Keskustelut Metsänhoito Osta metsää ja ryhdy puuntuottajaksi – kannattaako?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 56)
  • Osta metsää ja ryhdy puuntuottajaksi – kannattaako?

    Tapaan ihmisiä, jotka ovat erittäin kiinnostuneita metsistä ja metsätalousyrittämisestä. Siitä näyttää vallitsevan askarruttava epätietoisuus saisiko homman kannattamaan, jos metsää ostaisi. Hinnoitteleeko siis markkinat metsätilat liian kalliiksi?

    Markkinoita saattaa vaivata se, että metsätilat valtaosin siirtyvät perintönä tai sukulaisten välisinä kauppoina, jolloin vapaaseen kaupankäyntiin tulee vähän kohteita. Tähän osaltaan vaikuttaa mm. myyntivoiton erilaiset verotussäännökset lähisukulaisten välisissä kaupoissa. Vapailla markkinoilla kysyntä ja tarjonta väistämättä vaikuttaa hintaan, joten niukka tarjonta korottanee hintoja.

    Markkinahinnat näyttävät olevan ensisijaisesti riippuvaisia puustosta, ei siis niinkään hehtaareista tai tulevista kasvumahdollisuuksista. Tämä viittaa siihen, että korko näyttelee markkinoiden hinnoittelussa hyvin merkittävää roolia. Tästä syystä poikkeuksellisen matala korkotaso, varsinkin reaalikorkotaso on pitänyt metsän hintoja yllä, vaikka puun hinta ei olisi noussutkaan vastaavasti.

    Kun metsän arvo on tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus, niin on hyvin ymmärrettävää, että laskentakorolla on suuri merkitys varsinkin nuorissa metsissä.

    Minkälaisia ostajan tulevat metsänkäsittelytoimet tulisi sitten olla, että hän kykenisi maksamaan riittävän korkean hinnan? Kuinka ryhtyä puuntuottajaksi ja kannattako se?

  • Tare

    Pikkuisen häiritsee tuo Puun takusen ”puuhapalsta” kommentti, johon muutenkin törmää tämän tästä. Mitenkä voi esim 4 ha yhden kuvion metsä olla ”puuhapalsta”, mutta 30 hehtaarin palsta joka koostuu hehtaarin tai kahden kokoisista eri aikaan hoidettavista kuvioista ja saattaa kolmannes olla joutomaatakin, onkin sitten vasta metsää. Joku on taas keksinyt termin, mitä muut jakaa tarkemmin ajattelematta. Metsämaiden silpouduttua on noihin pikkupalstoihinkin pakko tyytyä

    Puun takaa

    Minusta taas puuhapalsta on hyvinkin osuva nimike metsäpalstalle, joka on hankittu muuhun kuin elinkeinotarkoitukseen.
    Moni vain haluaa metsäpalstan, jolla voi viettää vapaa-aikaa, marjastaa, sienestää ja kerätä polttopuita.
    Varsinaista puunmyyntiä ei ole tarkoituskaan tehdä.
    Eihän siinä mitään pahaa ole kuin korkeintaan erään sahuri Kopran mielestä…

    Tare

    Hyväksytään tuossa tarkoituksessa, mutta hauki on kala mutta kala ei ole hauki. Onhan totta että muuhun käyttöön hankitut palstat on todennäköisesti pieniä palstoja, mutta se ei johda automaattisesti siihen että kaikki pienet palstat on siten muussa käytössä, vaan uskoakseni suurin osa on silti tuottavassa metsätalouskäytössä. Metsämaan ylenpalttinen arvostus on johtanut maan silpoutumiseen mm perintöjen yhteydessä

    Pete

    Palstan koko ei kannattavuutta ratkaise, tässä suhteessa olen eri mieltä monen ammattilaisen kanssa. Ainakin minun mielestäni suurissa +100ha tiloissa ei saa minkäänlaista määrä-alennusta. Etelä-suomen alle 10ha palstat ovat asia erikseen, niissä tämä puuhapalstailmiö ehkä näkyy.

    Pienelläkin palstalla voi olla hyvät tieyhteydet ja järkevä kuviokoko. Ne ovat tärkeämpiä asioita kuin ”keskittymän” koko.

    Pienet palstat ovat myös likvidejä myytäessä ja niiden suhteen onnistuu tappion tekeminen metsävähennyksen tuloutuessakin. Niitä on myös paljaaksi hakattuna edullista siirtää seuraavalle sukupolvelle, jolla ei välttämättä ole isoja pääomia ostoon tai lahjaveron maksuun.

    Puun tarjonnan kannaltarekisteriyksikön koko ei ole ratkaisevaa vaan se, että tilat ovat aktiivista metsätaloutta harjoittavien hallussa.

    metsänvartija

    Metsää ei tule nähdä ainoana sijoituskohteena.

    Tässäkin kannattaa muistaa ajoitus, ostaa silloin kun talous romahtaa.

    Aimo Jortikka

    Ei kannata, ennemmin kannattaa ostaa vaikka kämppiä velkavivulla 2 % korolla , parempi tuotto, 6-7%. Kun on yhden saanut maksettua, sen tuotolla voi ostaa toisen ja sitten kolmannen jne. Kuollessaan niitä on jo kymmeniä.

    Puun takaa

    Asuntosijoittaminen toimii kyllä kasvukeskuksissa, mutta ei oikein muualla.
    Pienemmistä kaupungeista ja kuntakeskuksista on tullut jatkuvan muuttotappion seurauksena todellisia kiinteistöpommeja. Hinnat laskee, eikä kunnollisia vuokralaisia enää riitä. Ainoa mikä nousee on kiinteistöjen ylläpitokulut.
    Syrjäisille ja painorajoitettujen siltojen taakse jääneille metsille on valitettavasti käymässä samoin.

    metsänvartija

    Kiinteistöihin pääsee käsiksi mm. Spondan/kiinteistörahastojen kautta.

    Jättää pyörittämisen muille ja itse on ”metsäherrana”.

    Reima Ranta

    Tällä nähdään lähes mikä tahansa investointi metsänuudistamiseen mielekkäänä, mutta uuden metsän ostaminen nähdään riskisijoituksena. Näin, vaikka markkinoilla myydään T2 taimikkoa selvästi halvemmalla mitä metsänistuttaminen maksaa. Miksi!

    Itse pidän uuden metsän ostamista lähes poikkeuksetta istutusinvestointia kannattavampana.

    Puun takka ei tuossa edellä myöntänyt, että hänen esittämässään metsäkeinottelussa ei ole mitään mieltä. Ei, koska tällainen ostaja lähtee vähintään 20 % takamatkalta verotuksellisista syistä, sillä hän ei voi hyödyntää metsävähennystä.

    Tilanne oli kokonaan toisenlainen pinta-alaverotuksen aikana. Silloin tällainen ”keinottelu” oli todellakin erittäin perusteltua ja äärimmäisen kannattavaa – ei enää. Ostaja voi silloin hakata ostamastaan metsästä vaikka kaksi metsän hintaa maksamatta puunmyynnistä minkäänlaista veroa. Myymällä sitten tällainen metsä edelleen, kun kuusi vuotta hakkuusta oli kulunut, hän voi saada hyväkseen vielä huomattavan myyntitappion, vaikka mitään todellista tappiota ei olisi syntynytkään, sillä vain verovuoden ja viiden edellisen vuoden hakkuut huomioitiin myyntivoittoa tai tappiota laskettaessa.

    raivuri

    Täälläpäin jotkut ovat keksineet suorastaan nerokkaan tavan pelata korkean riskin sijoitusta. Kaupungin laitamailta ja potentiaalisilta laajenemiskohteilta ostetaan metsää, jos sitä sopivalla tai korkeallakin hinnalla löytyy. Metsä laitetaan kasvukuntoon heti huonomman vaihtoehdon varalta. Sitten vain toivotaan kohteen kaavoitusta seuraavien parinkymmenen vuoden aikana.

    Eihän siinä mitään väärää ole, jos ei satu olemaan päättävässä tai ”hyvässä asemassa” ko. asian suhteen.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 56)