Kannattaa sahaus tai ei mutta täällä keski-suomessa paikalliset sahat ilmoitti että mäntyä saa toimittaa niin paljon kuin kerkiää ja kuustakin tietyt saha ostaa koko ajan. Tosi on että isoin saha Vilppulassa tuskailee sahatavaransa kanssa, mutta minä en muista koska sillä olisikaan mennytkään hyvin. Ilmeisesti sahauskapasiteetti on niin suuri että resursseja on aina vapaana.

Eihän se sahojen kate kaikkea kerro. Jos kate on alhainen niin sehän vain kertoo siitä että raaka-aineen ja valmiin tuotteen välinen hintaero on pieni ja kate jää sen vuoksi pieneksi. Mutta se ei kerro valmiin tuotteen menekistä paljokaan.

Tämäkin kesä taas näyttää kun kirjanpainajan suotuisat olosuhteet suorastaan räjäyttää vauhtiin. Parveiluajan suotuisat säät saivat taas paljon lisää tuhon aihiota ja tietenkin kuusella on uutisoitu jos vaikka mitä mustakoroa yms. Ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmia ja ne pahenee vaikka kuusilajimme olisikin pikkasen kestävämpää laatua.
Tutukittua ja todennettua tietoahan tuo. Lisäksi juurikääpä ei mitenkaan ole vähentynyt vaan rouskuttaa tehokkaasti juuri sieltä tyvitykin pois kasalta. Voin taas näyttää kuvamateriaa omistani kunhan hakkaavat. Olisi kyllä yksi naapurikin jolla lahokasa oli se suurin kasa hakkuusta. Mutta tuottaahan sekin ehkä kympin motti joka on tuloa sekin seitsemän-kahdeksankymmenen vuoden kasvatuksesta. Onko tuo sitten hyvä tulos voi hiukan eppäillä.
Minusta pienikin tuho kuusikon kiertajan järjettömässä pituudessa tekee sen aivan kelvattomaksi talouspuuksi.

Suomeen muuttaa parhaillaan harvinaisen sankoin joukoin hyönteisiä etelästä.
Hyönteisten massamuutto näkyy poikkeuksellisen selvästi Ilmatieteen laitoksen tutkakuvassa.
Suurin osa niistä on koivukirvoja, jotka muuttavat Baltiasta ja Valko-Venäjältä Suomeen
Kirvat toivovat löytävänsä lisää lehtipuita, joihin voisivat laskea seuraavan sukupolven munat.
Otollisinta aikaa hyönteisten muutolle on touko-kesäkuu. Joka vuosi niitä ei kuitenkaan tutkassa näy. Esimerkiksi viime vuonna sää oli alkukesästä sen verran kolea, että muutto jäi vaisuksi.
Yle

Eri maiden olosuhteita ei voi suoraan verrata, mutta näin viime syksynä Pohjois-Latviassa aika pahoja lehtipuutuhoja.
Useita hehtaareita haavikoita ja koivikoita oli kuollut pystyn.
Kysymyksessä olivat ilmeisimmin hyönteistuhot, sillä alueet eivät olleet veden vaivaaamia eikä lähistöllä ollut teollisuutta eikä asutusta.

Pahoista mäntypistiäistuhoista alkaa olla jo sen verran aikaa, että niihinkin on taas alettava henkisesti valmistautumaan.
Männyt eivät niihin yleensä kuole, mutta ainakin parin vuoden kasvut siinä menetetään.
80-luvun alussa oli meilläpäin aika rajun näköistä, kun neulaset hävisivät täysikokoisista männyistä kauniina kesäpäivänä muutamassa tunnissa.