Keskustelut Metsänhoito Optimismia metsäalalle

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 184)
  • Optimismia metsäalalle

    Merkitty: 

    Tälläkin palstalla valitellaan monesti varsin pienistä ongelmista.  Ajatelkaa kuitenkin tulevaisuutta.  Puupohjaisilla tuotteilla tulee olemaan jatkossa entixstä enemmän kysyntää.

    Kilpailijamailla on ongelmia.  Keski-Euroopan kuusikot tuhoaa kirjanpainaja.  Kanadan ja Vanäjän metsiä palaa jatkuvasti joka vuosi valtavia pinta-aloja.  Eikä niiden uudistamisista huolehdita.  Ruotsin metsien hakkuut ovat jo kestävyyden äärirajoilla.  Siellä on massiiviset hirvituhot.  Kanadassa ja Venäjällä on ongelmina puuttuva tieverkosto.  Ruotsissakin se on harvempi kuin Suomessa, mikä haittaa myös metsäpalojen sammuttamista.

    Suomessa on maailman tihein metsätieverkosto.  Meillä on tehokkaita tuotantolaitoksia ympäri maata, joten kuljetuskustannukset ovat kohtuulliset.  Metsänhoitotyöt ovat tehokkaita, koska metsureiden ei tarvitse kulkea jalan pitkiä matkoja.  Jos millään niin Suomen metsätaloudella on loistavat mahdollisuudet tulevaisuudessa.

    Meidän pitää hyödyntää tätä etsikkoaikaamme.  Hoitaa metsiämme niin, että ne kasvavat entistä paremmin.  Lopetettava turhanpäiväinen pihistely hoitotöissä.  Panostettava entistä parempaan kasvuun.  Tämähän onnistuu vain jaksollisella kasvatuksella.   Siis jaettava oikeaa tietoa metsänomistajille.  Meidän jokaisen pitää huomata, että olemme vastuussa tuleville sukupolville siitä mitä teimme tai jätimme tekemättä.   Pyrittävä luomaan positiivista ilmapiiriä metsiimme.

  • Visakallo

    Samaa olen ajatellut kuin nuori isäntä. Siinä vaiheesssa kun yhteiskunta on heikossa jamassa ja monilla ihmisillä taloudellisia vaikeuksia, aivan tavallisetkin metsänomistajat voidaan helpommin leimata riistäjiksi ja luonnon tuhoajiksi. Menelmä on tuttu entisistä itäblokin maista, joissa negatiivista kateutta käytettiin järjestelmällisesti hyväksi maanomistajia ja muita omistajia kohtaan.  Ainoa lohtu on, että siinä pää tulee ennemmin tai myöhemmin vetäjien käteen kun jaettava loppuu, ja koko järjestelmä romahtaa. Tälläkin kertaa on kysymys aikajänteestä. 90-luvulla hyökkäykset suomalaista metsätaloutta kohtaan olivat rajuja ja niistä on edelleen monella paha muisto. Toivottavasti nyt ei ajauduta samanlaiseen tilanteeseen.

    A.Jalkanen

    Metsätalouden monimuotoisuudesta pitää pitää huolta sen itseisarvon takia ja  metsien ilmastonmuutoksen kestävyyden takia. Jatkuva kasvatus on tähän vain tiettyihin kohteisiin sopiva osaratkaisu – yksinkertainen ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan. Harmi että vihreät älyköt sortuvat näin halpaan politikointiin, Ville Niinistö etunenässä.

    Puuki

    Suomessa on nyt 4 x enemmän suuria puita kuin 100 vuotta sitten.  Aika hyvin vaikka jotkut esittää, että niitä ei löytyisi enää juuri ollenkaan koska tehometsätalous.

    A.Jalkanen
    Gla

    Puuki: ”Suomessa on nyt 4 x enemmän suuria puita kuin 100 vuotta sitten.  Aika hyvin vaikka jotkut esittää, että niitä ei löytyisi enää juuri ollenkaan koska tehometsätalous.”

    Tässä vaiheessa on syytä vetää jarruja sen verran päälle, että muistetaan tehometsätaloudesta aiheutuvan myös ongelmia. Niitä ei pidä kieltää siksi, että saa kumottua jonkun kettutytön esittämän väitteen. Yhtä hyvin kettutytöt voivat kaivaa metsäalalta esitettyjä väitteitä, jotka ei kestä päivänvaloa.

    Onkin tärkeää, että alalla pysytään tosiasioissa, myönnetään ongelmat ja pyritään löytämään niihin ratkaisut. Esim. monimuotoisuusasiassa jk ei ole ratkaisu, koska jaksollisessakin käsittelyssä on monia mahdollisuuksia. Moni pyrkii luomaan mielikuvan, jonka mukaan jaksollinen talousmetsä olisi täysin tasarakenteinen yhden puulajin metsä, jossa ei kasva edes mustikka ja jonka seuraava käsittelytapa on avohakkuu, maan muokkaus ja kenties ojitus. Näinhän ei ole, jaksollinen metsä voi olla esim. päällä koivua ja alla luontaista kuusta kasvava erirakenteinen sekametsä tai ihan mitä tahansa muutakin kuin se monokulttuuri.

     

    Puuki

    Ei se ole ns. tehometsätalouden  ongelmien kieltämistä , kun kerron yhden toden esimerkkinä siitä mitä on vuosisadassa tapahtunut puiden koon suhteen.    Väitteet suurten puiden puuttumisesta metsistä on ihan yleisiä joissain keskusteluissa ja lehtien palstoilla.

    Vai oletko sitä mieltä, että ei saisi kertoa koska asia ei  kestä päivänvaloa ? Miksi ei  ?  Siksikö että joku kettutyttö voisi keksiä oman väitteen joka kumoaa esittämäni ?

    Gla

    En minä sanonut tuon olevan tehometsätalouden ongelmien kieltämistä.

     

    Reima Ranta

    Olli Tahvonen: ”Maksimaalisen kestävän hakkuutason tavoittelu kasvattaa puunostajien voittoja, alentaa metsänomistajien nettokantorahatuloja ja alentaa kansantalouden ylijäämää.”

    Timppa

    Olli Tahvonen: ”Maksimaalisen kestävän hakkuutason tavoittelu kasvattaa puunostajien voittoja, alentaa metsänomistajien nettokantorahatuloja ja alentaa kansantalouden ylijäämää.”

    Niinpä.  Miten Tahvonen voi tietää 30 vuoden päähän?  Hänhän sanoi myös, ettei aukkoja tarvitse istuttaa, sillä ne taimettuvat luontaisesti 10 vuodessa:  Miten on sinun taimikoissasi Reima?  Tahvonen edustaa juuri sellaista ajattelua, jota eivät harjoittaneet ne, jotka ovat saaneet Suomen metsät kasvamaan.

    Minusta olisi erinomainen asia, jos firma, jolle myyn puitani menestyy hyvin.  Tiedän silloin, että niille puille, jotka istutan on varakas ostaja tulevaisuudessakin.  Persaukisten kanssa en halua koskaan tehdä kauppaa.  Tahvonen on toivottavasti vain poikkeus.  Jokaisen tuollaisessa suojatyöpaikassa työskentelevänkin pitäisi ymmärtää, että hänenkin palkkansa maksaa lopulta se ulkolainen, joka ostaa suomalaisia tuotteita,  Erityisesti metsäteollisuustuotteitamme.

    Timppa

    Vielä jäi toteamaatta, että esimerkiksi kuitupuun arvo jo selluna kymmenkertaistuu kansataloudessa.   Uusilla tuotteilla sellun arvokin voi vielä moninkertaistua,  Miten tuollainen voi olla kansantaloudelle tappiollista?  Ilmaiset raaka-aineet, vesi ja hiilidioksidi ja ilmainen aurinkoenergia.  Voiko pöhkömpää väitettä esittää, kun tuo professori?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 184)