› Keskustelut › Puukauppa › Ovatko harvennushakkuut bluffia

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 10 11 12

  • Ovatko harvennushakkuut bluffia

    Lähetetty: 1.7.2020, 10:14

    Merkitty: 

    Harvennushakkuut voisi ajatella myös teollisuuden juoneksi saada halpaa kuitupuuta. Tämä olisi vain naamioitu metsänhoidolliseen sanahelinään.

    Mietitäänpä tilannetta, missä sinulla sattuisi olemaan vaikkapa 30 vuotias kuusikko. Kelpo maalla voi hyvinkin olla 200 kuutiota hehtaarilla. Harvennat sen pystyhinnalla 15 euroa kuutio. Bruttotulot tällöin noin 1500 euroa hehtaarilta. Päätehakkuu 30 vuoden kuluttua, jolloin puuta on 300 kuutiota ja tulot 14000, jos puun hinta on nykyisellään.

    Tätä parempaan et harvennusskenaariossa pääse (puun hinta ei muutu). Huomattavasti huonompaan tilanteeseen sen sijaan voit päätyä: väistämättä syntyy korjuuvaurioita, sopivalla paikalla tuulituhot voivat harvennuksen jälkeen olla mittavat ja asioiden hoidossa on jo oma vaivansa. Äärimmillään loppupuuston arvo voi olla lähellä nollaa, jos sopiva myrsky käy koettelemassa sitä muutaman vuoden sisällä harvennuksesta.

    Vaihtoehtohan on, että antaa puun kasvaa ja 30 vuoden kuluttua (tai aiemmin) tekee suoraan päätehakkuun. Tällöin suhteellisen suurella varmuudella minimitulo on noin 18000 euroa/ha.

    Korot ovat nykyisin nollan kieppeillä. Näin harvennustulojen aikaistaminenkaan ei juuri vaikuta saatavaan nykyarvoon (esitetyillä ehdoilla).

    Eli kärjistetysti:

    A)Kuusikon harvennus (1 ha): Kassavirta 1500 euroa – 15500 euroa

    B) Ei harvennusta: Kassavirta noin 18000 euroa

    Tekijä
    TTL
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Jätkä 1.7.2020, 16:49

    Huippukuusikkoon ei mennä sulanmaan aikaan koneiden kanssa, ei edes hevosvaljakolla. Hirvetkin polkevat liikaa kuusikon pintajuuria.

    Muistan, kun Evolla laittelimme talvisavottaa, eli ensin hakattiin päätehakkuuta odottavaan kuusileimikkoon tie-aukko. Lyhimmät kuuset yli kolmekymmentä metrisiä, pisimmät neljänkymmenen luokkaa. Puut kaadettiin hieman pois tielinjalta. Tietenkin osa puista otti oksistaan pystypuihin – Ei anuttakaan konkeloa, mutta alle kaatuneiden – 2 – 4 :n kuution kuusten juurakko nousi syrjälleen ja alta paljasti putipuhdas kivikko.

    Alusta oli kuin pestyjä saunankiukaan kiviä täynnä. Kuntta oli 10 – 20 cm paksua. Ja puut ollivat kasvaneet ja terveitä. Metsää oli kasvatushakkuin käsitelty pari – kolme kertaa. Ei ainuttakaan kuitupuuta koko kuviolla. Ei ainuttakaan keloutunutta tai muutenkaan kuollutta puuta.

    Parhaissa kohdissa n. 1000 kiintoa /ha.

    jees h-valta 1.7.2020, 18:43

    Kerrankos sitä ylimääräinen nolla nollatapsalle pöllähtää. Muistutan edellistä kommentoijaa kuiteskin etten ole tämän ketjun aloittaja. Joten kommentoi hänelle, please!

    TTL 28.7.2020, 09:41

    Nykyisin lisää pähkäiltävää hakkuisiin tuo alhainen korkotaso.

    Suomen valtion 10 vuoden velkakirjoissa sijoittajat tyytyvät -0,3 %:n tuottoon eli sijoittavat kassaansa valtion säilytettäväksi 0,3%:n vuotuista palkkiota vastaan. Toinen spekulatiivinen malli on tietysti se, että korot laskevat entisestään, velkakirjojen arvot nousevat ja sijoittajat nettoavat tätä kautta.

    Metsässä puu tuottaa yleensä paremmin.

    Hakkuun jälkeisissä rahansiirroissa tapahtuu myös lainsäädäntöön perustuva kassan laimentuminen. Verottaja vie ”kelpoista sijoitettavaa rahaa” yleensä noin 30 % eli tuotot tulee hakea tällä pienentyneellä (70 %) kassalla.

    Puuki 28.7.2020, 09:52

    1500 rahaa on 30 vuoden kuluttua 5000 , jos korko on 4 %. Sen saa esim. asuntomarkkinoilta vuokratuottona.  Miksi verrata korkoa suursijoittajien miinuskorkoihin ? Ne saattaa vaikka olla rahapyykillä miinuskorkoineen.    Tai kun lainakorko% voi olla  2-6 % .  Silloin laskentakorko pitää olla suunnilleen samalla tasolla.     70 vuodessa kuusikko ilman hoitoa (harvennuksia) tuottaa kuivia/lahopuuta 1/3 kokonaiskasvusta.  Harventamalla ajoissa se puu kasvaa käyttöpuuksi.  2. harvennus jossain välissä ennen päätehakkuuta ja lopputulos on ihan erilainen. Tärkeää on korjuun onnistuminen, osaavat kuskit, sopiva kalusto ja riittävän hyvät korjuukelit.

    Mutta mitäpä sitä ei kannattasi tehdä veroja välttääkseen   – Verottaja vie puolet mutta konekauppias vie kaikki rahasi.

    Muuten kyllä kannattavampaa on pikkutukkien ja tukkien kasvatus kuin kuitupuun.  Siihen päästään nopeammin, kun ei kasvateta varsinkaan istutuspuita kuitupuuhakkuuta varten.  Tilanteen mukaan, jos mahdollista,  esim. th:ssa tiheys alle 1300 kpl/ha MT-kuusikossa. Järeytyminen nopeutuu  ja  arvokasvu nopeutuu  kunhan ei päästetä oksapaksuutta liian suureksi.

    MJO 28.7.2020, 09:58

    Aika paljon kertymä ensiharvennuksessa 100m3. Miksi pitää poistaa yli puolet puista (oletan että alaharvennus). Harvennukseen riittäisi hyvinkin 70m3, jolloin jäävä runkoluku olisi noin 1000-1100.

    Miksi kuusikko kasvaisi kuutioita parhaassa kasvuiässä vain saman verran, kuin taimikko vaiheessa? 200m3/30v.

    Tilanne saadaan näyttämään ihan miltä vaan, kun keksitään itseä miellyttävät arvot laskelmiin.

    metsänkasvattaja 28.7.2020, 10:11

    tuo  mitä  ttl laski  on ehkä   varteenotettava   vaihtoehto . kovat tuulet  todennäköisesti    hoitavat  harvennuksen  ainakin  osittain   jos   ensiharvennus  on  tehty   liian  harvaksi  voi   kuusikko   mennä  jopa   pilalle  päätehakkuuta  ajatellen kun    verrataan   harventamattomaan  kuusikkoon

    Jätkä 28.7.2020, 10:59

    MJO:”Aika paljon kertymä ensiharvennuksessa 100m3. Miksi pitää poistaa yli puolet puista (oletan että alaharvennus). Harvennukseen riittäisi hyvinkin 70m3, jolloin jäävä runkoluku olisi noin 1000-1100.

    Miksi kuusikko kasvaisi kuutioita parhaassa kasvuiässä vain saman verran, kuin taimikko vaiheessa? 200m3/30v.”

    On toki totta, että enskassa ei pitäisi pudottaa runkolukua selkeästi alle tonnin. Mutta jos enska on pahasti myöhässä, on syytä unohtaa runkoluku ja tehdä harvennus Tapion taskukirjan ohjeiden mukaan. silloin voi kertymää tulla satanen / ha ja runkoluku voi – jos jätetään päävaltapuista nuo jättöpuut – olla jo hyvinkin alle 1000 / ha.

    Tuollaisen metsän hoito on kyllä ollut niin retuperällä, ettö muistuttaa Jeessin hoito-ohjeita. Puut pitäisi pönkittää, että ne pysyisivät pystyssa. metsänhoitosuosituksissa on luvut, joita noudattamalla  – ja taimikonhoitoa oikeilla ohjeita tekemällä – saadaan puusto puumään pystyssä niin ennen harvennusta, kuin sen jälkeenkin.

    Puuston paras puuntuottamiskyky saadaan irti, kun puusto on 25 – 60 vuotiasta ja hoidettua niin, että tavoite : Tukkipuu on kirkkaana ajatuksissa.

    Planter 28.7.2020, 11:31

    Kyllä täällä juurikäävän vaimaalla roudattomien talvien alueella on varteenotettava vaihtoehto, että jätetään ensiharvennus tekemättä ja lähdetään harvemmalla asennolla liikkeelle, tehdään vain yksi harvennus. Ensiharvennuksessa saatu minimaalinen tulo korvautuu osin suuremmalla toisen harvennuksen tulolla. Kaikenlaiset tuhot jäävät pienemmiksi.

    Sama koskee hirvien vuoksi liian karulle maapohjalle uudistettuja kuusikkoja. Niillä taas kasvu on niin huonoa, että ei kolmen harvennuksen mallissa ole järkeä.

    Metsuri motokuski 28.7.2020, 12:16

    Voisko se tehdä niin että tekee voimakkaamman ensiharvennuksen jonka jälkeen kasvattaa metsän loppuun.

    Usein kun ensiharvennusta myöhästyttää niin tuuli ja lumituhojen riski kasvaa kun juuret eivät ole vahvistuneet. Muistan kun MG kokeili omissa metsissään myöhästynyttä ensiharvennusta jossa harvennus oli niin voimakas että toista kertaa ei enää sinne menty. En tiedä tehdäänkö näin enää vai oliko myrskytuhot liian suuret hyötyyn nähden.

    Tolopainen 28.7.2020, 12:18

    Pitää tietenkin harventaa, kun istutetaan liian paljon taimia. Jos istuttaa 1200/ha tai vähemmän harvennusta ei tarvita. Poistetaan huonoimmat taimikon hoitovaiheessa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 10 11 12