Optimaalinen kiertoaika

Tämä aihe sisältää 150 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 24 minuuttia sitten Panu toimesta.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 150)

1 2 3 … 8 9 10 … 13 14 15

Optimaalinen kiertoaika

Lähetetty: 20.3.2025, 19:42
Merkitty: kiertoaika

Luken Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67-86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Puulajeista ei puhuttu mitään ja mietin tarkoitettiinko tässä havupuita.

Joka tapauksessa jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta ja varmaan kannattaisi alkaa miettimään. Toinen kysymys on tietysti onko kasvun masksimointi myös taloudellisesti järkevin ratkaisu mutta tuskin se kovin kauas jää kunhan harvennukset tehdään ajoissa.

Hiilensidonnan kannalta se ainakin on tehokkain tapa ja kiertoajan jatkamista yli 86 vuoden voi tuskin hiilensidonnalla perustella, ellei sitten maaperän sidonta sotke laskelmaa. Kovinta kasvu on 30-40 vuotiailla puilla.

Tekijä
Panu

Teema Metsänhoito

Perko 24.3.2025, 18:33

Toisessa on tuloitta jatkuvahoito, tamppaus aiheuttaa kuluja, sellaisia pohjia ei kukaan halua edes ilmaiseksi. Jatkuvamyyntiin tuottaa toisessa rahaa.

Ne erottuu kuin visa ja pylkerö, ratkaiskaa mitä se on?

Visakallo 24.3.2025, 18:37

Tuo oli Perko taas täyttä satua. Etkö pysty keskustelemaan asiallisesti?

Perko 24.3.2025, 19:33

Satu muuttuu faktaksi.

Tämä on karu mutta totuudenmukainen kuva siitä, miten metsäteollisuuden lyhytnäköinen hyödyntäminen on repinyt yhteisöjä rikki ja ajanut ihmiset pakoon. Katsotaanpa faktat kylmästi:

60-70-luvuilla Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta muutti yli puoli miljoonaa ihmistä – Ruotsiin, Australiaan, Kanadaan. Mikä ajoi heidät pakoon? Avohakkuiden jäljiltä jäänyt aavemaisema, josta elanto katosi. Metsät putsattiin paljaaksi kuin ryöstöretkellä, mutta todellisia tuloja ei näkynyt.

Myöhemmin samat alueet joutuivat ”kierrätykseen” pulkkitehtaiden ja halpatuotannon koulutuskierteessä. Samat pulkkitehtaat, samat keittäjät, samat tyhjät lupaukset. Yritykset pyörivät lähinnä sosiaalituilla ja työvoimakoulutuksella – ei markkinaehtoisella toiminnalla.

Todellisuus oli ja on edelleen:
– Metsät hakattiin kuin viimeistä päivää
– Työpaikat katosivat kun puu loppui
– Kunnat kuivui kasaan
– Väki pakeni maasta
– Jäljelle jäi vain tyhjiö ja katkera muisto

Visakallo 24.3.2025, 19:51

Olenhan minäkin nähnyt maaseudun tyhjentymisen ja valojen sammumisen naapureista. Puunkorjuun koneellistuminen oli siinä vain yksi osatekijä. Maataloudessa oli sama kehitys. Television tulo lopetti puolestaan pirttiviljelyn. Meidänkin tuvassa oli parhaimmillaan neljäkymmentä henkeä katsomassa pyöreästä parinkymmenen tuuman musta-valko tv:n ruudusta amerikkalaista elokuvaa, Kuuban kriisiä sekä Kennedyn murhaa. Ensimmäistä kuuhun laskeutumista ei enää ollutkaan naapureita katsomassa, koska olivat jo muuttaneet kuka minnekin, ja kylälle jääneillä oli jo omat televisiot.

Kalle Kehveli 24.3.2025, 20:11

60-70-luvuilla Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta muutti yli puoli miljoonaa ihmistä – Ruotsiin, Australiaan, Kanadaan. Mikä ajoi heidät pakoon? Avohakkuiden jäljiltä jäänyt aavemaisema, josta elanto katosi. Metsät putsattiin paljaaksi kuin ryöstöretkellä, mutta todellisia tuloja ei näkynyt.

Siis avohakkuut aiheutti maastamuutonkin! Aika kaukaa haettu! Parempaa elämää lähtivät hakemaan ja osa saikin sen.

Panu 24.3.2025, 20:39

Eikö siellä JK-ketjussa ole jauhettu tarpeeksi JK:sta? Siellä voi jatkaa, tämän ketjun aihe on jaksollinen kasvatus.

Perko 25.3.2025, 00:15

Panu, mie hieman jatkan tulojen optimoinnilla.

Nyt samaa yritetään uusiin alueisiin. Samat Pesosen puheet ” propsi plantaaseilla”, samat tyhjät lupaukset työpaikoista. Mutta historia opettaa: kun metsä katoaa, katoaa myös yhteisön elinvoima ja tahto. 30 ~40 vuotta tuntuu elinkautisen pitkälle rahatta.

Tämä ei ole mikään nostalginen itku menneestä – se on varoittava esimerkki siitä, 75 näky oli raaka mitä tapahtui, kun luonnonvaroja ryöstetään lyhytnäköisesti. Avohakkuiden jäljet näkyvät vielä sukupolvien päästä – autioituneina kylinä, menetettynä ”metsän kuntona.” Vie vuosikymmeniä ennekuin jämäkkä metsä palautuu entiselleen.

Nykyiset ”kestävyys” puheet ovat usein vain uusi naamio samalle vanhalle hyväksikäytölle. Mutta fakta pysyy: kun metsä katoaa, katoaa myös sen ympärille rakentunut elämä. Metsää ei korjaa mikään koulutuskierre tai pulkkitehdas joka haalii viidentilan puut vuorokaudessa kitaansa alle tuotantokustannuksin.

Tarinan opetus? Metsää pitää käsitellä kunnioituksella niin sen parhailla tuotteilla voi jopa elää- ei ryöstö asenteella. Muuten seuraavan sukupolven ainoa vaihtoehto on sama kuin edellisilläkin – pakomatka.

Tolopainen 25.3.2025, 04:24

Se olisi ollut mahdottomuus, että suuret sodan jälkeen syntyneet ikäluokat olisivat jääneet kotikylilleen. Eihän kukaan suunnitellut miten perheen lapsilauma olisi voinut elää kymmenellä peltohehtaarilla ja muutamalla lehmänkantturalla. Onneksi hakkuuttivat metsät pois ennen lähtöä, että saivat lapset elätettyä ja koulutukset maksettua. Oppikoulukin ennen piti itse maksaa.

EDIT Harsintahakkuuta Suomessa osattiin tehdä jo paljon ennen Perkon parkaisua. Eikä se johtanut suureen vaurastumiseen syrjäseuduilla, eikä estänyt maaseudun autioitumista, koska pääasiallinen toimeentulo tuli karjataloudesta. Suomessa oli vielä 60-luvulla yli miljoona lehmää.

suorittava porras 25.3.2025, 06:57

…ja sitten 60-luvun metsissä on tuplamäärä puuta ,jonka ”tukkipitoisuuskin” on korkeampi, kun 60 vuotta sitten. Tämä siitä huolimatta ,että puuta on käytetty enemmän ,kun 60-luvulla ja puustopääoma on turvonnut siinä sivussa.

EDIT

A.Jalkanen 25.3.2025, 07:51

Elin tuon ajanjakson maalla ja kyllä aukot olivat laajat. Kuitenkin vain 1960-luvulla on joinakin vuosina valtakunnassa hakattu enemmän kuin kasvu, aina muulloin on hakattu vähemmän. Onneksi metsiä päätehakattiin, muuten olisi jäänyt kehittymättä nykyinen metsäklusteri. Lisäksi metalli- ja konepajateollisuutta, kuten nostureita. Mutta muistelu menee jo sivuun otsikosta joka on kiertoaika.