Keskustelut Metsänhoito Osta metsää ja ryhdy puuntuottajaksi – kannattaako?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 56)
  • Osta metsää ja ryhdy puuntuottajaksi – kannattaako?

    Tapaan ihmisiä, jotka ovat erittäin kiinnostuneita metsistä ja metsätalousyrittämisestä. Siitä näyttää vallitsevan askarruttava epätietoisuus saisiko homman kannattamaan, jos metsää ostaisi. Hinnoitteleeko siis markkinat metsätilat liian kalliiksi?

    Markkinoita saattaa vaivata se, että metsätilat valtaosin siirtyvät perintönä tai sukulaisten välisinä kauppoina, jolloin vapaaseen kaupankäyntiin tulee vähän kohteita. Tähän osaltaan vaikuttaa mm. myyntivoiton erilaiset verotussäännökset lähisukulaisten välisissä kaupoissa. Vapailla markkinoilla kysyntä ja tarjonta väistämättä vaikuttaa hintaan, joten niukka tarjonta korottanee hintoja.

    Markkinahinnat näyttävät olevan ensisijaisesti riippuvaisia puustosta, ei siis niinkään hehtaareista tai tulevista kasvumahdollisuuksista. Tämä viittaa siihen, että korko näyttelee markkinoiden hinnoittelussa hyvin merkittävää roolia. Tästä syystä poikkeuksellisen matala korkotaso, varsinkin reaalikorkotaso on pitänyt metsän hintoja yllä, vaikka puun hinta ei olisi noussutkaan vastaavasti.

    Kun metsän arvo on tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus, niin on hyvin ymmärrettävää, että laskentakorolla on suuri merkitys varsinkin nuorissa metsissä.

    Minkälaisia ostajan tulevat metsänkäsittelytoimet tulisi sitten olla, että hän kykenisi maksamaan riittävän korkean hinnan? Kuinka ryhtyä puuntuottajaksi ja kannattako se?

  • Puun takaa

    Kysyin taannoin saman kysymyksen Reimalta itseltään, mutta en saanut vastausta. Onko tämä nyt vastakysymys?

    Metsäkupsa

    Vapaiden markkinoiden metsätilojen hinnat semmoiset,että ei kannata jollei teitillä ole valmiita rahoja.Miljoona euroa vähintää,saat parisataa hehtaaria Eteläisestä Suomesta.Heti hakattavaa vähänlaisesti,mutta kyllä 10-vuodessa myytävää siunaantuu.

    Markkinoita määrää kova kysyntä,joka helposti 30% ylihinnan aiheuttaa.Itse olen täysin ostotilallinen,vapailta markkinoilta haalittu 25 vuoden aikana.Ei valittamista,kuulun 1%Suomalaisista jotka takavuosina varallisuusveroa makselivat.Rahat hankittu työnteolla,velalla ja onnistuneilla kaupoilla näin jälkikäteen nähtynä.

    Puun takaa

    Nyt on ainakin siitä hyvä, ettei metsänkäsittelylle juuri ole rajoituksia, eikä jatkossa tarvitse kuulua metsänhoitoyhdistykseenkään.
    Vielä pari vuotta sitten sitä pidettiin metsänomistajan lähes saavuttamattomana taivaana.
    Nyt ovat taivaan portit selällään ja kaikilla on hyvä olla, – vai onko?

    kepa

    Näinhän se tietysti on että nykyinen korkotaso pitää metsätilojen hintoja korkealla.Luulempa että kun korot rupeavat nousemaan niin metsätilojen hinnatkin rupeavat ainakin jonkun verran tippumaan.
    Toinen asia joka nostaa hintoja on se että on trendikästä omistaa metsää, tämä näkyy tietyn kokoisissa ja tiettyyn hinta luokkaan sisältyvissä metsätiloissa.

    Gla

    Reima Ranta 26.1.2014 toisaalla: ”Yhden ketjun tulen vielä avaamaan jossain vaiheessa. Metsänomistuksen uusien lakien myötä nyt vapautuessa myönteiseen suuntaan, haluan siinä kannustaa nuoria metsistä kiinnostuneita metsätalousyrittäjyyteen. Se on mahdollista myös ilman mittavia pääomia, mutta valitettavasti se edellyttää, että kiertää mhy:n, metsäkeskuksen ja sen kaltaisten vanhakantaiset näkemykset kaukaa.”

    Tämä lienee ketju, johon tuossa viittasit. Puun takaan tavoin joudun valittelemaan sitä, että vastauksia et antanut. Näkemyksiä sinulla täytyy olla, koska tiedät mhy:n ja metsäkeskuksen tietotaidon haitalliseksi.

    Jotta on mahdollista hyödyntää korkolaskua metsätaloudessa, on oltava jonkinlainen käsitys kasvumalleista. Kuten tiedämme, ne aliarvioivat hyvin hoidetun viljelymetsän tuotoksen. Millaisia kasvumalleja sinä käytät? Jos minulla on istutuskuusi lämpösummalla 1250 mt-kivennäispohjalla, ei ojitustarvetta, ikää 10 v, pituutta 4,5 m ja runkoluku 1800, miten tuota pitäisi käsitellä 3% korkokannalla? Ja onko valittu uudistusmenetelmä muokkaus + istutus kannattava? Se on ihan suoraan Tapion suosituksista.

    kepa

    Niin eiköhän se silloin kerro ammattitaidon puutteesta jos mhy:t ynm. metsätoimijat ovat jotenkin este kannattavaan metstän hoitoon ja varsinkin jos sen tekee vielä osto palstojen kautta markkinoilta.
    Tämä 95/5 sääntö pitää aika hyvin paikkansa.Tarkoittaa että 95% näkee tai keksii esteitä ja 5% näkee mahdollisuuksia yleensäkkin varsinkin rahaan/omaisuuteen liittyvissä asioissa.

    Reimankin täytyy muistaa myös yksi perus sääntö joka koskee myös metsänostoa ja se on se että voitto tehdään aina ostettaessa ei suinkaan myytäessä.Sieltähän se tietysti sitten korkokin tulee kannattavalle metsätaloudelle.

    Reima Ranta

    Meillä on pitkään virallisen metsänhoidon ohjeet lähteneet puuntuotannon maksimointipyrkimyksestä. Siitä ei liene erimielisyyttä. Mitä muuta olisi voinutkaan olla, kun lainsäädäntökin on perustunut tähän ja sen perusteluissa on jopa väitetty tämän AINAKIN pitkällä aikavälillä olevan myös metsänomistajan edun mukaista, vaikka liiketaloudellisia perusteita ei selvästi olisikaan. Lähtökohta on ollut se, että metsä kertoo kaiken mitä on tehtävä, ulkopuolisilla tekijöillä kuten markkinoilla tai koroilla ei ole merkitystä. Tämä on ollut yhtenevä sen kanssa, että moneen kertaan kirjoittamassani yhtälössä koron on ajateltu olevan nolla. Yritin aiemmin kertoa, että tällaiset näkemykset puuntuottajaksi pyrkivän on kierrettävä kaukaa. Pahoittelen, että todellakin olen tätä mieltä.

    Kuinka sitten tyhjästä puuntuotantoon lähtevän tulisi toimia, että pääsisi alkuun? Niin se varmaan on, että ostamalla ei myymällä tili on tehtävä.

    Ostamalla hakattua metsänpohjaa pääsisi pienimmällä rahalla ”metsänomistajaksi”. Säästöä tulisi ainakin sinä, että puustosta ei tarvitsisi maksaa varainsiirtoveroa. Entä sitten?
    Tämäkö sitten mhy:n ammattimiehille, jotka operoisivat uuden metsän istuttamisen 1000 – 2000 €/ha. Toimiiko vai loppuuko aika ja rahat?

    metsänvartija

    Ostaa UPM;ää oikea aikaisesti, 625 kpl=1ha.

    Helppoa metsänomistamista.

    A.Jalkanen

    Keskustelu näkyy johtavan siihen suuntaan, että metsää kannattaisi yleisesti ottaen mieluiten ostaa omalla pääomalla eikä vieraalla, tosin juuri nyt kun korot ovat alhaalla, vieraallakin pääomalla pääsee alkuun.

    Metsänhoitotoimenpiteet kannattaa puuntuottaja-metsätalousyrittäjän mieluiten tehdä itse, ellei omalle työlleen laske kovin kovaa hintaa. Oma työ on myös investointi metsätalouteen, sille pitää myös saada tulevaisuuden tuotoista korkoa.

    Gla, harvennat tietysti nuoren metsän silloin kun se sitä kaipaa metsänhoidollisesti. Päätehakkuuajankohdan päätät sitten sen mukaan, mikä on rahantarpeesi, vieraan pääoman korko ja metsän arvokasvu (kasvun arvo rahassa suhteessa metsikön arvoon). Niin kauan kun arvokasvu ylittää haluamasi korkotason, kasvatat metsikköä, ja kun arvokasvu menee korkotasosi alle, sitten uudistat metsikön.

    JK-metsän tapauksessa arvokasvu vaihtelee sen mukaan painottuuko kasvuvaihe kasvatukseen vai uudistamiseen.

    Tare

    Jo vanhassa seitsemän veljestä teoksessa mainitaan kuinka Jukolan isäntä, seitsemän veljeksen isä, otti viisaasti Isossa jaossa kulon polttaman alueen, jota sai seitsemän kertaa enemmän kuin muut metsää, ja jossa poikien aikaan ”kaikki kulowalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä, ja tuuhea metsä kasvanut sijaan”. Siinä on suuri viisaus metsä asioissa, paha on nykyäänkään keksiä parempaa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 56)