› Keskustelut › Metsänhoito › Optimismia metsäalalle

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 184)
1 2 3 … 8 9 10 … 17 18 19

  • Optimismia metsäalalle

    Lähetetty: 16.4.2020, 16:37

    Merkitty: 

    Tälläkin palstalla valitellaan monesti varsin pienistä ongelmista.  Ajatelkaa kuitenkin tulevaisuutta.  Puupohjaisilla tuotteilla tulee olemaan jatkossa entixstä enemmän kysyntää.

    Kilpailijamailla on ongelmia.  Keski-Euroopan kuusikot tuhoaa kirjanpainaja.  Kanadan ja Vanäjän metsiä palaa jatkuvasti joka vuosi valtavia pinta-aloja.  Eikä niiden uudistamisista huolehdita.  Ruotsin metsien hakkuut ovat jo kestävyyden äärirajoilla.  Siellä on massiiviset hirvituhot.  Kanadassa ja Venäjällä on ongelmina puuttuva tieverkosto.  Ruotsissakin se on harvempi kuin Suomessa, mikä haittaa myös metsäpalojen sammuttamista.

    Suomessa on maailman tihein metsätieverkosto.  Meillä on tehokkaita tuotantolaitoksia ympäri maata, joten kuljetuskustannukset ovat kohtuulliset.  Metsänhoitotyöt ovat tehokkaita, koska metsureiden ei tarvitse kulkea jalan pitkiä matkoja.  Jos millään niin Suomen metsätaloudella on loistavat mahdollisuudet tulevaisuudessa.

    Meidän pitää hyödyntää tätä etsikkoaikaamme.  Hoitaa metsiämme niin, että ne kasvavat entistä paremmin.  Lopetettava turhanpäiväinen pihistely hoitotöissä.  Panostettava entistä parempaan kasvuun.  Tämähän onnistuu vain jaksollisella kasvatuksella.   Siis jaettava oikeaa tietoa metsänomistajille.  Meidän jokaisen pitää huomata, että olemme vastuussa tuleville sukupolville siitä mitä teimme tai jätimme tekemättä.   Pyrittävä luomaan positiivista ilmapiiriä metsiimme.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 3.5.2020, 15:52

    Niin tietysti meilläkin.  Uudistus-ja taimikonhoitokulut luokkaa 10 % myyntituloista, jotka ovat hyvät suurten leimikoiden ja hyvän hehtaarikertymän ansiosta.  Miten sinulla Reima?

    sikari 3.5.2020, 15:56

    Kannattaisi keskittyä ehkä osuuspääomien kotiuttamiseen ennemmin kuin pullojen keräykseen. ML tiputti yli 13% pääoman korkoa, joka on vasta alkua.

    Tolopainen 3.5.2020, 16:48

    Kun osaan niin huonosti tuota prosenttilaskua, miten tuohon päädyit. Korkoja laskettiin prosentti ja B osuuksien korkoa puoliprosenttia. Piensikottaja voi päästä keskimäärin kolmen prosentin sijoitustuottoon tuottoon  osakesijoituksilla. Rahastot ei tuota mitään, eikä asuntosijoitukset.

    mehänpoika 3.5.2020, 17:12

    Mielestäni tämän ketjun otsikko,  ”Optimismia metsäalalle”, ja myös aiheen alustus on laadittu tarkoitushakuiseksi. Keskustelijalle maalataan tarkoituksella turhan ruusuinen kuva Suomen metsien tilasta. Ikäänkuin metsissämme olisivat nyt paremmat tulevaisuuden näkymät kuin tärkeimmillä kilpailijamaillamme. Näin eivät asiat todellakaan ole!

    Oli mainittu Keski-Eurooppa, Kanada, Venäjä ja Ruotsi, joissa on ollut metsänhoidon ongelmia, kuten laajoja kirjanpainaja tuhoja tai metsäpaloja. Kuitenkin aivan samat ongelmat odottavat meitä millä hetkellä tahansa. Meillä vain metsäautotieverkoston hyvä tiheys voisi rajoittaa laajamittaisia metsäpaloja.

    Jo useita vuosikymmeniä meillä pidetty hirvikanta on ohjannut metsiemme uudistamista siten, että muita puulajeja kuin kuusi, ei metsänomistaja ole uskaltanut juurikaan istuttaa. Mäntyyn ja koivuun kohdistuvista hirvituhoista on otettu opiksi. Ainakin eteläinen Suomi on tämän johdosta ollut voimakkaasti kuusettumassa. Huomattava osa aloista lienee jo herkässä tilassa metsäpaloja ajatellen.

    Yksipuolistunut puulajirakenne on johtamassa jo nyt lisääntyviin hyönteis- ja sienituhojen riskeihin. Siis aivan samat ongelmat ovat kohta  meillä puuntuotannon esteinä kuten aiemmin mainituissa kilpailijamaissamme.

    Talousmetsiemme melko nopea kuusettuminen on jo johtanut metsäluonnon köyhtymiseen. Esm. metsiemme muutamat lintulajit, kuten hömötiainen, pyy ja kuukkeli, ovat harvinaistuneet. Mustikan varsiakin näkee harvemmin kuusikoissa, joten monen eläimen ruoka on vähenemässä.

    Hirviltä joutuu talviravinnon etsimään, koska mäntyä ei ole uskallettu istuttaa. Hirvien männyntaimikoita kuluttava syönti kohdistuu nykyisin entistä suppeammille alueille, joten siellä on jouduttu istuttamaan kuusta liian karuille mäntymaille. Kuusikoiden kuoren syönti tyvien osilta on yleistynyt sellaisina talvina, jolloin runsas lumi on ollut haittaamassa hirvien liikkumista.

    Nykyisellä hirvipolitiikalla Suomen metsistä osa siirtynee päästölähteiksi hyvinkin pian. Se vaikuttaa jo lähitulevaisuudessakin metsiemme tulokseen negatiivisesti, vaikka ilmaston lämpeneminen kiihdyttäisi kasvua nuorella iällä.

     

    Puuki 3.5.2020, 17:14

    Vielä asuntorahastokin tuotti saman 6%:a  kuin ML:n osuuspääomakin.  Monet muutkin rahastot on jo nousseet aallonpohjasta.  Yli 15 pinnaa oli miinuksella enimmillään ja nyt enää n. 1 % ;n.

    Timppa 3.5.2020, 17:47

    Ei ole turhaa optimismia.  Yleensä ongelmiin löytyy ratkaisuja.

    Reheville maille ei kannata yrittää mäntyä.  Senhän me kaikki tiedämme.  Kuusi on oiva ratkaisu ja sillä on tulevaisuudessa hyvät markkinanäkymät juuri  niistä syistä, joista kirjoitin.  Kuusen  kasvatus on siis varma vaihtoehto, kun harjoitetaan jaksollista kasvatusta.  Silloin alikasvuskuuset eivät ole levittämässä metsäpaloa latvapaloksi.  Pari metsäpalon alkua on tullut nähtyä.  Ne ovat levinneet vain pintapalona.   Kuten todettu, niin tiheä tieverkosto on helpottanut sammuttamista.

    MT-pohjilla voi harjoittaa mänty-kuusisekametsän  kasvatusta eri tavoin.  Kasvavat yhden puulajin metsiä paremmin ja sopeutuvat hyvin muuttuvaan ilmastoon.

    Karuilla mailla männyn kylvö tuottaa yleensä hyvän tuloksen.   Eikä se mäntyjen tilanne ole useinkaan toivoton.  Itse olen moneen kertaan ihmetellyt sitä kuinka männyt saavat kasvaa rauhassa hirvistä huolimatta.Talvien lyheneminenkin auttaa asiaa.  Hirvet syövät mieluummin varpuja kuin pihkaisia mäntyjä.  Olen katsellut monta  kertaa Ruotsin TV:n Suurta hirvivaellusta.  Jonkin kerran hirvi on maistanut männyn oksaa, mutta taimi ei ole vahingoittunut.   Männyntaimikot nähyttävät olevan yleensä  kunnossa.  Varvut ja lehtipuun vesat maistuvat

    Jos hakee vain helppoja ratkaisuja, niin ei mikään onnistu.  Sehän on selvää.

     

    mehänpoika 3.5.2020, 21:40

    Minulla on 2 hehtaarin muokattu OMT-pohjainen uudistusala. Joudun uudistamaan alueen kaikkein vaikeimmalla ja kalleimmalla tavoin yksinomaan hirvituhojen pelossa. Istutan alueen 1 vuotisilla kenno-kuusentaimilla tietäen tulevaisuudessa niihin tulevan monia erilaisia tuhoja.

    Alueella on joka puolella käpyä tekevät mäntymetsät ja siloisia rauduskoivujakin on joka puolella. Alueet taimettuisivat satavarmasti luontaisesti, mutta en luota männyn- tai koivuntaimiin hirvien vuoksi. Melko varmasti kävisi niin, että kun tekee kovasti töitä, niin lopputuloksena on hirvien raiskaama rääsekkö.

    Hirvi, sekä sen aiheuttama epävarmuus, on tehnyt metsiemme uudistamisesta todella vaikeaa. Teki uudistamisen niin tai näin, niin lopputulos on uudelle sukupolvelle suurella varmuudella surkea. Niin nopeasti tuntuu ilmastonmuutos etenevän. Sen torjuntaan ei Korona-ajan jälkeen löydy rahoitusta.

    jees h-valta 3.5.2020, 21:57

    Mehänpojan asialinjan soisi kyllä pikkuhiljaa löytyvän MTK:n asioiden kiireellisen ajamisen listoilta.

    suorittava porras 3.5.2020, 22:01

    Ainakin näillä kulmilla mänty kasvaa mallikkaasti ja metsä uudistetaan maapohjan edellyttämällä tavalla. Pelätä toki saa vaikka omaa varojaan , mutta hirvien suhteen on nykyoloissa ihan turha panikoida.

    jees h-valta 3.5.2020, 22:18

    Niin no, ensimmäisen kerran aion laittaa sähköaidan mäntytaimikon suojaksi tänä keväänä. En kyllä viitsi katella taas samaa ilmiötä kuin juuri parivuotisen taimikon monet latvat. Kun se ensimmäinen latva syödään näkyy monesta tulevan aika turilas. Koitetaan pitää latva alusta alkaen nyt.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 184)
1 2 3 … 8 9 10 … 17 18 19