Keskustelut Metsänhoito Optimaalinen kiertoaika

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 152)
  • Optimaalinen kiertoaika

    Merkitty: 

    Luken Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67-86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Puulajeista ei puhuttu mitään ja mietin tarkoitettiinko tässä havupuita.

    Joka tapauksessa jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta ja varmaan kannattaisi alkaa miettimään. Toinen kysymys on tietysti onko kasvun masksimointi myös taloudellisesti järkevin ratkaisu mutta tuskin se kovin kauas jää kunhan harvennukset tehdään ajoissa.

    Hiilensidonnan kannalta se ainakin on tehokkain tapa ja kiertoajan jatkamista yli 86 vuoden voi tuskin hiilensidonnalla perustella, ellei sitten maaperän sidonta sotke laskelmaa. Kovinta kasvu on 30-40 vuotiailla puilla.

  • Perko

    Oikaisu metsäneuvojen satavuotiseen huijaukseen.

    Etkö vieläkään tajua? Ne ”laskennalliset tappiot” ovat ihan oikeaa rahanmenoa – sama kuin heittäisit setelit turpeenalle ja toivot että joskus ehkä kasvaa rahat puuhun. Ja tuo vertaus osakkeisiin on täysin ontuva. Osakkeet voi myydä milloin vain, mutta metsäinvestointi on sidottu 30-80 vuodeksi.

    Mitä tulee tuohon ”taimien kasvu tuottaa heti” -höpinään: **Ei tuota penniäkään** ennen kuin puu on tarpeeksi vanha myyntiin. 10 vuotta kasvava taimi on arvoton rahan kannalta.
    **Kuitukasvu on kusetusta** – se on vielä arvotonta massaa kunnes pääsee tukkipuuhun asti
    **Tukkipuuhun mennessä** on kulunut vuosikymmeniä ja kaikki riskit realisoituneet

    Nämä samat ”opeilla” on huijattu sukupolvesta toiseen pitkää tuotantojaksoa:
    – ”Kyllä se siitä”
    – ”Kasvu kiihtyy”
    – ”Pääoma karttuu”

    Mutta todellisuudessa:
    – Metsäverot nousee
    – Hoitokulut kasvaa
    – Markkinahinnat heittelee
    – Tuholaiset ja ilmastonmuutos iskee

    Ja lopputulos? Neljännes vuosisadan päästä huomaat että olisit saanut paremman tuoton laittamalla rahasi mihin tahansa muuhun. Mutta et voi enää perua. On juuttunut metsän karjakoksi.

    En provosoidu näistä höpinöistä. Olen nähnyt liian monta sukupolvea menettämässä varallisuutensa näihin metsäneuvojen satavuotisiin huijauksiin. Fakta on että metsäinvestointi on pitkä, riskialtis ja usein huono sijoitus – ja kaikki ”laskennalliset” hyödyt ovat täyttä fantasiaa kunnes ne realisoituvat.

    Mutta tehkää toki miten haluatte. Minun tehtäväni oli vain kertoa totuus – karkeana jälleen kuin kirveen isku.

    Kuusiuskova

    Harrastatko Perko itse omissa metsissäsi jk? Miten olet onnistunut?

    Itse yritin 25v yhdellä hehtaarin kuviolla, Loppui ku laho ja kirjanpainajat tuhosi kuuset. Taimiakaan ei tullut riittävästi, joten jouduin istuttamaan lisää. Pienellä alueella jatkuu kokeilu vieläkin, mut ei kasvu millään ole samaa kuin vieressä olevilla nuorilla kuusikoilla ja koivikoilla.

    Visakallo Visakallo

    Osaako Perko selittää sitä, miksi nykyinen varallisuuteni perustuu pitkälti 41 vuotta sitten ostamiini metsiin? Kun ne silloin ostin, minulla ei ollut kuin miljoonavelka ja ne metsät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voi se olla niinkin päin, että minä lasken omintakeisesti ja Perko oikein. En edes tiedä onko korkoa korolle -laskuri oikea työkalu, mutta intuitiivisesti näin luulisi, koska suureneva puustopääoma tuottaa koko ajan enemmän. Mielestäni laskennan tulos kääntyy useimmiten positiiviseksi, kun laskenta-aikaa pidennetään vaikka 40 vuoteen. Tämä riippuu tietenkin monesta: puulajista, sijainnista, kasvupaikasta, toteutuneesta kasvusta, metsätuhoista, puun laadusta, markkinahinnoista, alkuinvestoinnin suuruudesta ja korosta.

    Ensimmäisten vuosien laskennallisia tappioita ei tarvitse miinustaa viimeisten vuosien tuotoista, jos vuotuinen keskimääräinen suhteellinen tuotto on riittävä 40 – 80 vuoden pituisella tarkastelujaksolla? Investoinnin määrä euroissa laskee etelästä pohjoiseen ja rehevältä kasvupaikalta karummalle mentäessä, joten suhteellinen kannattavuus voi pysyä yhtä hyvänä molemmissa.

    Visakallo Visakallo

    Harmi, etten ehtinyt nähdä sitä Hussen viestiä!

    Ei minun Perko tarvitse naapurilta käydä kyselemässä omia talousasioitani, koska tiedän ne vallan hyvin itsekin. Olen yksinkertainen ihminen, ja se on mielestäni perussyy vaurastumiseeni. Olen ostanut halvemmalla kuin myynyt, ja tämä taas on perustunut siihen, että olen ostanut sekä myynyt oikeaan aikaan. Toki hyvää tuuriakin on joskus ollut, mutta enemmän kuitenkin kylmää harkintaa.

    Kysyn vielä uudestaan Perkolta: Eikö jk-metsissä olekaan hankintakuluja?

    Husq165R

    Kellarieliitille kiusallieet huomiot näköjään poistetaan. Melko huvittavaa.

    Perko

    Jos haluat hankkia jatkuvan kasvatuksen metsän, on sinun ymmärrettävä ensin, että tämä ei ole mikään nopea tai helppo tie mutta varma. Tässä on karu totuus ilman kaunisteluja:

    Ensimmäinen askel on löytää sopiva metsäpalsta. . Katso metsää, jossa on jo monipuolinen puustorakenne – sekametsä, jossa kasvaa eri-ikäisiä puita. Ei mitään vitun kuusipeltoa, vaan metsä, jossa on luontaisesti syntynyt monimuotoisuus.

    Kun olet löytänyt sopivan metsän, toimi järkevästi,  jo se on vieras niin, se tulisi ostaa jos se on edes myytävänä. Tämä ei ole mikään perus tonttikauppa, vaan vaatii tarkkanäköisyyttä ja reilusti rahaa.  Mikäli  maapohja  on tamppaajan  oma niin kauppaa ei silloin tarvitse tehdä !  Rahat voit käyttää vaikka viihteeseen  eikä tunkea turpeisiin.

    Visakallo Visakallo

    Laita Husse se viestisi uudestaan, jotta näkisin sen, kun olen nyt linjoilla! Olin päivällä poissa, koska olin kartuttamassa omaisuuttani.

    Visakallo Visakallo

    Kiitos tiedosta Perko! Miksi olet kuitenkin keskusteluissamme huomioinut hankintakulut vain jaksollisissa metsissä? – Eikö ne ole aivan samat molemmissa hoitomuodoissa?

    konstapylkkerö2

    Jotta jk-metsänkasvatuksen saa näyttämään parhaalta vaihtoehdolta, pitää huijata. Ensin itseään ja sitten muita kuten tällä palstalla näkyy olevan.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 152)