Keskustelut Metsänhoito Ovatko puuntuottajat lainsuojattomia?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 123)
  • Ovatko puuntuottajat lainsuojattomia?

    Merkitty: 

    Suomen perustuslaki  15 §
    Omaisuuden suoja
    Jokaisen omaisuus on turvattu.

    Riistavahinkolaki 3 §
    Hirvieläinvahingot
    Metsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko.

    19 §
    Taimikon ja sitä varttuneemman puuston korvaaminen.
    Taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon katsotaan alentuneen merkittävästi, jos vahinkoalueella on yksi tai useampi vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen yhtenäinen hirvieläimen vahingoittamien puiden alue.

    Metsästyslaki, 26 §
    Hirvieläimen pyyntilupa
    Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinten aiheuttamat  vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.

    Riistahallintolaki, 14 §
    Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

  • A.Jalkanen

    Ahvenanmaalla on metsäkauris pahin punkkien määrän lisääjä, ja kai sieltä löytyy yleisesti jänis/rusakko myös? Ameriikan Yhdysvalloissa ovat vakuuttuneita valkohäntien roolista punkkiepidemiassa ja Ruotsissa vastaavasti metsäkauriin. Määrän lisäksi tarvitaan tautien lisääjät, ja niistä tehokkaimmat ovat pienjyrsijät eli myyrät ja hiiret.

    Meillä näitä tosiasioita ei vielä tunnusteta yleisesti. Kyseessä on siis tutkimustulosten käytäntöön viemisen haaste. Tosiasioiden tunnustamisen jälkeen voitaisiin miettiä, onko puutiaisvälitteisten tautien nopea leviäminen ongelma, jolle pitäisi tehdä jotain. Kuka ja mitä?

    mehänpoika

    Oikeuskansleri Jonkka on tyytymätön huonosta lakien valmistelusta ja siitä johtuvista kansalaisten perusoikeuksien heikosta toteutumisesta. Hänen mukaan perustuslain vastaisten lakien säädäntää on tapahtrunut jo useiden vaalikausien aikana.

    Ovatkohan avauksessa mainitut lait esimerkkejä Jonkan huoliin?

    Planter

    Jonkan huolet taisivat liittyä mm. siihen, että turvapaikanhakijoille yritettiin (PS:n vaatimuksesta) saada huonompaa sosiaaliturvaa, kuin maan kanta-asukkaille.

    Puuntuottajien lainsuojattomuus johtunee siitä, että metsänomistajat ovat niin sekalaista sakkia, ettei niillä ole yhtenäistä edunvalvontaa. Riistapuolen lobbarit ovat taas (sisäfileen ja laatuviinin voimalla?) saaneet läpi niin epämääräiset suositusluontoiset, että voivat tehdä mitä vaan.

     

    Planter

    Lueskelin joululukemistona hirvisidosryhmäkuulemisien pöytäkirjoja. Tässä oman ”reviirin” pöytäkirjasta:

    ML 26 § mukainen hirvisidosryhmäkuuleminen kevät 2016

    • ELY, Liikennevastuualue: Hirvionnettomuudet alueella ovat hienoisessa noususuunnassa. Ongelmana on myös se, ettei poliisi enää kirjaa kolareita kattavasti eli todellista tietoa tilannekehityksestä ei ole.Ehdotus :2,5 hirveä/1000ha metsämaata.
    • MTK metsälinja:Toteaa, että hirvikanta on nousussa lähes jokaisen metsästysseuran alueella. Valtakunnallinen metsäinventointi tehty 2009 ja tuolloin todettiin, että maakunnassa 30%:ssa taimikoita on hirvien aiheuttamia vahinkoja.Vahinkotilanne ei saa lähteä nousuun nykyisestään. Kaikki tuhot eivät näy korvattuina vahinkoina, koska tuhot eivät keskity. Hirvikulukorvausjärjestelmä ei myöskään kannusta korvausten hakemiseen. Metsänomistajat ovat vaihtaneet osin kasvatettavaa puulajia vahinkojen estämiseksi. Tavoite-ehdotus on sama kuin viime vuonna 2,5 hirveä / 1000ha kokonaishehtaareille.
    • Seudun metsänomistajat:Hirvikantaa on saatava leikattua.
    • Seudun riistahoitoyhdistyksen maanomistajajäsen: Totesi, että jos hirvikanta on liian suuri, se rassaa metsänomistajia. Ne HT-alueet, jotka ovat kovin peltovaltaisia, niillä tiheys 2,5 on paljon.
    • MTK:Totesi, että viljapelloille tapahtuneita hirvivahinkoja/peuravahinkoja ei ilmoiteta Metsästäjissä on havaittu väsymystä: kytätään peuralaumoja, mutta ei saa ampua kaikkia tavattavia eläimiä. Kertoi laskennassa havaitun 8-9 hirveä / 1000ha keskittymiä talvehtimisalueilla.
    • MHY: Metsässä, maastotöissä tavataan nykyisin hurjasti hirvieläinten jälkiä. Hirvikannan koetaan olevan vahvassa nousussa, tuhojen näkyessä tilastoissa ollaan verotuksen osalta jo myöhässä. Maanomistajien viesti on muistettava, kun tavoitteita asetetaan.
    • Maanomistajat: Hirvitilanne huolettaa, mutta vhp tilanne vieläkin huolettavampi. Peurojen makauksia tavataan pelloissa, eikä näiden määrä näy missään, koska vahingoista ei haeta korvauksia.
    • Metsänomistajat: Kaikissa metsätaimikoissa havaittu taimituhoa, korvausjärjestelmä on ongelmallinen.
    • Riistanhoitoyhdistyksen metsänomistajajäsen: Totesi, että ollaan hakoteillä, kun hirvi määrää mille lajille metsä uudistetaan. Kuitenkin tämän vuoksi mäntymetsämaita laitetaan kuuselle ja menetetään tuloja tulevaisuudessa.
    • Rhy:n maanomistajajäsen: Esittää riistaneuvostolle, että yhdellä hirvieläimen luvalla ammuttaisiin 3 vasaa.
    • Piirin rhy:n maanomistajajäsen: Kertoi, että laskentapäivänä oli oitis tavattu 9 hirven porukka metsästä ja 5 hirven laumoina kulkijoita tavataan metsänhoitotöissä.

    Riistaneuvosto:
    Lupapankkien perustaminen ja käyttöönotto on kulttuurihaaste. Pankkeja on pyritty lanseeraamaan yhteislupiin, mutta pankkijärjestelmään siirtyminen ei onnistu aivan vaikeuksitta. Pankkia tullaan edelleen
    painottamaan vahinkojen estämisvälineenä. HT-aluetarkastelulla tavoitellaan hirvikannan tasaisuutta, mutta toisena asiana tulisi edelleen tavoitella kannan rakenteellista paranemista. Peuran tulevaisuus huolettaa hirveä enemmän.

    Kukaan ei puoltanut nykyistä tai suurempaa kantaa. Lopputulos oli kuitenkin, että alueen hirvitiheystavoitetta nostettiin vuosille 2016/2017 noin 20%.

    A.Jalkanen

    Tuo riistaneuvoston kannanotto kertoo: kaikkia muita keinoja voidaan käyttää (pankki, ht-alue), mutta kantojen alentamiseen ei suostuta.

    Gla

    Hienoa, että Planter jaksaa etsiä ja ennenkaikkea tietää, että tällaisia papereita löytyy netistä. Hienoa on myös se, että liikenneturvallisuustyössä kiinnitetään huomiota eläinten määrään per metsäpinta-ala. Sääli, että homma menee kuten olen ennenkin kirjoittanut eli sidosryhmiä kuullaan, mutta muuta merkitystä asialla ei ole kuin yhden turhan palaverin pito.

    14.3.2016:
    Jaakko Klang, V-S ELY, Liikennevastuualue:
    Hirvionnettomuudet alueella ovat hienoisessa noususuunnassa, ei  kuolemaan johtaneita kolareita. Hämäränhetket riskialteimpia kaikilla hirvieläimillä. Hirvikolarit keskittyvät VT8 alueelle, tie 110 erottuu tilastoissa toisena, muualla yksittäisiä hirvikolareita. Pienet hirvieläimet kolaroivat paljon, V-S 2014: 1457 kolaria, 2015 tiedot puuttuu, Klang arvelee 1500 onnettomuutta ylitetyn.
    Ehdotus: 2,5 hirveä/1000ha metsämaata
    Pienten hirvieläinten suurta kolarien määrää tulisi saada vähenemään kokonaiskolarimäärän laskemiseksi

    Hirvieläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelman päivitys

    Ongelmana on myös se, ettei poliisi enää kirjaa kolareita kattavasti eli todellista tietoa tilannekehityksestä eiole. Liikennemäärät ovat edelleen kasvussa, ennusteen mukaan ehkä tulevaisuudessa kuitenkin laskussa. Rekat ja kuljettaminen ovat vähentyneet hieman

    suorittava porras

    Ajantasaista tietoa 24.12 /hirvi

     

    v 2015     kirjattiin 66916 metsästyspäivää

    v 2016     kirjattiin 71742 metsästyspäivää

    havaintoja vuonna 2015       223980 kpl

    havaintoja vuonna 2016      214006 kpl

    saalis vuonna 2015    37278 yksilöä

    saalis vuonna 2016    46354 yksilöä

    …eli metsällä on oltu tänä vuonna lähes 5000 päivää enemmän , jona aikana havaintoja on kertynyt lähes 10 000 kpl vähemmän , mutta saalista saatu yli 9 000 kpl enemmän , kun vuonna 2015

    Visakallo

    Planterin kirjoitus on täyttä asiaa.  Allekirjoitan joka sanan.

    Planter

    Uudesta hirvivahinkokorvaus asetusluonnoksesta: Nyt luokkien määrää aiotaan vähentää kahteen:ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin sekä pahoin vaurioituneisiin taimiin. Korvausta voi saada vain pahoin vaurioituneista taimista. Männyllä ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin taimiin lasketaan taimet, joiden pääranka on katkaistu ensimmäisen  vuosikasvaimen kohdalta. (näistä ei siis saa korvausta)

    Metlan Vilppula/Lapinjärvi katkontakokeista, joissa jäljitelty hirven syönnöstä:

    1= Katkaisu 1. vuosikasvain
    2= Katkaisu 1. vuosikasvain + puolet ylimmäisestä oksakiehkurasta
    3= Katkaisu 1. vuosikasvain + koko ylin oksakiehkura

    Käsittelytapa 1 ja käsittelytapa 3 heikensivät puun laatua eniten. Huomioitavaa on, että käsittelytavasta 2 ei seurannut haaraisuutta lainkaan. Ranganvaihdos tapahtui käsittelyssä jätettyyn sivuoksaan, josta syntyi uusi pääranka, näin runkovaurio jäi ainakin ulkoisesti vähäisemmäksi.

    Katkontakokeessa tehty latvavaurio aiheutti lähes aina puun laatua alentavan runkovaurion. Viimeisen vuosikasvaimen ja koko oksakiehkuran katkonta aiheutti vakavimman vaurion.

    Asetus on Suomen lakia täsmentävä tai täydentävä säädös. Asetukset tarkentavat lakia, mutta eivät muuta sen sisältöä

    ”Riistavahinkolaki 3 §
    Hirvieläinvahingot

    Metsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko.”

    Nyt uudella asetuksella tarkennetaan, että kokeissa todetut vakavimmat vauriot jätetään korvauksen ulkopuolelle. Meneekö oikein?

    Puuntuottajat ovat kynnysmatto, johon pyyhitään jalat ja jonka yli kävellään! Mistään ei välitetä mitään!

    Olisiko Jonkalle asiaa?

    Visakallo

    Planter on täysin oikeassa. Näin tämä ei tule kauan menemään. Kun ei kerran ole rahaa maksaa korvauksia, hirvet hävitetään niin vähiin, että vahingot loppuu. Tästä tuskin kellään voi enää olla epäselvää, vai onko vieläkin?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 123)