainoisempaan suuntaan, valtakunnallisessa hirvikannan hoitosuunnitelmassa asetettujen yleistason tavoitteiden mukaisesti. Tuoreen arvion perusteella etenkin kannan sukupuolirakenne on toimialueella tasoittunut aikaisemmasta, toisin sanoen hirvisonnien suhteellinen osuus aikuiskannassa on noussut.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 123)
1 2 3 … 11 12 13