Keskustelut Metsänhoito Optimaalinen kiertoaika

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 152)
  • Optimaalinen kiertoaika

    Merkitty: 

    Luken Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67-86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Puulajeista ei puhuttu mitään ja mietin tarkoitettiinko tässä havupuita.

    Joka tapauksessa jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta ja varmaan kannattaisi alkaa miettimään. Toinen kysymys on tietysti onko kasvun masksimointi myös taloudellisesti järkevin ratkaisu mutta tuskin se kovin kauas jää kunhan harvennukset tehdään ajoissa.

    Hiilensidonnan kannalta se ainakin on tehokkain tapa ja kiertoajan jatkamista yli 86 vuoden voi tuskin hiilensidonnalla perustella, ellei sitten maaperän sidonta sotke laskelmaa. Kovinta kasvu on 30-40 vuotiailla puilla.

  • Kokenut kaiken tietää

    Varmasti tähän vaikuttaa sekin, millaiseksi paljaan maan arvo laskelmissa laitetaan, ja jatkuuko Metkat. Minusta näyttää, että nykyisin käytössä olevilla JK voi olla jaksollisen kanssa samassa kannattavuudessa vain harvoilla pohjilla. Ehkäpä 5 % metsistä Suomessa voisi olla sellaisia, sekin edellyttää korjuulta aika paljon.

    Perko

    EDIT

    AJ , voisit  siitä ( kuva) kasvutiedoista nähdä että on mahdollista pitää reilua tukkipuunkoikoisten kasvua jatkuvana.  Samaa on nähtävissä Osmo Palosaaren videossa. Noiden tyyppisten  puustojen  tuotto on nykyhinnoilla  noin  100 000 € / ha  70 vuoden aikana. Se on 1/3  suurempi tuottoinen mitä taimikoista odottaen  kasvatettu puusto.   Kuvan  puustoon ei oltu optimoitu  parhaalle  tuotolle silloin.   Niin kuin sanoit, siitä 1947  metsästä olisi  paljon tietoa  tutkimus kohteena.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En pääse ihan Perko lukuihisi vaikka pinnistän. Hyvällä kasvupaikalla erittäin hyvä kuusikko voisi tuottaa tukkia 10 m3/ha vuodessa x huippuhyvä harvennustukin hinta 70 euroa/m3 x 70 vuotta = 49000 euroa. Yleensä kaikki ei mene kuin Strömsössä, joten tämä on enemmänkin teoreettinen yläraja.

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”Niin, kuka on ollut kovin ja sen tietämätön haukkuja, pyysit jopa  laskemaan tulosi  fantasiakaupoistasi, että se siitä.  Kukaan ei ollut sitä toteuttanut mutta asiantuntijoina mölysi.”

    Siis mitkä fantasiakaupat? Minähän olen kertonut toteutuneista kaupoista. Kerroin motit, jotta pystyit käyttämään omalla alueellasi maksettavia yksikköhintoja. Minähän olen kyllä kertonut täällä maksettavat hinnat. Joskus tuntuu, ettei sinulle Perko kelpaa oikein mikään. Olen kutsunut sinut käymään paikanpäälläkin, milloin tulisit?

    Rane2

    Käsittääkseni osa Metsälehden keskustelupalstan kirjoittajista on käynyt kesätapaamisen yhteydessä tutustumassa Visan metsiin eikä heistä kukaan ole kyseenalaistanut hänen laskelmiaan.Sen sijaan onko Gruppa-nimimerkeillä edes omaa metsää on  arvoitus…

    PenttiAKHakkinen

    Perkon juttu tuosta 100 000 eur tulosta voisi teoriassa olla hyvinkin mahdollista hyväkasvuisella maapohjalla. Kaikkihan me kuitenkin tiedämme mitä eroa on teorialla ja käytännöllä. Teoriassa niilä ei ole mitään eroa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ole käytännössä mahdollinen Perkon tarkoittamalla menetelmällä eli jatkuvalla kasvatuksella. Lehtomaisella kankaalla jaksollisella menetelmällä hyvin hoidettuna mahdollinen. Visakallon luvut lähenevät jo tätä: 13 m3/ha x 80 e/m3 x 66 v = 68640 euroa. 80 e on arvaus, toteutunutta en tiedä.

    Tässä ei ole vielä täysimääräinen jalostushyöty kasvussa mukana, eli voidaa olettaa, että satatuhatta on mahdollinen tulevaisuudessa. Esimerkiksi tuotos 15 m3/ha vuodessa x 100 euroa x 70 vuotta tuottaa 105000 euroa, sisältäen kuitupuu ja energia (kannot ja latvukset).

    100 e/m3 on ollut Visakallolla päätehakkuussa myyty ainespuu plus hakkuutähteet per myyty kuutiometri, mutta käytin tässä lukua kuvaamaan tukin, kuidun ja energiapuun ja hakkuutähteiden mahdollista yhteishintaa kiertoajan yli.

    Perko

    AJ, eihän niistä Visan tähteistä mitenkään saa nostetuksi kuin hät’hätää tappion pois, huomaa vielä sijoitus kulut. Verottaja on sen myös niin todistanut ( Hartolassa vuosituotto ~ 270 € / ha). Noihin hakkuutähteisiin, (vanhainkodin lämmityksestä) ja jätteisiin perustuva rikkaus 70 vuoden päähän, tuskin on pankissa vakuusiin riittävä ajatus . Muutos saattaa olla jo, ettei ole sallittua aurinkopaneeleiden nokeaminen roskien poltolla.

    Tosiaan innostus jalostukseen on aina kiehtova mutta saattaa senkin kaukaa haettu taloudellinen hyöty olla jostain muualta helpompi löytää. Ota laskelmiisi se taimien tilavuuskasvu kun on erikoisalasikin. Maan käyttö yksistään sillä on varsin kuihduttava vaikutus tuloon pitkälle ennen myyntiä, se on käsitelty ja hävittää kärkisijoituksen muissakin tapauksissa.

    Visakallo Visakallo

    Voi, voi noita Perkon juttuja! Onko se nyt niin, ettei jk-metsissä olekaan sijoituskuluja? Mitähän tekemistä muuten Hartolan keskimääräisellä vuosituotolla mahtaa olla tuon meikäläisen esimerkkikuvion hakkuutulojen ja tuottojen kanssa? Hakkuutähteistä ja kannoista olen saanut rahaa puukaupan lisäksi keskimäärin 10% puukaupan arvosta. Lisäksi maapohja on tullut samalla mustalle mullalle suoraan istutuskuntoon. Taimet on taasen maksettu bonuksilla. Bonuksia tahtoo kertyä nyt niin paljon, että pitää alkaa suunnitella niillä rahoilla lannoituksia ja raivauksiakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olen kyllä ollut huomaavinani että sinulla Perko on omintakeinen tapa laskea sijoitustuotto. Katso Tapion metsänhoidon suosituksista oikeat tavat. Laskin että Visakallon tapauksessa korkoa korolle laskuri tuottaa 5-6 %:n tuoton 66 vuoden sijoitusajalle.

    Missä on tappio ja sijoituskulut? Tietenkään ensimmäisinä vuosina ei tule suurta tuloa euroissa, mutta tuo tappio on laskennallinen, ei todellinen. Vähän samaan tapaan kuin jos osake on pörssissä tappiolla, tappio ei realisoidu ennen kuin osake on myyty.

    Metsässä syntyy uudistamisinvestoinnille heti tuloa taimien kasvun muodossa. Ensimmäisinä vuosina vaatimatonta, mutta jo kasvun muuttuessa kuiduksi euroja tulee enemmän puustopääomaan ja sen muututtua tukiksi vauhti kiihtyy.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 152)