› Keskustelut › Metsänhoito › Optimismia metsäalalle

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 184)
1 2 3 4 5 6 … 17 18 19

  • Optimismia metsäalalle

    Lähetetty: 16.4.2020, 16:37

    Merkitty: 

    Tälläkin palstalla valitellaan monesti varsin pienistä ongelmista.  Ajatelkaa kuitenkin tulevaisuutta.  Puupohjaisilla tuotteilla tulee olemaan jatkossa entixstä enemmän kysyntää.

    Kilpailijamailla on ongelmia.  Keski-Euroopan kuusikot tuhoaa kirjanpainaja.  Kanadan ja Vanäjän metsiä palaa jatkuvasti joka vuosi valtavia pinta-aloja.  Eikä niiden uudistamisista huolehdita.  Ruotsin metsien hakkuut ovat jo kestävyyden äärirajoilla.  Siellä on massiiviset hirvituhot.  Kanadassa ja Venäjällä on ongelmina puuttuva tieverkosto.  Ruotsissakin se on harvempi kuin Suomessa, mikä haittaa myös metsäpalojen sammuttamista.

    Suomessa on maailman tihein metsätieverkosto.  Meillä on tehokkaita tuotantolaitoksia ympäri maata, joten kuljetuskustannukset ovat kohtuulliset.  Metsänhoitotyöt ovat tehokkaita, koska metsureiden ei tarvitse kulkea jalan pitkiä matkoja.  Jos millään niin Suomen metsätaloudella on loistavat mahdollisuudet tulevaisuudessa.

    Meidän pitää hyödyntää tätä etsikkoaikaamme.  Hoitaa metsiämme niin, että ne kasvavat entistä paremmin.  Lopetettava turhanpäiväinen pihistely hoitotöissä.  Panostettava entistä parempaan kasvuun.  Tämähän onnistuu vain jaksollisella kasvatuksella.   Siis jaettava oikeaa tietoa metsänomistajille.  Meidän jokaisen pitää huomata, että olemme vastuussa tuleville sukupolville siitä mitä teimme tai jätimme tekemättä.   Pyrittävä luomaan positiivista ilmapiiriä metsiimme.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 17.4.2020, 22:08

    Pukkala  on julkaissut viime vuonna  aiheesta ”Kuinka jk:n ja tasaikäisen metsän kannattavuutta voidaan vertailla” -esityksen.   Matemaattisesti kaavoin todistettu selvitys miten niitä voidaaan vertailla.  Ihan ansiokas on muuten mutta varsinkin yksi asia laittoi miettimään ; Oli valittu esimerkkikohteeksi MT -kuusikko, niin jk:n metsässä oli siinä kantohinnat näkyvisssä euron tarkkuudella tukkipuulle ja kuitupuulle (52/15) .    Tasaikäisen tapauksessa oli jostain syystä  tienvarsihinnat (60/30) eikä vastaavia kantohintoja siis kerrottu.  Korjuukulut mainittiin olevan saadun jostain taulukosta ; niitä ei ollut kuitenkaan näkyvillä.   Miten sitten näkee todellisen tilanteen , eli pitikö oletusarvot paikkansa todellisuudessa ?     Jk:n metsä oli saatu tuottavimmaksi kaikilla muilla laskentakoroilla paitsi 1 %:n korolla laskettaessa, jolloin avohakkuu+viljelyketju voitti.    Metsässä olikin optimaaliset olosuhteet jk:lle ;  Ylispuina olevan männikön hakkuu päältä ja alikasvoksena 0- 20 cm paksuja kuusia riittävästi ja lisäksi 600 kpl alle 1,3 m pitkiä ku-taimia.    Lisäksi tasaikäisen istutuskustannus  oli 1500 €/ha ja varhaisperkaus 400 € .   Aika kovat hinnat ainakin istutuksen osalta ; kun uudistuskust./taimi on bruttona esim. 65 s , niin se on nettona vain 820 € /ha.

    Pukkala kertoi mm, että tasaikäisen metsän muuttaminen jk:n metsäksi tilanteessa , jossa ei ole alikasvosta on hidasta . Siitä voi olla helposti samaa mieltä.

    Visakallo 18.4.2020, 06:40

    Olisi aina rehdimpää, jos vertailuissa käytettäisiin todellisia lukuja, ja otettaisiin myös verotus huomioon. Yhtään tällaista jk:ta tarjoavaa laskelmaa ei ole vielä tullut vastaan ja ei taida tullakaan, koska silloin jk:lta putoaisi pohja.

    Timppa 18.4.2020, 10:56

    On noilla jatkuvan kasvatuksen markkinoijilla ongelma.  Vastaa matematiikassa ympyrän neliöimistä.  Siis todistaa mahdoton mahdolliseksi.  Siksi kai laskelmat tehdään eri perustein eri mentelmille.  Silloin saa aina haluamansa tuloksen.

    Oli Pukkala varmaan kauan etsinyt ennen kuin köysi haluamansa esimerkkimetsän.  Meillä löytyy jatkuvan kasvatuksen ajoilta peruina ihan luonnossa myös vastaavan tyyppisiä kuvioita.  Siis järeitä mäntyjä päällä ja pienempiä kuusia alla.  Yleensä niitä kuusia on luokkaa 50-100 kpl/h.  Joillain kuviolla ei yhtään.  Vain lehtipuuta.  Poikkeuksena kuvio, jossa kasvaa yhteensä 100 järeää kuusta ja mäntyä sekä 416 kpl mahdollisesti kasvatuskelpoista kuusta alla.  Tällä kuviolla ei ole luonnollisestikaan taimia tai nuorta metsää.   Tällä kuviolla saattaa ehkä onnistua jatkettu kasvatus.  Siis suuret pois päältä ja antaa nuorempien varttua parikymmentä vuotta ennen päätehakkuuta.

    Kuten olen yrittänyt korostaa, niin metsän kasvuun kannattaa panostaa.  Markkinanäkymä on erinomainen.  Millä muulla toimialalla voi sanoa samaa?  Mehän emme kasvata mitään huonon katteen tuotteita.  Missä muussa toiminnassa liikevoitto voi olla 90 %?  Markkinatkin tämän noteeravat.  Metsä on hinnoiteltu kuin kasvuosakkeet.  Nyt pieni tuotto, mutta hyvät tulevaisuuden odotukset.

    Reima Ranta 18.4.2020, 14:01

    Minusta noissa mainitsemissani esityksissä korostettiin juuri sitä, että menetelmien vertailu pitää nimen omaan tehdä samalla menetelmällä ja samasta lähtökohdasta. Tuloksena tulee sitten erilainen kiertoaika, peitteisessä kannattavimmaksi kiertoajaksi tulee ääretön.

    Sinulla Timppa on omaperäinen lähestymistapa ongelmaan, eikä taloustiede tue sellaista käsitystä. Nettotuoton nykyarvo on sinulle vieras käsite ja se johtaa samanlaiseen päättömään  jankkaamiseen kuin Jovainin isännätön raha. Periaate kannattavuuden selvittämiseksi on aivan  sama kaikilla muillakin aloilla, eikä metsätalous ole mikään poikkeus, jos se nähdään talouden näkökulmasta.

    Meillä on valtavasti tutkimusta siitä, kuinka puuntuotos käyttäytyy runkolukujen funktiona. Valitettavasti tällä nyt ei ole oikein mitään tekemistä nettotuoton nykyarvon kanssa, jolla kannattavuutta pyritään selvittämään. On siis valtavasti tutkittu, mutta tutkimus on kohdistunut puuntuotokseen eikä kannattavuuteen, niin kuin se taloustieteessä on ymmärrettävä. Tästä kannattavuuden suhteen harhaanjohtavasta tutkimuksen lähtökohdasta johtuen, meillä ei ole kattavaa ekologista tutkimustietoa, kannattavuuden riittävän  tasokkaaksi selvittämiseksi. Kuten Tahvonen tuolla esityksessä totesi, jyrkät kannanotot suuntaan tai toiseen ovat luultavasti vääriä.

    Me tiedämme mitkä tekijät ovat ratkaisevassa asemassa menetelmien kannattavuutta vertailtaessa, kuten boniteetti, korko, uudistamiskustannukset, puulaji, luontainen uudistuminen jne.

    Sinä aikana kun minä olen metsätaloutta harjoittanut, niin alkutuottajan asema on mieluummin huonontunut kuin parantunut. Sellaista käsitystä jostakin syystä halutaan pitää yllä, että puutuotteilla on loistava tulevaisuus. Jotenkin se  kuulostaa olevan sukua tälle vallinneelle puuntuotannon maksimointipyrkimykselle.  Sen näen optiona, jos hiilen sidonta muodostuu jatkossa isoksi kysymykseksi ja sille muodostuu varteenotettava hinta.

    A.Jalkanen 18.4.2020, 14:17

    Kuten olen aiemminkin moneen otteeseen tuonut esiin, metsätilan hoidossa olennaista on se, että metsä tuottaa omistajan haluamia hyötyjä. RR tuossa edellä kirjoittaa puuntuotantopainotteisen metsänomistajan näkökulmasta. Kuten tiedetään, moni meistä on monitavoitteinen ja joillakin meistä on jopa päätavoitteena suojelu tai virkistys mukaan lukien metsästys. Arvellaan, että kun metsää siirtyy enenevässä määrin kaupunkilaisille etämetsänomistajille, muun kuin puuntuotannon merkitys korostuu. Tämä tarkoittaa neuvonnan näkökulmasta sitä, että omistajille pitää olla tarjolla vaihtoehtoja ja perusteluja niille.

    Puuki 18.4.2020, 14:55

    Aivan. Perusteluja pitää olla ja mahdollisimman oikeaan osuvia.   Taloudellisen kannattavuuden osalta perustelut taitaa ainakin välillä ontua.    Jos otetaan käytännön esimerkki tuommosesta ylispuualueesta, joka oli ko. esityksessäkin mukana.  Jos hakataan aukoksi niin korjuukulut on ~ 2-4 €/motti pienemmät kuin jk:een tähtäävässä yläharvennushakkuussa.  Jos puuta olisi esim. 300 m³/ha , niin korjuukulujen ero kantohinnassa on keskimäärin 900 € ( 3 €:n ero/motti) .   Jk:n hakkuussa jätetään n. 80 mottia alikasvoskuusia kasvamaan, niiden kantoraha-arvo ~ 1200 €.    Hintaero lähtötilanteessa olisi siis 1200 + 900 = 2100 € – verot = 1470 € (nettona).   Uudistaminen istuttamalla kuusia :  820 €/ha (netto) .  Jää tähteelle 650 € taimikonhoitoja varten. Se olisi  (3 %:n korolla laskettuna) 5 vuoden päästä 754 € kun tehdään varhaishoito (omin kustannuksin). Sen nettomeno ~ 280 € /ha . 10 vuoden kohdalla taim. hoitoon käytettävissä olisi vielä 550 € /ha.

    Jk:n metsässä seuraava korjuu olisi kuitenkin aiemmin kuin istutusmetsässä ja toistuisi 15 vuoden välein . Mutta se vain sillä edellytyksellä, että kasvamaan jäävä puusto on sopiva jk:n käyttämiseen, ei esim. liiaksi tyvilahoja, kasvu elpyy riittävän nopeasti  jatkuvista reippaista yläharvennuksista huolimatta, korjuuolosuhteet sopii kuusikon jk:een (talvikelit) jne.

     

     

    Timppa 18.4.2020, 15:05

    Reima.  Taloustieteestä löytyy monenlaisia tapoja tarkastella kannattavuutta.  Tämä sinun NNA on mielestäni täyttä puppua, kun tarkastellaan metsän kasvattamista.  Siinä on niin paljon tuntemattomia arvoja 0-100 vuoden ajalta, että jokainen voi vääntää mielensä mukaisen tuloksen ja ne ovat kaikki vääriä.  Jos jotain pitäisi arvioida, niin se on sidotun pääoman tuotto.  Kun olen tarkastellut mahdollisia tilakauppoja, niin olen käyttänyt tätä.  Aikanaan möin kiinteistöjä vuokralaisineen sijoittajille.  Ainakin silloin he käyttivät tuota sidotun pääoman tuottoa.  Sellainen käsitys on, että sama on käytössä nykyäänkin.  Jos liikekeskuksen vuokratuotto on alhainen, niin grynderin siitä saama kauppahinta on alhainen.  Vaikkapa esimerkiksi Helsingissä sijaitseva Redi, josta SRV joutui tekemään alaskirjauksia.  Täysin sama pätee metsään.  Jos sen kasvu on huono, niin sen markkina-arvo on huono.  Jos hyvä, niin hyvä.  Yksinkertaista, eikö totta?

    Metsänkasvatuksessa sidottu pääoma on käytännössä yleensä  riippumaton hakkuutavasta.  Jaksollisen paremmilla yksikköhinnoilla katan uudistuskulut.  Tätähän olen tolkuttanut lukuisia kertoja.  Et vain halua ymmärtää.  Metsänkasvutustiede sekä lukuisat empiiriset havainnot kertovat, että jaksollinen kasvaa paremmin.  Siis johtopäätös on, että jaksollinen on yleensä kannattavampi.  Senhän me näemme Suomen metsien kehityksestä.

    Sitten on poikkeuksia, kun  harkitaan yksittäisen kuvion käsittelyä.  Tuolla edellä kerroin esimerkin lähinnä  suojuspuuasentoon aikanaan hakatun kuvion käsittelystä.  On selvää, että kasvuvaiheessa oleva kuusikko kannattaa pyrkiä säästämään.  Toisaalta kannattaa taas todeta, että aikanaan tuokin kuvio olisi kannattanut hakata ja uudistaa, jotta se olisi kasvanut paremmin.

     

    Tolopainen 18.4.2020, 15:07

    Ainakin viimeisessä hakkuussa ylispuista maksettiin sama hinta kuin avohakkuusta. Tulikohan ostomiehelle jokin virhe.

    A.Jalkanen 18.4.2020, 15:17

    En ole edelleenkään ekonomisti, mutta onko selvää että pitää ajatella ”Jaksollisen paremmilla yksikköhinnoilla katan uudistuskulut. ” Eikö joku voi yhtä hyvin ajatella, että tuo hinnanero on tarpeen jotta edellisen puusukupolven uudistamisinvestointi tuotti riittävän koron?

    Entä miten pitää huomioida ”Jk:n hakkuussa jätetään n. 80 mottia alikasvoskuusia kasvamaan.” Sehän tuottaa paremmin kuin samaan aikaan perustettu taimikko alkuvuosinaan, kun taas pankkitilillä tuo raha ei välttämättä tuota mitään.

    Onko metsä siis erillinen saareke, vai pitääkö uudistamispäätöksissä huomioida, mitä muita sijoituskohteita on vastaavalla riskillä ja se kuinka paljon rahaa myyjä tarvitsee juuri nyt eli vaikkapa lainojen korot? Miten riski arvioidaan, jos on kyseessä vaikka uudisasuntokohde, jossa sijoitetulle pääomalle voi saada 10 prosentin vuotuisen nimellisen tuoton (inflaatiota ja verotusta ei huomioitu)?

    Ekonomistien mielestä tällainen vatulointi on varmaan naurettavaa, mutta minkäs teet kun ei ole kuin lusikalla annettu.

    Puuki 18.4.2020, 16:08

    Tilantteet vaihteellee joten yhtä juuri oikeaa vaihtoehtoa ei yleensä ole olemassa yksittäisessä kohteessa.  Saa kait niitä kysymyksiä kysellä ei-ekonomitkin. Niiden ekonomien pitäisi vastata meille jos/kun on kysymistä , koska tyhmiä kysymyksiä ei ole vaan tyhmiä vastauksia voi olla.

    NNA:kin voi olla  järkevä tapa arvioida kannattavuutta. Sehän taitaa olla maailman yleisimpiä (ellei yleisin) menetelmiä investointien kannattavuuden arvioinnissa.     Diskonttaus nykyarvoon NNA:en laskennassa on korkolaskennan käänteinen tapa laskea samaa asiaa.    Tulevaisuuden hintoja ei tiedä kukaan , joten pitkän ajan päähän arviointi voi olla melkoista hakuammuntaa.  Kaukana toteutuva tulo tai meno vaikuttaa suht. vähän lopputulokseen, sitä vähemmän mitä pidempi aika kuluu 0-hetkestä,  sillä on joskus perusteltu NNA:n laskelman mahdollista isoa epätarkkuutta.

    Mitä aikaisemmin tulo saadaan tai meno maksetaan , sitä suurempi vaikutus nykyarvoon sillä on.   Jos alikasvos olis vaikka pääosin juuri tulossa kuitupuukoosta tukkipuukokoon, niin eihän sitä yleensä kannattaisi hakata silloin tietenkään pois.  Mikä kannattaisi parhaiten tietyllä kohteella riippuu hyvin monesta eri tekijästä. Sen arvioinnissa NNA on yksi työkalu mutta lähtöarvot pitää olla kunnossa( ja tasapuoliset vertailuissa )jotta arvio olisi järkevää tehdä.  Niin minä ainakin olen tuon ymmärtänyt. Joku toinen varmaan erilailla .

    Edellisen sukupolven istutuskustannusten koron saanti  0-hetkellä kuulostaa melko erikoiselta tavalta laskea jonkun kohteen aloitustilannetta. Ei sitä tiedä miten edullista tai kallista istutus on ollut esim. 70 vuotta sitten.

     

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 184)
1 2 3 4 5 6 … 17 18 19