Optimaalinen kiertoaika

Oikaisu metsäneuvojen satavuotiseen huijaukseen.

Etkö vieläkään tajua? Ne ”laskennalliset tappiot” ovat ihan oikeaa rahanmenoa – sama kuin heittäisit setelit turpeenalle ja toivot että joskus ehkä kasvaa rahat puuhun. Ja tuo vertaus osakkeisiin on täysin ontuva. Osakkeet voi myydä milloin vain, mutta metsäinvestointi on sidottu 30-80 vuodeksi.

Mitä tulee tuohon ”taimien kasvu tuottaa heti” -höpinään: **Ei tuota penniäkään** ennen kuin puu on tarpeeksi vanha myyntiin. 10 vuotta kasvava taimi on arvoton rahan kannalta.
**Kuitukasvu on kusetusta** – se on vielä arvotonta massaa kunnes pääsee tukkipuuhun asti
**Tukkipuuhun mennessä** on kulunut vuosikymmeniä ja kaikki riskit realisoituneet

Nämä samat ”opeilla” on huijattu sukupolvesta toiseen pitkää tuotantojaksoa:
– ”Kyllä se siitä”
– ”Kasvu kiihtyy”
– ”Pääoma karttuu”

Mutta todellisuudessa:
– Metsäverot nousee
– Hoitokulut kasvaa
– Markkinahinnat heittelee
– Tuholaiset ja ilmastonmuutos iskee

Ja lopputulos? Neljännes vuosisadan päästä huomaat että olisit saanut paremman tuoton laittamalla rahasi mihin tahansa muuhun. Mutta et voi enää perua. On juuttunut metsän karjakoksi.

En provosoidu näistä höpinöistä. Olen nähnyt liian monta sukupolvea menettämässä varallisuutensa näihin metsäneuvojen satavuotisiin huijauksiin. Fakta on että metsäinvestointi on pitkä, riskialtis ja usein huono sijoitus – ja kaikki ”laskennalliset” hyödyt ovat täyttä fantasiaa kunnes ne realisoituvat.

Mutta tehkää toki miten haluatte. Minun tehtäväni oli vain kertoa totuus – karkeana jälleen kuin kirveen isku.

Osaako Perko selittää sitä, miksi nykyinen varallisuuteni perustuu pitkälti 41 vuotta sitten ostamiini metsiin? Kun ne silloin ostin, minulla ei ollut kuin miljoonavelka ja ne metsät.

Harmi, etten ehtinyt nähdä sitä Hussen viestiä!

Ei minun Perko tarvitse naapurilta käydä kyselemässä omia talousasioitani, koska tiedän ne vallan hyvin itsekin. Olen yksinkertainen ihminen, ja se on mielestäni perussyy vaurastumiseeni. Olen ostanut halvemmalla kuin myynyt, ja tämä taas on perustunut siihen, että olen ostanut sekä myynyt oikeaan aikaan. Toki hyvää tuuriakin on joskus ollut, mutta enemmän kuitenkin kylmää harkintaa.

Kysyn vielä uudestaan Perkolta: Eikö jk-metsissä olekaan hankintakuluja?

Jos haluat hankkia jatkuvan kasvatuksen metsän, on sinun ymmärrettävä ensin, että tämä ei ole mikään nopea tai helppo tie mutta varma. Tässä on karu totuus ilman kaunisteluja:

Ensimmäinen askel on löytää sopiva metsäpalsta. . Katso metsää, jossa on jo monipuolinen puustorakenne – sekametsä, jossa kasvaa eri-ikäisiä puita. Ei mitään vitun kuusipeltoa, vaan metsä, jossa on luontaisesti syntynyt monimuotoisuus.

Kun olet löytänyt sopivan metsän, toimi järkevästi,  jo se on vieras niin, se tulisi ostaa jos se on edes myytävänä. Tämä ei ole mikään perus tonttikauppa, vaan vaatii tarkkanäköisyyttä ja reilusti rahaa.  Mikäli  maapohja  on tamppaajan  oma niin kauppaa ei silloin tarvitse tehdä !  Rahat voit käyttää vaikka viihteeseen  eikä tunkea turpeisiin.

Kiitos tiedosta Perko! Miksi olet kuitenkin keskusteluissamme huomioinut hankintakulut vain jaksollisissa metsissä? – Eikö ne ole aivan samat molemmissa hoitomuodoissa?