Keskustelut Metsänhoito Optimismia metsäalalle

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 184)
  • Optimismia metsäalalle

    Merkitty: 

    Tälläkin palstalla valitellaan monesti varsin pienistä ongelmista.  Ajatelkaa kuitenkin tulevaisuutta.  Puupohjaisilla tuotteilla tulee olemaan jatkossa entixstä enemmän kysyntää.

    Kilpailijamailla on ongelmia.  Keski-Euroopan kuusikot tuhoaa kirjanpainaja.  Kanadan ja Vanäjän metsiä palaa jatkuvasti joka vuosi valtavia pinta-aloja.  Eikä niiden uudistamisista huolehdita.  Ruotsin metsien hakkuut ovat jo kestävyyden äärirajoilla.  Siellä on massiiviset hirvituhot.  Kanadassa ja Venäjällä on ongelmina puuttuva tieverkosto.  Ruotsissakin se on harvempi kuin Suomessa, mikä haittaa myös metsäpalojen sammuttamista.

    Suomessa on maailman tihein metsätieverkosto.  Meillä on tehokkaita tuotantolaitoksia ympäri maata, joten kuljetuskustannukset ovat kohtuulliset.  Metsänhoitotyöt ovat tehokkaita, koska metsureiden ei tarvitse kulkea jalan pitkiä matkoja.  Jos millään niin Suomen metsätaloudella on loistavat mahdollisuudet tulevaisuudessa.

    Meidän pitää hyödyntää tätä etsikkoaikaamme.  Hoitaa metsiämme niin, että ne kasvavat entistä paremmin.  Lopetettava turhanpäiväinen pihistely hoitotöissä.  Panostettava entistä parempaan kasvuun.  Tämähän onnistuu vain jaksollisella kasvatuksella.   Siis jaettava oikeaa tietoa metsänomistajille.  Meidän jokaisen pitää huomata, että olemme vastuussa tuleville sukupolville siitä mitä teimme tai jätimme tekemättä.   Pyrittävä luomaan positiivista ilmapiiriä metsiimme.

  • Puuki

    Sijoitusasunnosta saa tuloa tasasemmin kuin metsäpalstalta.  Siksi kanattaa useimmiten laskea jotain muutakin kuin keskimääräisen vuotuisen hakkuumäärän tulon ja ostohinnan suhdetta.

    mehtäukko

    ”… Miksi metsätilan hinta on 100-,60- tai 150 tuhatta… mutta mikä noista on oikea…” Nyt joku ei halua ymmärtää kirjoitettua tekstiä.

    Olen siinä käsityksessä, että esim. Timppa metsätilaa hankkiessaan vertaa puuston määrää ja laatua, kasvupaikkoja, hakkuumahdollisuuksia, tiestöjä… jne tila-esitteen lukuihin. Vaakakupissa on pyyntihinta, sen rahoitus ja mahdolliset muut kilpailijat. Rajakkain oleva ostotila tuo etuja, merenpinnasta korkealla oleva riskejä.

    Esitetty palkansaajan arpoilu käy kyllä yhdestä ääripäästä.

    A.Jalkanen

    Metsänhoitosuosituksia noudattaen pääsee metsässä keskimääräiseen tuottoon. Panostamalla vielä lisää esimerkiksi lannoituksiin ja pystykarsintoihin saa enemmän. Ehkä tämä on metsäammattilaisen ammattitauti, kun kasvutaulukot ovat ainakin summittaisina päässä muistissa, mutta en koe tarpeelliseksi tehdä laskelmia omistamastani metsälöstä tai metsänuudistamisen tuotosta päättäessäni toimenpiteitä. Tavallinen metsäsuunnitelma riittää ja sen tärkein osa on puuvaraston määrän inventaari. Samaan tapaan metsätilakaupassa puuston määrä ja laatu on tärkein muuttuja, lisäksi tietenkin kasvupaikat, tiestö ja muut mahdolliset arvo-osat tilalla. Metsätilojen kauppahintatilastosta näkee että tiloista maksetaan tällä hetkellä suunnilleen puustoarvion verran. Millaiseen tuottoon näillä hinnoilla sitten pääsee? Jos olosuhteet pysyvät nykyisen kaltaisina, sen pystyy laskemaan, mutta jos ne muuttuvat, niin ei enää pystykään.

    Timppa

    Juuri näin.  Viimeinen yritys oli marraskuussa 2018.  Myyjän kannalta huipputilanne.  Puun  hinta korkealla.  Itse en enää uskonut, että hintataso pitäisi.  Ehkä arvioin siis sitoutuvan rahan lähitulevaisuuden hakkuut huomioon ottaen suuremmaksi kuin  kilpailija.   Sen verran vaikutti, että tuli niukka tappio meidän sijoitetun pääoman tuottotavoitteella.

    Timppa

    Näyttää, että ainakin eräs suuri saha sahaa aivan täysillä.  Ja tarvitsevat pylväspuitakin.  Jos metallipuoli Suomessa tökkii, metsä pelastaa minkä pystyy.

    Kannattaa vaan panostaa metsänkasvatukseen,  Pärjätään jatkossakin.

    Puuki

    AJ.  Metsänhoitosuosituksia noudattaen pääsee kasvupaikan keskimääräiseen tuottoon ainakin jossain vaiheessa metsänkasvatusta.  Lähtötilanteesta sitten riippuu milloin se tapahtuu.

    Visakallo

    Metsiä kannatta hoitaa jatkossakin, vaikka nyt ollaan realitaloudenkin puolella sukeltamassa kovaa kyytiä alaspäin. Tämä ei voi olla heijastumasta jatkossa myös puukauppaan. Rakennuaalalla alkaa näyttää jo tosi pahalta.  Lainaus Kauppalehdestä:
    Voidaan puhua alan syöksykierteestä. Rakennusteollisuus RT esittää suhdanne-ennusteessa, että asuntojen, toimitilojen, liikerakennusten, hotellien ja teollisten tilojen rakentaminen supistuvat. Kaikki rakentamisen lajit ovat matkalla alaspäin. Maa- ja vesirakentaminenkin kääntyy ensi vuonna laskuun ilman valtion uusia hankkeita. RT:n ennusteessa asuntoaloitukset vähenevät tänä vuonna yli 25 prosenttia. Koronakriisi heikentää kaiken kaikkiaan mahdollisuuksia investoida. RT odottaa, että rakentaminen vähenee tänä vuonna noin 5,0 prosenttia ja ensi vuonna noin 4,0 prosenttia. ”Rakentamisen työllisyys voi supistua pahimmillaan lähes 20 000 työllisellä”, RT varoittaa.

    mehtäukko

    Ns. lamassa ollessa pitäisi todellakin työjellä metsätilojen ”kehitysaskareissa”. Se merkitsee mehtäukollakin talvitierungon muuttamista kesätieksi. Puunkorjuu mahdollistuu siten ympärivuotiseksi. Maanantaina kuokka heilumaan… 🙂

    Perko

    Timppa,  kyselit minulta omistuksiani niin,  onko sinulla TV ja ulkoantenni?  Kertoisitko paljonko metsäsi  P/E -luku on jotta voisimme vertailla  ja optimoida tuottoa.

    Timppa

    On TV, ulkoantenni ja kuitukaapeli.  Kaikkea voi halutessaan katsella.  Metsän tuoton optimointi on käytännössä mahdotonta, koska on niin monta tuntematonta muuttujaa.   Toisaalta mukava, koska metsä tuottaa aina.   Enemmän tai vähemmän.

    Yhteismetsälaki ja yhteismetsän ohjesääntö sanovat, että metsiä on hoidettava kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan.  Minä tulkitsen tämän niin, ettei metsien kasvu saa taantua hakkuiden, hakkaamattomuuden  tai huonon hoidon vuoksi.  Käytännössä tämä tarkoittaa meillä sitä, että metsiä uudistetaan keskimäärin 1,3 % vuodessa ja harvennukset tehdään mielellään etupainotteisesti.  Tietysti uudistushommat tehdään asianmukaisesti.

    Kasvu ja hakkuut ovat toistaiseksi 10-vuotiskausittain  lisääntyneet.   P/E-luku vaihtelee puunhinnan mukaan, joten sillä ole paljon käyttöä.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 184)