Keskustelut Metsänhoito Optimaalinen kiertoaika

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 88)
  • Optimaalinen kiertoaika

    Merkitty: 

    Luken Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67-86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Puulajeista ei puhuttu mitään ja mietin tarkoitettiinko tässä havupuita.

    Joka tapauksessa jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta ja varmaan kannattaisi alkaa miettimään. Toinen kysymys on tietysti onko kasvun masksimointi myös taloudellisesti järkevin ratkaisu mutta tuskin se kovin kauas jää kunhan harvennukset tehdään ajoissa.

    Hiilensidonnan kannalta se ainakin on tehokkain tapa ja kiertoajan jatkamista yli 86 vuoden voi tuskin hiilensidonnalla perustella, ellei sitten maaperän sidonta sotke laskelmaa. Kovinta kasvu on 30-40 vuotiailla puilla.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Visakallon myynneillä pääsi 2000 euron uudistamis- ja hoitosijoituksella 5-6 %:n kiertoajan tuottoon. Heikommilla puun kasvualueilla kannattaa sijoittaa vähemmän euroja tai omaa työtä kuin parhailla. Kaikki eivät laske omalle työlleen hintaa.

    On hyvä että näitäkin esimerkkejä on esillä jotta ei tulisi sellainen käsitys, että 3-4 prosenttia on aivan maksimi mitä metsänviljelystä voi saada. Omistaja voi silloin lähteä jatkuvaan kasvatukseen väärän tuotto-oletuksen pohjalta. Laskelma muuttuu koko ajan, kun saadaan uutta tietoa päätehakkuista: kiertoajat ovat lyhenemään päin. Näissä nykyisissä luvuissa ei ole vielä mukana nykyisin käytetyn jalostetun siemenen kasvua, vaan vasta ensimmäisen sukupolven jalostettua siementä jos sitäkään.

    Visakallo Visakallo

    Muutaman vuoden sisällä (jos Luoja suo) saan ”loppuunmyynti” tietoa vuonna 1990 istutetuista rauduskoivikoista, joihin on tehty kolme harvennusta. Kiertoaika siis n. 40 vuotta. Jos nykyiset koivunhinnat pitävät vielä jatkossakin, näyttäisi kiertoajan tuottoprosentit ihan kohtalaisilta. On selvää, että jk-markkinoinnissa kaikki tällaiset tulokset sivuutetaan ja jaksollisen kasvatuksen esimerkit haetaan kaikkein huonoimmasta päästä, mutta asioita hieman laajemmin ja tarkemmin ajattelevat saavat näistä paremmista esimerkeistä lisäpohjaa päätöksenteolleen.

    Perko

    Jaksollinen kuusimetsä keskittyy kuusen kasvattamiseen päätehakkuun avulla. Tässä menetelmässä:
    – **Kasvu on eksponentiaalinen** ensimmäiset 30 vuotta (0 → 12 m³/vuosi), jonka jälkeen kasvu pysyy vakiona 9 m³/vuosi.
    – **Tuotto 70 vuoden aikana** on noin **35 500 €/ha**, kun otetaan huomioon taimien istutus-, hoito- ja vesontamenot.
    – **Rakenne on tasaikäinen**, ja metsä koostuu lähes yksinomaan kuusesta.
    – **Hiilinielu** on voimakas nuorella kasvuvaiheella, mutta päätehakkuun jälkeen se heikkenee merkittävästi.

    Jaksollinen kuusimetsä on taloudellisesti tuottava, mutta siihen liittyy riskejä:
    – **Alttius tuholaisille ja taudeille** yksilajisen puuston vuoksi.
    – **Biodiversiteetin köyhtyminen**, koska metsä tarjoaa vain rajoitetun elinympäristön.
    – **Suuret kertaluonteiset tulot**, jotka ovat alttiita markkinoiden vaihteluille.

    Visakallo Visakallo

    Kenen tekstiä Perko tällä kertaa lainasi?

    Aikaisemmin väitit minun kuusenkasvatustani tappiolliseksi, – miksi?

    Perko

    Kun pohtijat ovat noita laskeneet valmiiksi niin  nappasin sieltä.  Se vaan tuntuu  ” aukossa tulevaisuuteen on  potkukelkalla  hidasta ”  on kuin oikean  Konstan   avaruus tuntematon. Vielä  siihen korkojen kirous !

    Visakallo Visakallo

    Onko nyt ymmärrettävä Perko niin, ettet itse ymmärrä numeroista, etkä metsistä yhtään mitään? – Lainailet aikasi kuluksi vain toisten tekstejä?

    Perko

    Omatieto se on subjektiivinen arvio, Honkajoki pohti sitä  samaa.  Voihan olla niinkin, että nuo numerot ovat objektiiviset vaikka minun oppilaani laskemia tai  niin kuin on metsän tiedot jonkun ”insinöörin” tekemiä lukemia.  Miksi eivät voisi olla pelkästään ihan omiani, olisiko ne jotenkin eriarvoisia?

    Visakallo Visakallo

    Numerot eivät itsessään valehtele, mutta ongelma on siinä, ettei Perko sinun jutuissasi ole mitään tolkkua. Et ainakaan millään tavalla edistä jk:n etua, vaan juuri päinvastoin karkotat viimeisetkin.

    Perko

    Suurin huoli tuntuu olevan teillä muilla, niin sanotuilla ”tynnyriin turvautuneilla”, kaikenlaiselta aukon ulkopuoliselta vaikutteelta. Vakaumuksenne vimmassa äijät eivät nuku öitään, kun paimentavat kirjoituksiani ja hylkivät numeroita. Ylpeillen jotkut selittää väärää päätelmäänsä. Mutta minä en ole ketään käännyttämässä. Kerron vain faktoja, joita olen havainnut – suoraan ja karkeasti, että se näkyy kuin kirveen jälki puussa.

    En pyri pehmentämään sanojani eikä minun tarvitse puolustella näkemyksiäni. Ne perustuvat siihen, mitä olen nähnyt ja kokenut. Jos numerot ja faktat eivät miellytä, niin se on teidän ongelmanne. Minä en ole täällä miellyttämässä ketään. Kerron, mitä tiedän, ja jos se ei istu teidän maailmankuvaanne, niin siitä jatkaa vaan tamppausta.  Muistakaa paljonko;   kuusi  miinus nolla on .

    Ei tarvitse yöuniaan vaivata sen takia. Minun tehtäväni ei ole vakuuttaa ketään, vaan kerron omat havaintoni – karkeina ja karuina niin kuin ne ovat olleet, kaunistematta. Jos se sattuu satuttamaan, niin ehkä se kertoo enemmän teistä kuin minusta.

    Besserwisser Pentin on turhaa lukea  enää kirjoja,  tai kenenkään tutkimuksia olet näköjään luonnonlahja ja saavuttanut tiedoissa saturaation.  Täällä on kyllä käyttöä ja menettelee!

     

    Kuusiuskova

    No onko jk sitten parempi ku jaksollinen? Yksinkertainen kysymys…

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 88)