› Keskustelut › Metsänhoito › Optimaalinen kiertoaika

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6

  • Optimaalinen kiertoaika

    Lähetetty: 20.3.2025, 19:42

    Merkitty: 

    Luken Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67-86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Puulajeista ei puhuttu mitään ja mietin tarkoitettiinko tässä havupuita.

    Joka tapauksessa jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta ja varmaan kannattaisi alkaa miettimään. Toinen kysymys on tietysti onko kasvun masksimointi myös taloudellisesti järkevin ratkaisu mutta tuskin se kovin kauas jää kunhan harvennukset tehdään ajoissa.

    Hiilensidonnan kannalta se ainakin on tehokkain tapa ja kiertoajan jatkamista yli 86 vuoden voi tuskin hiilensidonnalla perustella, ellei sitten maaperän sidonta sotke laskelmaa. Kovinta kasvu on 30-40 vuotiailla puilla.

    Tekijä
    Panu Panu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 22.3.2025, 08:55

    mehtäukko on todella hyvin perillä metsäasioista, mutta ilmeisesti koivunkasvatus on jäänyt hieman vähemmälle? En minäkään ole 10 vuoden ikäisiä koivikoita ensiharvennuttanut, mutta 12-vuotiaana lähes kaikki. Toki 90-luvun alun kloonikoivut ovat olleet silloin parhaita alkuperiä, ja maapohjat koivunkasvatukseen erittäin sopivia loivia multa-moreeni rinnemaita. Toinen merkittävä tekijä koivunkasvatuksessa ovat nykyään käytettävät pienet taimet. Niiden kasvuun lähtö on suorastaan hämmästyttävän hyvää.

    Panu Panu 22.3.2025, 10:12

    @Visakallo ja @Kuusiuskova, onko teille ikinä tullut kirjanpainajatuhoja kuusikon harvennuksen jälkeen? Itselleni niin on käynyt jo kaksi kertaa ja siksi tällä hetkellä harvennan kuusikot vain kerran.

    Rehevillä paikoilla ehkä uskaltaisi harventaa toisenkin kerran, molemmat kirjanpainajatuhot ovat tulleet kuivahkoon paikkaan, joka on ainakin hieman ympäristöä korkeammalla.

    Visakallo Visakallo 22.3.2025, 10:29

    Nykyiset kuusikot ovat olleet meillä parempimultaisia alueita, joissa kuivuus ei ole haitannut, joten kirjanpainajatuhoja ei niissä ole ollut. Onneksi ehdin uudistaa väärällä maapohjalla olleet harsintakuusikot ajoissa männiköiksi, ennen kuin laajemmat kirjanpainajatuhot yleistyivät. Yhden tällaisen alueen jouduin kuitenkin vuonna 2014 hakkauttamaan aukoksi nopealla aikataululla kirjanpainajien iskettyä vanhoihin kitukasvuisiin kuusiin.

    Kuusiuskova 22.3.2025, 10:51

    Ei vielä pahemmin, mutta lähellä on todella paljon kirjanpainajatuhoja, joten valppaana joutuu olemaan. Se on ihmeellistä miten saman kunnan alueella on todella isot erot kirjanpainajan esiintyvyydessä, tässä kotimetsien ympäristössä niitä on todella paljon, mutta linnuntietä vain 20km kunnan eteläosissa ei ollenkaan.

    Perko 22.3.2025, 10:51

    Mitä olette saavuttaneet optimoiduilla  kuusikoillanne? Kuka on paras ”optimisti”?

    Kuusiuskova 22.3.2025, 10:52

    Tähän mennessä hyvät tulot itselle ja varsinkin jälkikasvulle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.3.2025, 11:07

    Hesarissa TA on sitä mieltä että kirjanpainajatuhot johtuvat kuusikoiden monokulttuuriluonteesta (monimuotoisuuden puutteesta) ja että tuhot lähtevät useimmiten liikkeelle uusista metsänreunoista, siis avohakkuista. Eli tehometsätalous on kirjanpainajatuhojen alkusyy. Muitakin syitä toki on kuten kasvukausien lämpeneminen joka aiheuttaa kuuselle kuivuusstressiä ja kuoriaisille lisääntymismahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan yksittäisiä kuusia kuolee metsiköiden sisälläkin, mutta onko kirjanpainaja näissä tuhon alkusyy vai seuraus jostain muusta, sitä ei varmaan vielä ihan tiedetä.

    Yleisestä monimuotoisuuden kasvattamisesta olisi todennäkäisesti hyötyä, eli torjuntakeinoina olisivat sekapuustot ja reipas lahopuun lisääminen. Lehtipuita kannattaa jättää säästöpuiksi tai ryhmiksi myös varttuneeseen kuusikkoon, vaikka myytävä lehtipuu poistuu niistä pääosin jo harvennuksissa. Myös mäntyä voi olla tuoreella kankaalla kuusikon seassa, jos kasvatustiheys on alussa sen verran korkea, että oksalaatu ei mene heikoksi. Ei siis enää kasvatella kuusta monokulttuureina; vaikka ovat hyvin tuottoisia, ne ovat myös riskipitoisia.

    Tässä reseptissä on ongelmana ylijäreytyminen jos halutaan jatkaa kuusen kiertoaikaa. Siihen en keksi muuta kuin ehkä viimeisen harvennuksen tekemisen yläharvennuksena, jossa poistetaan suurimpia puita. Tästä seuraa toisinaan tuuli- ja kirjanpainajatuhoja, mikä kannattaa muistaa jos suunnitellaan kuusikoiden kiertoajan jatkamista. Varsinkaan tähän ei pitäisi pakottaa säätelyllä, vaan jättää asia vapaaehtoisuuden varaan.

    Panu Panu 22.3.2025, 11:31

    Kummassakaan omassa tapauksessani kirjanpainajatuho ei lähtenyt liikkeelle aukon reunasta vaan sen kyseisen kuusikon harvennuksesta. Kyse on kuitenkin suunnilleen samasta asiasta: kun varjossa olleet karsiutuneet kuusen rungot saavat yhtäkkiä valoa niin kirjanpainajat tuntuvat löytävän ne, ainakin kuivemmilla kasvupaikoilla. Asiaan voi tietysti vaikuttaa harvennusvoimakkuudella.

    Parista noin 5-7v sitten harvennetusta kuusikostani löysin viime kesänä molemmista yhden kirjanpainajien tappaman kuusen. Nyt jännityksellä odotellaan pitääkö nekin laittaa keskenkasvuisina nurin.

    Visakallo Visakallo 22.3.2025, 14:19

    Kirjanpainajatuhot vaativat vielä paljon selvittämistä. Esimerkiksi, mistä johtuu jo useampien kaupunkien virkistysmetsissä esiintyvät suuret kirjanpainajatuhot, vaikka ko. metsiä ei ole juurikaan hakattu, eikä ainakaan aukkoja tehty. Samoin myös Kolin kansallispuiston kirjanpainajatuhot ovat todella suuret.

    Visakallo Visakallo 22.3.2025, 14:25

    Perko: ”Mitä olette saavuttaneet optimoiduilla  kuusikoillanne?”

    Tasaista kassavirtaa melko vähällä työllä, ja kelvollista elintasoa itselle ja koko perheelle, ja nyt sitä samaa myös seuraavalle sukupolvelle.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6