› Keskustelut › Metsänhoito › Optimismia metsäalalle

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 184)
1 2 3 … 10 11 12 … 17 18 19

  • Optimismia metsäalalle

    Lähetetty: 16.4.2020, 16:37

    Merkitty: 

    Tälläkin palstalla valitellaan monesti varsin pienistä ongelmista.  Ajatelkaa kuitenkin tulevaisuutta.  Puupohjaisilla tuotteilla tulee olemaan jatkossa entixstä enemmän kysyntää.

    Kilpailijamailla on ongelmia.  Keski-Euroopan kuusikot tuhoaa kirjanpainaja.  Kanadan ja Vanäjän metsiä palaa jatkuvasti joka vuosi valtavia pinta-aloja.  Eikä niiden uudistamisista huolehdita.  Ruotsin metsien hakkuut ovat jo kestävyyden äärirajoilla.  Siellä on massiiviset hirvituhot.  Kanadassa ja Venäjällä on ongelmina puuttuva tieverkosto.  Ruotsissakin se on harvempi kuin Suomessa, mikä haittaa myös metsäpalojen sammuttamista.

    Suomessa on maailman tihein metsätieverkosto.  Meillä on tehokkaita tuotantolaitoksia ympäri maata, joten kuljetuskustannukset ovat kohtuulliset.  Metsänhoitotyöt ovat tehokkaita, koska metsureiden ei tarvitse kulkea jalan pitkiä matkoja.  Jos millään niin Suomen metsätaloudella on loistavat mahdollisuudet tulevaisuudessa.

    Meidän pitää hyödyntää tätä etsikkoaikaamme.  Hoitaa metsiämme niin, että ne kasvavat entistä paremmin.  Lopetettava turhanpäiväinen pihistely hoitotöissä.  Panostettava entistä parempaan kasvuun.  Tämähän onnistuu vain jaksollisella kasvatuksella.   Siis jaettava oikeaa tietoa metsänomistajille.  Meidän jokaisen pitää huomata, että olemme vastuussa tuleville sukupolville siitä mitä teimme tai jätimme tekemättä.   Pyrittävä luomaan positiivista ilmapiiriä metsiimme.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Reima Ranta 4.5.2020, 11:53

    Mistähän maksamisesta Timppa tähän liittyen edellä puhuu? Montako tuhatta hehtaaria Timpan yhteismetsällä on metsää? Minä en tässä suhteessa näe mitään eroa sillä, paljonko pinta-alaa on, 1.000 ha  vai 10.000 ha. Eikö Timppa niitä ”säästömetsiä” olisi viimeistään pitänyt hakata silloin lyhytaikaisen hintapiikin aikana, joka ei ollut varsinaisesti seurausta pinta-alaveron päättymisestä. Mahdollisuus oli myös puukaupan rahoitusjärjestelyn avulla hakata vielä myyntiveron alkamisen jälkeenkin pinta-alaveroperusteisesti.

    Se on yhteismetsälle ongelma, ellei se voi toimia taloudellisesti järkevästi.

    Timppa 4.5.2020, 12:39

    Siihen aikaan, kun myyntivoittovero oli voimassa, ei ollut yhteismetsää vaan perikunta.

    Mikä on milloinkin taloudellisesti järkevää riippuu varsin monista asioista, joista useimmat ovat päätöksiä tehtäessä tuntemattomia.  Siksi samoista lähtökohdista voidaan päätyä eri ratkaisuihin.  Tulevaisuus ja sen ajan sattumukset kertovat vasta totuuden.  Jos nekään.  Esimerkkinä vaikkapa kuivuus tai hallat, jotka joskus haittaavat metsän uudistamista.  Ikävä olisi, jos koko tilan vaikkapa 10 vuoden uudistukset pitäisi uusia.  Itse harrastan varmuuteen perustuvaa ajattelua, jossa riskit hajautetaan.   Siis sellaista, että markkinoita myötäillään, mutta ei  sellaista, että lopetettaisiin totaalisesti toiminta.  Reima ehkä toisenlaista.

    Yhteismetsä voi tietysti toimia monellakin tapaa kunhan muistaa perustarkoituksensa, joka on ”kestävän metsätalouden harjoittaminen omistajien lukuun”.  Meillä toimitaan yhdellä tapaa, jossain muussa toisella tapaa.  Reima varmaan kolmannella tapaa.

    mehänpoika 4.5.2020, 22:26

    Timpalla taitaa olla tuottavaa metsäomaisuutta niin paljon, että hirviharrastus on noussut arvoon arvaamattomaan. Hirvien olemassa olollaan aiheuttama Etelä-Suomen metsien jatkuva kuusettuminen, ja sen mukanaan tuomat tulevaisuuden ongelmat, hän kuittaa säännöllisesti vaikenemalla. Ikäänkuin kuusettumisesta ei olisi haittaa tulevaisuudessa ollenkaan.

    Minä istuttaisin OMT-pohjallekkin mäntyä, jos sitä ei luontaisesti tai kylvämällä saa aikaiseksi. Ainakin jos alue on hallanarka, ja esim jos maapohja on kuusenjuurikäävän saastuttama. Ainoa este on syönkikelpoisia männyntaimikoita etsivät hirvilaumat. Männyn havu on tärkein hirven talviravinto. Juuri hirvet aiheuttavat viljaville maille istutettuihin männyntaimikoihin pahimmat laatuongelmat.

    Kyllä optimismi vaihtuu pessimistiksi viimestään silloin, kun hirvituhon pelossa  istutetusta 1 vuotisesta kuusentaimikosta huomattava osa on keväällä todettu hirvien syömäksi, jopa lähes maata myöten. Tämäkin on ehditty nähdä. Eikä se ole hirven vika.

    Itä-Suomi 6.5.2020, 20:31

    Erittäin hyvä kirjoitus, Timppa

    Reima Ranta 7.5.2020, 12:11

    Olen Timppa vähän kyseenalaistanut kannanottojasi siksi, kun olet ollut niin ehdoton omien näkemystesi oikeellisuudesta. Siitä olemme erittäin samaa mieltä, että tulevaisuus on meille tuntematon ja siksikin ehdottomien näkemysten esittäminen hyvin arveluttavaa. Korona jos joku, on hyvä esimerkki siitä.

    On kuitenkin asioita, jotka tiedämme. Pinta-alaveron päättymispäivänä tiesimme, että 30 % vanhojen metsien puustosta siirtyy yhdessä yössä yhteiskunnalle. 2 % kasvavaa metsää pitää aika monta vuotta edelleen kasvattaa, että kuroo tuon kiinni. Kun tuohon lisätään kulut myyntiveron puolelle, niin taloudellinen merkitys oli kiistatta todella huomattava.  Tosiasioiden tunnustaminen on …..

    Visakallo 7.5.2020, 14:52

    Joskus olen miettinyt, mikä meitä Reiman kanssa metsänomistamisessa erottaa. Kumpikin olemme ostaneet metsämme, ja kummallakin metsän omistaminen on alkanut jo pinta-alaveron aikaan. Siirtyminen myyntiveroon ei ole tuottanut minulle ongelmia, moni asia on nyt jopa paremmin kuin ennen. Reiman kommenteista on ainakin saanut sen käsityksen, ettei näin olisi. Mikä tämän eron tekee, vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

    Reima Ranta 8.5.2020, 00:22

    Minulla ei ole mitään ongelmaa Visakallo ihan kunnioituksella ymmärtää ja kaikella tavoin hyväksyä kertomaasi metsätaloutta. Siitäkin huolimatta vaikka joskus vähän provosoin. Eikö ole vain hyvä, että vähän haastetaan. Sehän vain kirkastaa omaa näkemystä.

    Olosuhteet ja lähtökohdat ovat erilaisia, jonka vuoksi lääkkeetkin voivat olla kovin poikkeavia.

    Mitä verotukseen tulee, en tahdo kehdata edes tunnustaa, kuinka ratkaiseva merkitys veromuodon muutoksella on minulle ollut. Sen merkitys on ollut aivan ratkaiseva. Ilman mittavaa veromuutoshyötyä ei olisi mitenkään ollut mahdollista ilman vapaita  omia pääomia hankkia enemmälti pinta-alaa. Olin metsätalouden harrastelija muun työn vastapainoksi ja erittäin kannattava olisi tuossa tilanteessa ollut harjoittaa sitä päätoimisesti.

     

     

    Gla 8.5.2020, 07:56

    Moni on kuitenkin kasvattanut omistuksiaan merkittävästi nykyisen lain aikanakin. Minusta ei ole kiinnostavaa keskustella menneiden aikojen mahdollisuuksista, vaan tämän päivän olosuhteista.

     

    Timppa 8.5.2020, 09:10

    Mehänpojalle vastaisin, ettei minulla ”hirviharrastus” ’määrittele metsänhoitoa.  Toki olen liki 60 vuotta yrittänyt helpottaa metsien tilannetta kaatamalla hirviä.

    Tilanteet vaihtelevat.  Meillä on runsaasti mäntytaimikkoja ja seudulla  hyvä hirvikanta.  Viime syksynäkin kaadettiin 4 eläintä/1000 ha.  Tästä huolimatta mäntytaimikot ovat yleensä saaneet olla täysin rauhassa.  Johtuneeko siitä, että kylvetään, ei istuteta.  Ja taimikot perataan kaikesta lehtipuuvesasta.  Pysyvä hirvikanta on kyllä  vähentynyt varmasti yli puolella huippuvuosista.   Joskus sitten vaellukset tuovat lisää.  Viime syksynäkin nähtiin yhtenä viikonloppuna runsaasti hirviä, joista kaadettiin 4.

    Meillä on muutama OMT-kuvio.  Ne on kyllä aikanaan istutettu kuuselle sinne mäntymetsien keskelle.  Meillä ei ole laho-ongdelmaa.  Senhän tiedämme, että mäntykin kasvaa OMT-pohjalla hyvin.  Ikävämpi piirre on sitten, että sen laatu on heikko.  Vaikea täältä sivusta on antaa muuta ohjetta kuin, että kannattaa harkita tarkkaan päätöstä, jonka seurauksia ei itse pääse aina näkemään.

    Gla 8.5.2020, 09:23

    Mänty omt:llä on ajatuksena aika raju. Toisaalta kun itselläni on 04 mäntyä sekapuustona kuusikossa ja 02 mäntyä koivikossa (molemmat omt), sopivasti muttei liikaa muiden alla kasvavana männyn laatu on hyvästä kasvusta huolimatta laadultaan kohtuullista. Toki etukasvuisiakin mahtuu sekaan, mutta ne voi poistaa joko raivauksessa tai ensiharvennuksessa, jos runkoluku on riittävä.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 184)
1 2 3 … 10 11 12 … 17 18 19