Keskustelut Metsänhoito Osta metsää ja ryhdy puuntuottajaksi – kannattaako?

Esillä 6 vastausta, 51 - 56 (kaikkiaan 56)
  • Osta metsää ja ryhdy puuntuottajaksi – kannattaako?

    Tapaan ihmisiä, jotka ovat erittäin kiinnostuneita metsistä ja metsätalousyrittämisestä. Siitä näyttää vallitsevan askarruttava epätietoisuus saisiko homman kannattamaan, jos metsää ostaisi. Hinnoitteleeko siis markkinat metsätilat liian kalliiksi?

    Markkinoita saattaa vaivata se, että metsätilat valtaosin siirtyvät perintönä tai sukulaisten välisinä kauppoina, jolloin vapaaseen kaupankäyntiin tulee vähän kohteita. Tähän osaltaan vaikuttaa mm. myyntivoiton erilaiset verotussäännökset lähisukulaisten välisissä kaupoissa. Vapailla markkinoilla kysyntä ja tarjonta väistämättä vaikuttaa hintaan, joten niukka tarjonta korottanee hintoja.

    Markkinahinnat näyttävät olevan ensisijaisesti riippuvaisia puustosta, ei siis niinkään hehtaareista tai tulevista kasvumahdollisuuksista. Tämä viittaa siihen, että korko näyttelee markkinoiden hinnoittelussa hyvin merkittävää roolia. Tästä syystä poikkeuksellisen matala korkotaso, varsinkin reaalikorkotaso on pitänyt metsän hintoja yllä, vaikka puun hinta ei olisi noussutkaan vastaavasti.

    Kun metsän arvo on tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus, niin on hyvin ymmärrettävää, että laskentakorolla on suuri merkitys varsinkin nuorissa metsissä.

    Minkälaisia ostajan tulevat metsänkäsittelytoimet tulisi sitten olla, että hän kykenisi maksamaan riittävän korkean hinnan? Kuinka ryhtyä puuntuottajaksi ja kannattako se?

  • metsänvartija

    Kiinteistövero?

    Ei veroa vaan investointeja, kiitos.

    Pete

    Kiinteistöveroa ei tule, mutta puunmyyntiveron ”ennakkovero” tulee hyvin todennäköisesti. Pieni osa veroa maksetaan siis pinta-alaperusteisesti vuosittain ja maksetut ennakot voi vähentää puunmyyntiverosta. Tai kiinteistön myyntivoitonverosta. Vero vähennetään siis verosta = veroaste ei nouse. P***a juttu, mutta parempi ratkaisu kuin kiinteistövero jonka osalta verovähennys olisi vain 30%. Ennakkoverolla kannustetaan myymään puuta ja puunpanttaajatkin joutuvat verolle.

    Reima Ranta

    Kuten Metsäkupsakin toteaa, metsänosto perustuu o l e m a s s a o l e v a n p u u s t o n
    k a s v u u n j a s e n h y ö d y n t ä m i s e e n – ei metsänuudistamiseen, josta sinulla on vain kuluja seuraavat 25 vuotta. Ylisuuri uudistamisinvestointi vain syö mahdollisuuksiasi laajentaa.

    Järkevästi toimien olet 10 – 20 vuoden kuluttua jo hyvinkin omillasi, jopa aiemmin.

    Opettele mieltämään metsäekonomian perusyhtälöt ymmärtääksesi realiteetit.

    Metsän arvo on tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus ja metsänhoitotoimilla pyritään tämän erotuksen maksimoimiseen. Puustoa kannattaa uudistaa, kun suhteellinen arvokasvu painuu alle käytettävän koron.

    Näin alhainen korkotaso suosii metsän kasvattamista korkean korkotason aikaa järeämmäksi. Korkotason ollessa matala, yl. suhdanteetkin ovat pohjilla ja se myötä puun hintakin on matalampi, joten puuston realisointia kannattaa pohtia kriittisesti.

    Vieraalla pääomalla aloittavana yrittäjänä joudut kuitenkin karttamaan riskejä ja antamaa kovalla kädellä kirvestä metsällesi ja tietenkin yläpään kautta. On mieletöntä hakata tukiksi juuri kehittyviä kuiturunkoja, koska niiden suhteellinen arvokasvu on moninkertainen kahden tukin puuhun verrattuna.

    Metsien hinnat ovat säilyneet korkeahkoina, mutta matala on korkotasokin. Kannattaa siis pitää mielessä, että metsän hinta on tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus, joten käytettävä korko vaikuttaa ratkaisevasti nykyarvon suuruuteen.

    Reima Ranta

    Hyödynnä metsävähennys tehokkaasti. Odottamalla sen syö inflaatio, niin käytetyn kuin käyttämättömänkin. Suhtaudu ostoon pitkäjänteisesti, sillä metsävähennys tuloutuu tila myytäessä. Pitkällä aikavälillä kuitenkin tuloutumisen arvon syö inflaatio.

    Metsistä innostuneelle metsien kanssa puuhastelu on mitä mielekkäintä. Tarvitset vain kolme ärrää. Relaskoopin, raivaussahan ja ennen kaikkea luovaa rohkeutta.

    Olen edellä halunnut omaan kokemukseeni perustuen ja johon perehtyminen metsäekonomian perusteisiin on antanut erinomaisen vahvistuksen, rohkaista nuoria metsäyrittämiseen.

    Jos luulette minun vastustavan metsänuudistamista, olette väärässä! Sitähän edellyttää jo lakikin. Metsänuudistamisen kustannuksiin ammattikunnassa suhtaudutaan kuitenkin niin käsittämättömän kritiikittömästi, että sitä on suoranainen velvollisuus kritisoida ja tuoda esiin väistämättömiä realiteetteja. Metsänuudistamisen kustannusten ohittamiseen näkee mitä ihmeellisempiä väittämiä.

    Valtiokin näköjään pohtii metsiensä myyntiä. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että metsähallituksen kolhoosimetsät voitaisiin aivan perustellusti pilkkoa toimiviksi metsätiloiksi ja luoda näin aitoa metsäyrittäjyyttä syrjäseuduille, missä ne pääosin ovat.

    Eiköhän tämä ole tässä. Toivottavasti kukaan ei ole kovin pahoittanut mieltään. Antoisia keskusteluja ja erinomaista metsien vuotta keskustelijoille.

    raivuri

    Toki kaikkeen on suhtauduttava kriittisesti. Se on tiettyyn rajaan asti järkevää.

    Uudistaminen on pieni kustannus verrattuna hyvin hoidetun metsän tuloihin ja arvoon. Siihen kannattaa panostaa. Toki panostus on suoritettava kustannustehokkaasti. Ei uuteen tehtaaseenkaan yleensä investoida vanhentunutta tai huonoa tekniikkaa

    Jansson

    Erittäin mielenkiintoinen keskustelu. Kovasti kiinnostaa tuo kriittinen piste jolloin siirrytään omistamisesta (aktiivisestakin) liiketoimintaan. Toki se pienikin bisnes on bisnes, ei niin pientä artikkelia ja erää etteikö kauppaa kannata käydä. Metsätaloussuunnitelman pitäisi olla metsätalousliikesuunnitelma. Mielestäni metsäyrittäminen on liiketoimintaa jossa tuotantopanoksena on metsä. Metsäsuunnitelmilla maksimoidaan tuotanto, liiketoimintasuunnittelulla tulos.
    Verottajanhan kohtelee liiketoimintaa kasvattavaa yrittäjää hyvin, alv:t saa takaisin täysimääräisenä ja metsävähennys on merkittävä. Monessa muussa yrittämisessä ei tälläisiä etuja ole. Niin seuraavaksi hankin relaskoopin, raivaussaha ja rohkeus on…

Esillä 6 vastausta, 51 - 56 (kaikkiaan 56)