Keskustelut Puukauppa Ovatko harvennushakkuut bluffia

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 115)
  • Ovatko harvennushakkuut bluffia

    Merkitty: 

    Harvennushakkuut voisi ajatella myös teollisuuden juoneksi saada halpaa kuitupuuta. Tämä olisi vain naamioitu metsänhoidolliseen sanahelinään.

    Mietitäänpä tilannetta, missä sinulla sattuisi olemaan vaikkapa 30 vuotias kuusikko. Kelpo maalla voi hyvinkin olla 200 kuutiota hehtaarilla. Harvennat sen pystyhinnalla 15 euroa kuutio. Bruttotulot tällöin noin 1500 euroa hehtaarilta. Päätehakkuu 30 vuoden kuluttua, jolloin puuta on 300 kuutiota ja tulot 14000, jos puun hinta on nykyisellään.

    Tätä parempaan et harvennusskenaariossa pääse (puun hinta ei muutu). Huomattavasti huonompaan tilanteeseen sen sijaan voit päätyä: väistämättä syntyy korjuuvaurioita, sopivalla paikalla tuulituhot voivat harvennuksen jälkeen olla mittavat ja asioiden hoidossa on jo oma vaivansa. Äärimmillään loppupuuston arvo voi olla lähellä nollaa, jos sopiva myrsky käy koettelemassa sitä muutaman vuoden sisällä harvennuksesta.

    Vaihtoehtohan on, että antaa puun kasvaa ja 30 vuoden kuluttua (tai aiemmin) tekee suoraan päätehakkuun. Tällöin suhteellisen suurella varmuudella minimitulo on noin 18000 euroa/ha.

    Korot ovat nykyisin nollan kieppeillä. Näin harvennustulojen aikaistaminenkaan ei juuri vaikuta saatavaan nykyarvoon (esitetyillä ehdoilla).

    Eli kärjistetysti:

    A)Kuusikon harvennus (1 ha): Kassavirta 1500 euroa – 15500 euroa

    B) Ei harvennusta: Kassavirta noin 18000 euroa

  • Metsuri motokuski

    Meillä käynyt juuri päinvastoin kuin tolopaisella. Olen kierrellyt lähes kaikki istutusalat joita istutin niin yllättävän vähän on kuolleita. Täydennysistutuksille ei näytä olevan tarvetta. Se varmaan johtu osin siitä että kastelin taimet aina hyvin päivän päätteeksi sekä aamulla ennen istutusta vielä uudestaan. Samoin yritin istuttaa mättäisiin mahdollisimman syvään.

    Timppa

    Laikkumättäät ovat kuivumisen vuoksi riskialttiimpia istutuspaikkoja kuin kääntömättäät.  Kumpiinkohan Tolppa istutti.  Kuivana keväänä 2018 kääntömätäsistutus onnistui täydellisesti.  Laikkumätästyksessä joskus lisäriesana huonon mätästäjän jäljiltä syviä koloja ja tietysti enemmän pusikoitumista.

    Laikkumätästystä kannattaisi käyttää vain kosteilla kohdin.  Kääntömätästys vaatii kylläkin sopivan kauhan ja ammattitaitoisen kuskin.

    Keväällä istutettiin mäntyjä (asutuksen viereen) bräckenin tekemiin jälkiin kivikkomaahan.  Onnistui.

    Metsuri motokuski

    Nuo mitkä itse istutin olivat laikkumättäitä. Tosin kyllä usein potkaisin kuivan osan pois mättään päältä ennen taimen laittoa, mikäli oli pehmeää hiekkapitoista maata.

    Jätkä

    Tollon jupinoista ei tarvitse välittää, hän ei ole koskaan istuttanut – eikä istuta. Siihen työhön pitää poistua peräkammarista, eikä Tollo ole sitä toimintaa harrastanut vuosikymmeniin. Kansakoulun jälkeen hän on käynyt ulkona vain rippikoulussa, mutta sitäkään ei läpäissyt.

    Normandy

    Jätkä hyvä, ihanko oikeasti kannatti kirjoittaa viesti tuohon ylle jonka ainoa sisältö oli loukata toista kirjoittajaa.

    sinäkin tiedän paljon asioista ja olisi niin paljon mukavampaa lukea neuvoja eikä asiattomia loukkauksia.

    Anton Chigurh

    Tuossa päätehakkauttamassani rivissä ensimmäiset 40 vuotta tuottivat 100 kiintoa. Kohtuullinen tulos vertaa mihin tahansa muuhun metodiin.

    2012 uudistin ensimmäisen alueen (4 ha) tuosta alkuperäisestä ideasta kehittämälläni metodilla. Käännätin luottokuokkijalla luiskakauhalla pari metriä leveän yhtenäisen penkin (baana kuin sileä jalkakäytävä), jossa on kuntta kunttaa vasten. Siihen sitten kuusentaimet metrin välein. Riviväli 10 metriä. Tämä alue on rinnemaata, ei tarvinnut ojia. Raju kasvu, minkäänlaista raivaamista ei ole vielä tarvinnut. Istutuspenkki ei ole myöskään heinittynyt (rivi varjostaa riittävästi).

    Uusimman rivimenetelmäuudistusalan (6,2 hehtaaria, näkyy keittiöni ikkunasta vajaan kilometrin päässä) kuokitin naveromätästämällä siten, että naveron molemmin puolin tuli yhtenäinen sileä baana, joiden väli on 5 metriä. Seuraava navero sitten 10 metriä edellisestä, jne. Tämä alue on melko tasaista, siksi naverot. Jälleen taimet metrin välein. Ensimmäiseen naveropaririviin kuusentaimet, seuraavaan männyn ja seuraavaan rauduskoivut. Istutus 2018. Suurimmat hirviltä säästyneet rauduskoivut 4-metrisiä, männyt metrin luokkaa ja kuuset puolimetrisiä. Kuuset kärsineet viime vuosien kuivuudesta.

    Nämä molemmat uudistusalat näkyvät hyvin kansalaisen karttapaikan satelliittikuvissa. Ei voi erehtyä jos osuu näkökenttään.

    Planter

    Kyllä kannattaisi kasvattaa parhaiden metsämaiden ympäri kuusiaidat taimivälillä, josta hirven pötsi ei mahdu läpi. Jo alle kymmenen vuoden kuluttua istutuksesta aidan sisällä saisi kasvattaa mitä vaan.

    Anton Chigurh

    Tuon 2012 uudistusalan rivien läpikulku tuottaa jo huomattavaa tuskaa.

    TTL

    Palaan vielä alkuperäiseen aiheeseen. Arvostan erittäin paljon täällä mm. ”Timpan” ja ”Puukin” mielipiteitä.   Ja varmasti, jos”edistykselliset” (ei käsittääkseni nimimerkki Metsälehdessä) poistattavat marsalkka Mannerheimin patsaan  Kiasman vierestä, teen kaikkeni (se ei ole kyllä paljon), että herroille (?) nousee patsas tälle historialliselle paikalle.

    Se alkuperäinen ongelma oli, että kannattaako 30 v kuusikkoa harventaa, jos puusto on luokkaa 200 kuutioata/ha . Harventamista perustellaan suuremmalla tukkisaannolla (tukkiprosentilla!?) myöhemmin. Jos kaikki menee hyvin näin varmasti onkin. Kuitenkin se harventaminen sisältää em riskit: tuulituhot, korjuuvauriot, puunostajan velkasaneerauksen…

    Jos jätetään harventamatta korjuuvauriot ainakin poistuvat ja tuulituhot vähenevät merkittävästi. Puun kasvu ei myöskään harventamattomassa metsässä keskity samalla tavalla kaikille rungoille, että meillä olisi vajaa 400 kuutiota aikanaan hehtaarilla ”melkein” tukkipuunmitat täyttävää puustoa. Kasvu jakautuu rungoille epätasaisesti ja runkotilavuudesta tietysti pienille rungoille jää ”vähän”. Näin tukkiprosentti (tilavuusprosentti) voi olla yllättävänkin korkea myös harventamattomassa metsässä.

    Ajatus on tässä täysin taloudellinen: Nykyisellä korkotasolla mahdollisimman korkea nykyarvo sijoitukselle verojen jälkeen pienellä riskillä.

    Varmasti tähän löytyy oikeaa tutkimustietoa, mutta pitäisikö mennä jopa Ruotsiin asti.

    Puuki

    Asiaan liittyvää tutk.tietoa löytyy Suomestakin. Kun MT-kuusikko jätettiin kehittymään itsekseen, niin 70-vuotiaana itseharveneminen oli vienyt käyttöpuista  30 % , suuri osa jo paljon ennen sitä päätehakkuuikää.  Niiden viemä kasvulisä on pois tukkipuilta jotka on vielä elossa siinä vaiheessa.   Itseharvenemisrajatkin eri puulajeille löytyy tutkimustietona .  Tukki%:han voi olla hyvä vaikka puita ei enää paljon pystyssä oliskaan.  Sekään ei ratkaise kaikkea.   Riskialueilla harventamattomuus voi silti joskus olla yksi  vaihtoehto.

    Miksi istuttaa alunperin liian paljon kalliita kuitupuuaihioita, jos muutenkin voi toimia? Siitäkin voisi keskustella.

    Eikä sitä patsashanketta kannata laittaa alulle (antaahan Mannerheimin olla paikoillaan) sen enempää kuin hommata TTL:lle jotakin pyörän uudestaan keksijän palkintoakaan.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 115)