› Keskustelut › Metsänhoito › Optimismia metsäalalle

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 184)
1 2 3 … 5 6 7 … 17 18 19

  • Optimismia metsäalalle

    Lähetetty: 16.4.2020, 16:37

    Merkitty: 

    Tälläkin palstalla valitellaan monesti varsin pienistä ongelmista.  Ajatelkaa kuitenkin tulevaisuutta.  Puupohjaisilla tuotteilla tulee olemaan jatkossa entixstä enemmän kysyntää.

    Kilpailijamailla on ongelmia.  Keski-Euroopan kuusikot tuhoaa kirjanpainaja.  Kanadan ja Vanäjän metsiä palaa jatkuvasti joka vuosi valtavia pinta-aloja.  Eikä niiden uudistamisista huolehdita.  Ruotsin metsien hakkuut ovat jo kestävyyden äärirajoilla.  Siellä on massiiviset hirvituhot.  Kanadassa ja Venäjällä on ongelmina puuttuva tieverkosto.  Ruotsissakin se on harvempi kuin Suomessa, mikä haittaa myös metsäpalojen sammuttamista.

    Suomessa on maailman tihein metsätieverkosto.  Meillä on tehokkaita tuotantolaitoksia ympäri maata, joten kuljetuskustannukset ovat kohtuulliset.  Metsänhoitotyöt ovat tehokkaita, koska metsureiden ei tarvitse kulkea jalan pitkiä matkoja.  Jos millään niin Suomen metsätaloudella on loistavat mahdollisuudet tulevaisuudessa.

    Meidän pitää hyödyntää tätä etsikkoaikaamme.  Hoitaa metsiämme niin, että ne kasvavat entistä paremmin.  Lopetettava turhanpäiväinen pihistely hoitotöissä.  Panostettava entistä parempaan kasvuun.  Tämähän onnistuu vain jaksollisella kasvatuksella.   Siis jaettava oikeaa tietoa metsänomistajille.  Meidän jokaisen pitää huomata, että olemme vastuussa tuleville sukupolville siitä mitä teimme tai jätimme tekemättä.   Pyrittävä luomaan positiivista ilmapiiriä metsiimme.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 18.4.2020, 16:28

    Meille on aika usein maksettu myös harvennuspuista sama hinta kuin päätehakkuusta ja sillä on voitettu kauppa.  Tällöin tukkien hinnat ovat olleet kuitenkin alemmat kuin esimerkiksi toiseksi tulleella.  Siksi hinnoittelukäytännöt poikkeavat.  Viimeinen kauppa, jossa meillä oli suureen päätehakkuuseen liittyvävä ranta-alueen järeiden mäntyjen poimintahakkuu oli sellainen, että konserni tarjosi siitä poimintahakkuusta harvennuksen hinnan.  Ihmettelin asiaa ostajalle.  Sanoi, että tämä on firman käytäntö ja siitä ei poiketa.  Konserni jäi kakkoseksi.   Ei ole kyllä viime vuosina voittanut puhtaita avohakkuitakaan sisältäviä kauppoja.

    Katselin suunnitelmasta, että meillä on tai äskettäin ollut 7 eri kuviota yhteispinta-alaltaan 16 ha, jotka vastaavat jotenkin tuota Pukkalan esimerkkiä.  Näistä yhteen ( 1,7 ha) voi soveltaa jatkettua kasvatusmallia.  Kaikki muut on tehtävä aukoksi, koska vuosikymmenten kuluessa ei ole syntynyt kasvatuskelpoista uutta puusukupolvea.   Ei tarvitse laskea tai spekuloida.

    Kannattaa tuosta hintaerosta huomata, että ostajat noteeraavat uudistushakkuun arvokkaammaksi kuin korjuukustannusten ero on.  Tämä johtuu yksinketrtaisesti siitä, että sieltä saa puun nopeasti muuttuviin tarpeisiin.  Koska hakkuuketjuja on rajallinen määrä, niin harvennukset siirretään aikoihin, jolloin tukkien kysyntä on vähäisempää.  Kerrankin tehtiin kauppa keskiviikkona eikä hakkuuajankohdasta ollut tietoakaan.  Seuraavana maanantaiaamuna ostaja soitti, että moto on tulossa.  Onko nauhotettu?  Tuli kiire.  Joskus on tullut sellaisiakin tapauksia, että ostaja tarvitsee vain kuusta tai mäntyä.  Käyvät hakkaamassa vain toisen puulajin ja joskus myöhemmin toisen, kun tilanne on muuttunut.

    Timppa 18.4.2020, 16:44

    Annelille minäkin.  Viisaammat sijoittajat tarkastelevat tilannetta vain tulevaisuutta ajatellen.  Siis sitä rahaa, mikä on käytetty, ei oteta huomioon uusia päätöksiä tehtäessä.  Vain sen uuden investointirahan tuotolla on merkitys.  Siis millaista tuottoa sille on odotettavissa.   Voidaan pelkistää niinkin, ettei huonoa investointia kannata tekohengittää uudella rahalla, jos on käytettävissä sille investointirahalle paremmin tuottavas sijoitus.

    Sitten sanoisin senkin, etteivät ihmiset yleensä ottaen tiedä metsiään koskevien päätösten kokonaismerkitystä.  Vaikkapa luulevat, että joku marja- tai sienipaikka säilyy ikuisesti, vaikkei näin ole.  Tai luulevat tekevänsä ilmastoteon, kun jättävät ikääntyneen metsänsä uudistamatta vaikka totuus on aivan päinvastainen.

    Timppa 18.4.2020, 17:42

    Vielä kustannuksista.  Nuo em kuviot pyrimme kasvattamaan mänty-kuusisekametsiksi.  Äestämme ja samalla kertaa kylvämme männylle.  Maksaa n 570 euroa/ha.  Seuraavana vuonna istutamme yleensä  omana työnä 1000 kuusentainta, jotka maksavat n 250 euroa.  Yhteensä siis 820 euroa.  Jos istuttaja olisi vieras, niin siitä maksaisimme n 250 euroa lisää.  Ei pahoja hintoja, koska sekametsä kasvaa selvästi yhden puulajin metsää paremmin. ( Jouni Vettenranta Metsätieteen aikakauskirja 1/2000).   Taimikon perustaminen maksaa vieraalla teetettynä siis n 7-10 % myyntitulosta kuvion puumäärästä riippuen.  Ei jouduta kerjuulle.

    Kurki 18.4.2020, 21:37

    Uudistamiskustannukset eivät ole hukkaan heittettyä rahaa, vaan urakoitsijoiden tuloa, verotuloja ja lisäävät bruttokansantuotetta.

    Visakallo 21.4.2020, 19:27

    Ensiharvennukset ja harvennukset on tehtävä ajallaan, jos haluaa metsästään kelvollista tuottoa ja kannattavuutta. Huomasin, että Vapokin ostaa nyt ensiharvennus- ja harvennusleimikoita. Olen joskus heidän kanssaan tehnytkin puukauppaa, mutta siitä on jo aikaa. Silloin Vapolla oli Hankasalmella vielä oma saha, ja kysymyksessä oli kuusikon päätehakkuu. Nyt ostavat energiapuuta, ja mahdollisesti kertyvät tukit välittävät varmaan eteenpäin. Onko kellään tuoreempia kauppakokemuksia?

    Visakallo 2.5.2020, 17:38

    Aina jotain myönteistäkin tapahtuu. Heinolan Sahakoneet toimittaa kaikki kuivaamot ja niihin liittyvät kuormansiirtolaitteistot Metsä Fibren uudelle sahalle Raumalle. Siitä tuli täkäläiselle konepajalle töitä 2,5 vuodeksi.

    jees h-valta 2.5.2020, 19:27

    Vapo on voimakkaasti laajentanut ostoaan ainakin tänne Satakunnan suuntaan. Eipä ole paljon ennen näkynyt Vapon lappuja mutta nyt pongasin H-vallassa yhden hakkuun tuotokset sinne menemässä. Oletan mhy-kytköksen kautta.

    Timppa 2.5.2020, 20:15

    Minäkin näin Saarijärvellä energiakokopuukasan päässä Vapon lapun.  Aikanaan  naapuri uudisti OMT-kuusikon.  Jätti kuitenkin taimikon hoidon tekemättä.  Nyt tuloksena mahtava kasa e-puuta.  Liekö Harjavallassa sama ”tauti”?

    Metsäkupsa 2.5.2020, 20:25

    Myös täällä Vapo ostaa energia ja harvennusleimikoita. Täällä isohko metsäkoneketju on päätoimijana, joka ostaa itse suoraan metsänomistajilta ja välittää sitten Vapolle energiapuut ja kuidut Upm:lle pääasiassa. Tasaavat näin konekannan työllisyyttä, matalalla katteella toimivat.

    Reima Ranta 2.5.2020, 23:10

    Se nyt vain on niin, että NNA on ainut varteenotettava tapa arvioida näin pitkäjänteisen toiminnan kannattavuutta, kuin mitä metsätalous on. Laskennassa voidaan tietysti selvittää, minkälainen herkkyys tekijöillä lopputulokseen on. Lisäksi on syytä huomata se, mitä kauempana tulevaisuudessa vaikuttavan tekijän virhe on, sen pienempi merkitys sillä on lopputulokseen eli ei ole mitään syytä liioitella tekijöiden tarkkuutta kaukana tulevaisuudessa.

    Toinen tapa on tietysti puhdas arvaus. (tai perustelematon mielipide) Tai Timpan talousmatematiikka kannattavuudesta, joka näyttää loistavalta, kun kulut kiertoaikana on selvästi pienemmät kuin tuotot, vaikka kulujen ja tuottojen välillä on 80-vuoden aikaero. Näin tietysti on, kun oletetaan korko nollaksi eli on yhdentekevää saako satasen nyt vai vasta 80-vuoden kuluttua.

    Ei voi kun äimistellä, kuinka ylitsekäymätön suurelle osalle metsähenkilöistä ymmärrys kannattavuudesta on.

    Minua häiritsee tavattomasti sanalliset ilmaisut keskenkasvuinen, vajaatuottoinen jne. Oikea tapa olisi esittää asia lukuarvoina, suhteellisena arvokasvuna jne. josta kävisi ilmi, mitä tarkoitetaan ja jonka perusteella johtopäätöksiä voitaisiin tehdä.  On mahdoton tietää mikä on kenenkin keskenkasvuinen, millä perusteella jne.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 184)
1 2 3 … 5 6 7 … 17 18 19