› Keskustelut › Metsänhoito › Optimismia metsäalalle

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 184)
1 2 3 … 9 10 11 … 17 18 19

  • Optimismia metsäalalle

    Lähetetty: 16.4.2020, 16:37

    Merkitty: 

    Tälläkin palstalla valitellaan monesti varsin pienistä ongelmista.  Ajatelkaa kuitenkin tulevaisuutta.  Puupohjaisilla tuotteilla tulee olemaan jatkossa entixstä enemmän kysyntää.

    Kilpailijamailla on ongelmia.  Keski-Euroopan kuusikot tuhoaa kirjanpainaja.  Kanadan ja Vanäjän metsiä palaa jatkuvasti joka vuosi valtavia pinta-aloja.  Eikä niiden uudistamisista huolehdita.  Ruotsin metsien hakkuut ovat jo kestävyyden äärirajoilla.  Siellä on massiiviset hirvituhot.  Kanadassa ja Venäjällä on ongelmina puuttuva tieverkosto.  Ruotsissakin se on harvempi kuin Suomessa, mikä haittaa myös metsäpalojen sammuttamista.

    Suomessa on maailman tihein metsätieverkosto.  Meillä on tehokkaita tuotantolaitoksia ympäri maata, joten kuljetuskustannukset ovat kohtuulliset.  Metsänhoitotyöt ovat tehokkaita, koska metsureiden ei tarvitse kulkea jalan pitkiä matkoja.  Jos millään niin Suomen metsätaloudella on loistavat mahdollisuudet tulevaisuudessa.

    Meidän pitää hyödyntää tätä etsikkoaikaamme.  Hoitaa metsiämme niin, että ne kasvavat entistä paremmin.  Lopetettava turhanpäiväinen pihistely hoitotöissä.  Panostettava entistä parempaan kasvuun.  Tämähän onnistuu vain jaksollisella kasvatuksella.   Siis jaettava oikeaa tietoa metsänomistajille.  Meidän jokaisen pitää huomata, että olemme vastuussa tuleville sukupolville siitä mitä teimme tai jätimme tekemättä.   Pyrittävä luomaan positiivista ilmapiiriä metsiimme.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Reima Ranta 3.5.2020, 22:56

    Täytyy pitää mielessä Puuki  ”pesäero” tuoton ja tuotoksen välillä. Suhteellinen arvokasvu kertoo pääoman tuotosta. Sinun määritelmäsi puolestaan kertoo tuotoksesta, eikä sen perusteella voida taloudellisia johtopäätöksiä tehdä.

    Kun olen kiinnostunut taloudesta, niin suhteellinen arvokasvu lukuarvona kertoo minulle kaiken oleellisen. Sitä voin suoraan verrata sitten muihin vastaaviin sijoituskohteisiin, lainan korkoon jne. jonka perusteella ratkaisuja tehdään. Tällaisia tuotokseen perustuvia vajaatuottoisuuskäsitteitä en tarvitse mihinkään, joka jo sanana on harhaanjohtava, jos ja kun sillä tarkoitetaan tuotosta eikä tuottoa.

    Aivan sama koskee käsitettä keskenkasvuinen. Mihin sellaista tarvitaan – ei mihinkään, kun sen voi kukin käsittää haluamallaan tavalla. Suhteellinen arvokasvu kertoo lukuarvona ko. kohteen pääoman tuoton.

    Tolopainen 4.5.2020, 07:39

    Ei metsä tietenkään sijoituksena pärjää juuri millekään muulle vaihtoehtoiselle kohteelle. Pääomaa sitoutuu vuosikymmeniksi ilman tuottoa. Ei kukaan osta markkinoilta vapaaehtoisesti huonoimmin tuottavia osakkeita, joille aletaan maksaa osinkoa 30v päästä.

    Perko 4.5.2020, 07:58

    MG tuottavuus on tappiollinen vaikka raakaaine sille ”lahjoitetaan ”. Siinä on se kansakunnan ikiliikkuja.  Pulkkituotanto on tuhoon tuomittu.  Onkohan johdon päätökset tai palkkaus ollut virheellinen?

    Tolopainen 4.5.2020, 08:14

    No miksi metsäteollisuudessa työntekijöille maksetaan Suomen parasta palkkaa, kun siihen ei ole mitään edellytyksiä, eikä osaamiseen liittyvää perustetta. Metsäteollisuus ei ole päässyt eroon vanhoista mädistä tes sopimuksista, mutta puun hintaa on voitu alentaa kymmeniä vuosia. Korporaatiot rulettaa.

    Puun hinta määräytyy markkinatalouden pelisääntöjen mukaan ja palkkakustannukset  nousee sopimusten mukaan

     

    Kurki 4.5.2020, 08:54

    Sipilän KIKYä saadaan kiittää siitä, että suomalainen metsäteollisuus ei nyt ole konkursissa. Huippuvuoden 2018 tulos jäi metsäyhtöille eikä sitä KIKYn vuoksi pystytty ulosmittaamaan palkkoihin. Ensimmäinen kerta Suomen historiassa, että korkeasuhdanteesta selvittiin kuten muut kilpailijaat aina ovat selvinneet. Ei tuhottu hintakipailukykyä palkankorotuksilla. Muualla ay-liike ei halua tuhota työnantajiaansa palkankorotuksilla, mutta beljakovilaisen ay-liikkeen kosto tulikin jo alkuvuonna. Kerkesivät kuitenkin ennen maailmanhistorian yhtä syvinta lamaa korona-romahdusta aiheutettaa Suomen metsäteollisuudelle ylimääräisiä tappioita seisottamalla tehtaita 3 viikkoa.

    Kilpailijamaat taas kerran voittivat.

    Gla 4.5.2020, 09:08

    Ehkä voidaan hyväksyä se, että puhekielessä on sujuvampaa käyttää termiä vajaatuottoinen, kuin puhua kohteesta, jossa suhteellinen arvokasvu on pudonnut alle riskiltään vastaavan sijoituskohteen tuoton. Tai käyttää termiä keskenkasvuinen sen sijaan, että puhuttaisiin puustosta, jossa arvokasvu on vielä niin hyvässä vauhdissa, että hakkaaminen olisi kannattamatonta. Aivan kuten moni puhuu supeista, eikä siitä mieltään pahoita kuin jotkut tärkeilevät pilkuttajat. Tietysti jos puheessa esiintyy ko. termit, on luvallista kysyä tarkennusta, miten puhuja ko. termit tässä tapauksessa on määritellyt. Toisaalta jos ylitiheänä kasvatetun koivikon energiapuuhakkuu vedetään liian harvaksi tai tuulituho kaataa kuusikkoa, vajaatuottoiseksi päätyminen on aika kiistaton juttu. Ei tarvitse alkaa viisastella termien sisällöillä.

    Puukin määritelmät menee tietysti pieleen sikäli, että asiaa arvioidaan väärillä mittareilla. Toisaalta ne voi hyvinkin olla Puukin metsätaloudessa oikeat suuruusluokat ja tuollaisilla tunnusluvuilla voi yksinkertaistaa monia asioista.

    Siitä olen samaa mieltä, että sivullinen ei keskenkasvuisuutta toisten metsissä voi määritellä. Esim. juurikääpäinen kuusikko voi olla perusteltua hakata keskenkasvuisen näköisenä. Taudin leviäminen vie suuren osan tukin määrän kasvusta ja puuston kuutiomääräinen kasvu on liian suurelta osin joko kuitua tai energiapuuta.

    Puuki 4.5.2020, 09:15

    RR:

    Ei se ”vajaatuottoinen” ole minun itse keksimä määritelmä.   ”Keskenkasvuinen” on paljon epämääräisempi käsite eikä sen käyttöön tarvita kovin pitkälle menevää analyysiä.   Kuten jo sanoin niin tuloksen/kannattavuuden  laskeminen on ihan eri asia kuin selvittää onko metsä vajaatuottoinen tai keskenkasvuinen.     Mutta jotain tekemistä keskenään on esim. keskenkasvuisen metsän hakkuun ja sen tuoton maksimoimisen välillä ; jos hakataan nurin juuri ennen parasta arvokasvuvaihetta, jolloin myös suhteellinen tuotto nousisi nopeasti, niin ei ole oikein kannattavaa juuri missään tapauksessa.     Itsekukin saa tehdä metsilleen kuten parhaaksi näkee. Ei siitä ole kysymys että olisin estämässä kenenkään metsänhoitotapoja tms.  Nykyään saa hakata vaikka taimikkonsa energiapuuksi avohakkuulla (jos ei ole saanut kemeraa th:oon tai siitä on ehtinyt kulua aikaa yli 10v) , jos kokee sen jostain syystä tarpeelliseksi.

    Timppa 4.5.2020, 09:52

    Mehänpojalle sanoisin, etten istuttaisi OMT-pohjalle mäntyä vaikkei yhtään hirvieläintä olisi paikkakunnalle.  Se on kuusen maata.  Männiköstä ei kehity koskaan hyvää tukkimetsää.  Yksittäiset männyt kuusien keskellä kylläkin tuottavat laatupuuta.  Meilläkin on OMT-kuvioita mäntyalueiden keskellä ja kuusta ne kasvavat.

    Reima Ranta 4.5.2020, 10:51

    Tuoton ja tuotoksen eron korostaminen on Gla todella kaukana pilkuttamisesta. Käsitteiden ero on aivan oleellinen ja niiden sekoittaminen on metsäsektorilla ollut tahallista harhaanjohtamista. Tähän käsitteiden sekamelskaan ja väärinymmärrykseen kulminoituu metsäkiistely Suomessa.

    Tiedän toki Puuki, että se ei ole sinun keksintösi. Otin vain kantaa esittämääsi määritelmään.

    Sekametsä on maaperän salliessa hyvä tavoite. Sen ajatuksen on Timppa helppo hyväksyä. Joko Timppa olet räknännyt, kuinka kova vero niistä yhteismetsän vanhoista ”säästömetsistä” joudutaan maksamaan – jos uskaltaa totuutta lähestyä. Minä ainakin pyrin pinta-alaverolla hakkaamaan mahdollisimman paljon, josta seurasi myyntiveropuolelle monen vuoden vahvistettu tappio.

     

     

    Timppa 4.5.2020, 11:06

    Meillä metsää on niin paljon, ettei sen käsittelyssä voi ajatella kovin suuria hyppäyksiä.  Pienemmillä pinta-aloilla oli tietenkin järkevää hakata pinta-alaveron aikaan, jos oli myyntikelpoista metsää.  Rajansan kuitenkin silläkin, sillä veron säästö voi myöhemmin kostautua toisella tavoin.  Mahdoitko Reima huomata, että puun hinta nousi pinta-alaveron päättymisen jälkeen.

    Senhän Reima tietysti tiedät, että mini suomalainen on aina valmis maksamsaan siitä, että voi välttyä veron maksulta.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 184)
1 2 3 … 9 10 11 … 17 18 19