Mäntyä istutettiin aikoinaan melkein joka paikkaan siksi, että sen katsottiin olevan tulevaisuudessa metsäteollisuuden tarvitsema ykköspuu. Ja taimitarhat tuotti tietysti sitten männyntaimia joita piti saada kasvamaan metsiin vaikka joskus kasvupaikka oli lehtomaista kangastakin .    Huonolaatuista männikköäkin kannattaa kasvattaa eteenpäin, jos tukkipuuta on saatavissa edes n. 15 % runkoluvusta .  Useimmiten auratut ja männylle istutetut alat puskee kuitenkin niin paljon luontaisia ku./ko-taimia, että niistä ja harvoista hyvistä männyistä saa kasvatuskelpoisen metsän metsää hoitamalla.

tarttis! tarvitseeko tällaiset metsiä? Vaikka tiliväli on pitkä ja hinnoittelussa korjattavaa.. luulisi aukkohakkuusta jäävän sen verran että uudistaa nykyoppien mukaan mahdollisimman nopeasti. Asunto-osakeyhtiöissä, ellei hoida velvoitteitaan on yhtiöllä mahdollisuus ottaa haltuun osake.. sovelletuna sama metsätiloille -tila myyntiin ellei huvita! jookos?

Riittääkö pelkkä alaharvennus , tuleeko jääviin puita lisäkasvua jos valta-ja lisävaltapuita ei harvenna ? Toisaalta riittääkö valtapuiden harvennus lisäämään niiden kasvua ja pienet jäisi kasvamaan bonusta .

pikkutukki. Vaikea kysymys vastata, eli riippuu tilanteesta: mikä on puuston ikä, puuston pohjapinta-ala ja latvusten kunto? Yläharvennusta ei yleensä tehdä vielä ensiharvennusmetsään vaan laatuharvennus (kuten mehtäukko muistutti). Jos tehdään varttuneeseen kasvatusmetsään alaharvennus/laatuharvennus, riittää useimmiten, että seurataan kyseisen kasvupaikan ja puulajin harvennusmallia.

Jos tehdään yläharvennus, jääviä puita voi jättää varmaan saman määrän (ppa:na), mutta niiden latvusten pitää olla kunnossa jotta ne voivat elpyä. Mitä olen seurannut niin toisinaan yläharvennus/jk-hakkuu tehdään iäkkääseen männikköön ja sitten jäädään toiveikkaasti odottamaan, kun oikeastaan pitäisi tehdä siemenpuuhakkuu ja äestys.

Tänään harvennettiin 52-vuotias kuusikko toiseen kertaan, ja MTS-mukaan harvennus olisi ollut ajankohtainen vasta neljän vuoden päästä. Kasvupaikka OMT ja lähtöpuusto 270 m3/ha ja hakkuukertymä 74m3/ha. Olisi voinut päätehakata kaikilla mittareilla, mutta  yli 6m3 vuosikasvu varovaisestikin ennustettuna seuraavan 10v aikana auttoi päätöksen teossa maiseman säilymisen lisäksi.  En valita,enkä keksi niin hyvää korkotekijää jotta olisi ollut muita vaihtoehtoja.