Keskustelut Metsänomistus Ovatko hirvenmetsästäjät todella yhteisellä asialla?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)
  • Ovatko hirvenmetsästäjät todella yhteisellä asialla?

    Luin Kiteen paikallislehdestä Veikko Ihanuksen (hirvenmetsästäjä) kirjoituksen ”Hirvenmetsästäjät yhteisellä asialla”. Jotenkin kirjoitus tuntui minusta valtakunnan hirvimafian tuotteelta, että en malta olla nostamatta sen ajatuksia Metsälehden palstalle Metsäpolitiikka-osioon yhteisesti ruodittaviksi.

    Aliotsikon, ”Syksyinen kohtaaminen” alla kerrotaan mm: ”Sosiaalinen hyvinvointia luova anti hirvijahdin muodossa on erittäin merkittävä, ja syntyy ilman kustannuksia yhteiskuntamme hyödyksi.”

    – Minusta pelkkää hölynpölyä!

    ”Työpanos on merkittävä” mm: ”Harrastuksen muodossa tehdään siis valtava työmäärä, jolla voidaan hallita ja rajoittaa hirvikannan kasvua. Hirvikannan hallinta edesauttaa merkittävällä tavalla liikenneturvallisuutta ja luo edellytyksiä järkevän metsätalouden harjoittamiselle seuduillamme.”

    – Tämä koskee jo valtakunnallista metsäpolitiikkaa.

    ”Metsätalous ei tule toimeen ilman hirvenmetsästystä” mm: ”Nykyinen metsänviljely ei tulisikaan toimeen ilman hirvenmetsästystä, muutamassa vuodessa monikymmenkertaiseksi kasvava hirvikanta käyttäisi taimikot ravinnokseen tuhoisin seurauksin.”

    – Näyttää olevan tulossa oikea informaatiosota hirvikannan paisuttajat/puuntuottajat. Ilmeisesti metsänsä elantonsa saavien tulisi nyt kiltisti kaikki kirjoitettu niellä ja tyytyä vallitsevaan nykytilaan. Onko näin?

  • Ammatti Raivooja

    Nii minä en puhunu varsinaisesti hirvenmetsäksykseen liittyvästä tienkäytöstä vaan täällä jo ihan tää perus teiden ylläpito kiristää jo niin paljon. Miten jotkut muuttuvatkin ihan luolamiehiksi kun kyse on teistä.

    Anton Chigurh

    Viime vuonna sorkkaeläinlaiduntajat korjasivat satona 40000 hirveä. Yhtä saaliiksi otettua hirveä kohti pelkät liikennevahingot olivat rapia 2500 euroa.

    Burl

    Korkealle on kyllä hirvenliha arvostettava, jos minunlainen metsänomistaja katsoo tilanteen olevan oikeudenmukainen. Kymmeniä hehtaareja männynkasvumaita on vallitsevan hirvipolitiikan takia epämääräisen kuusi-koivusekametsän vallitsemia.

    En tiedä, mikä on käytäntö eri puolilla maata, mutta ainakin meilläpäin maanvuokra on kutsu buffet-tyyppiselle hirvipaistille syksyllä. Alkoholipitoiset juomat on tietysti maksettava itse. Tiluksille kaadetuista hirvistä saa lisäksi viiden kilon lihasatsin bonuksena. Fileitä on turha odottaa.

    Korvauksia voi tietysti hakea. Sitä kun pariin-kolmeen kertaan olet männyt istuttanut ja hirvet on ne tärvelleet, alkaa sinnikkyys olla koetuksella. Periaatteessahan valtio maksaa korvauksia hirvituhoille. Käytännössä kriteerit tuelle ovat tiukat. Vain kolmen vuoden aikana tärvellyt taimet luetaan mukaan, vaan hirvetpä eivät yleensä tee tihutyötään urakalla.

    Ne usein aloittavat sen jo taimien ollessa puolimetrisiä ja jatkavat sitä niin kauan, kuin mahdollisesti varttansa jatkamaan kyenneet puut ovat hirvien ulottumattomissa. Ja tarkastusta tehtäessä luetaan myös latvanvaihdon tehneet mutta sinänsä elivoimaiset männyt, kitukasvuiset hieskoivut ja näreentarrit kasvatuskelpoiseen puustoon.

    Korvaus kattaa ”metsänviljelyaineiston” ja tehdyn työn nimellisesti, mutta korkotappio jää metsänomistajan harteille. Tilannetta voisi verrata siihen, että talosi poltetaan ja korvauksena saat paketin lankkua ja kehotuksen rakentaa uusi kämppä.

    Gla

    Burl: ”Korvaus kattaa ”metsänviljelyaineiston” ja tehdyn työn nimellisesti, mutta korkotappio jää metsänomistajan harteille.”

    Suurin kustannus taitaa kuitenkin tulla siitä, että uusintaviljelyssä taimikon hoito on erittäin työlästä. Heinikko ja vesakko on päässyt jo hyvään vauhtiin, mutta taimet joutuvat lähtemään kisaan takamatkalta. Ylimääräistä taimikon hoitoa ei korvata.

    Gla

    Suorittava porras: ”Syystä taikka toisesta metsästystoiminnan ulkopuolelle jääneet alueet takaavat sen , että hirviä ei metsästetä sukupuuttoon .”

    Minä kun luulin, että kaatolupakäytännöllä varmistetaan tuollaiset asiat.

    jees h-valta

    Tuokin vain täysin höpinää että maansa vuokraamattomat saisivat ne hirvet aloilleen. Ei perustu mihinkään eikä ainakaan tutkittuun. Omakohtainen kokemus ei puolla tuollaista kyllä. Ja niitä kokemuksia todella luonnosta kerään. Ja edelleen ne hirviluvat hakee metsästysseurat ja niitä ei vain haeta likikään tarpeeksi.

    jees h-valta

    Liekö oikein sattuman sanelemaa vaiko mitä mutta tänäillalla tuli iiiso paketti hirven jauhelihaa metsäharvennustyömaalle juuri siltä seuralta jota edellisellä sivulla hiukan jo kärvistelin vuokrasopimuksella irtisanomisuhkailulla. Nyt piän taas matalaa profiilia kyseistä seuraa kohtaan ainakin viisi vuotta.

    mehänpoika

    suorittava porras:
    ””Mutta kun minulla ja monella muulla työ ja perhe kulkevat harrastusten edellä.”” (sivu 2, viesti 2)

    – Tällainen ”harrastus” kuin hirvenmetsästys, josta maantieliikenteelle on suuri turvallisuusriski, metsänomistajille lisäkustannuksia ja puun laadun menetyksiä sekä yhteiskunnalle arvaamattoman tuhoisia kerrannaisvaikutuksia, pitäisi toteuttaa jahtikauden alettua aina vuosittain viivyttelemättä vaikka muun perheen mukana ollen.

    Muussa tapauksessa hirvestäjä tai metsästysseura ei takuulla ole ”yhteisellä asialla”. Joutuisihan silloin vähintään 1/3 kesän hirvikannasta jouksemaan viikkoja – jopa kuukausia – syksyn pimeinä iltoina liikenteen seassa. Tämän luulisi lisäävän hirvikolareiden uhreja entisestään. Eikö muiden kansalaisten toiveet jahdin läpiviennistä merkitse hirvenmetsästäjille mitään?

    mehänpoika

    Avaaja:
    ””Aliotsikon, Syksyinen kohtaaminen alla mm: Sosiaalinen hyvinvointia luova anti hirvijahdin muodossa on erittäin merkittävä, ja syntyy ilman kustannuksia yhteiskuntamme hyödyksi.””

    – Liikenneviraston hirvieläinkolaritilastojen mukaan liikahirvistä aiheutuvat yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat olleet viime vuosina noin 60 miljoonaa euroa. VTV:n hirvitarkastus 100/2005 tarkastuskertomuksen mukaan hirvistä yhteiskunnalle koituvat menetykset ovat vuositasolla 135-170 miljoonaa euroa. Lisäksi tulisivat hirvieläinkolareiden estämisestä aiheutuneet kustannukset.

    Ainakin näiden lukujen valossa hirvenmetsästäjät rajallisine pyyntilupineen eivät ole olleet ”yhteisellä asialla” ja ovatkin olleet luomassa hyvinvoinnin sijaan pahoinvointia koko kansakunnalle, eikä vähiten heille itselleen.

    Pyyntiluvista vapautettu hirvieläinten metsästys voisi onnistuessaan toimia myös ”yhteiskuntamme hyödyksi”, niinkuin Veikko Ihanus sanailee nykymuotoisesta jahdista.

    Iron Man

    Mehänpoika,sulla ei taida olla nyt asiat hyvin?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)