› Keskustelut › Metsänhoito › Optimaalinen kiertoaika

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6

  • Optimaalinen kiertoaika

    Lähetetty: 20.3.2025, 19:42

    Merkitty: 

    Luken Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67-86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Puulajeista ei puhuttu mitään ja mietin tarkoitettiinko tässä havupuita.

    Joka tapauksessa jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta ja varmaan kannattaisi alkaa miettimään. Toinen kysymys on tietysti onko kasvun masksimointi myös taloudellisesti järkevin ratkaisu mutta tuskin se kovin kauas jää kunhan harvennukset tehdään ajoissa.

    Hiilensidonnan kannalta se ainakin on tehokkain tapa ja kiertoajan jatkamista yli 86 vuoden voi tuskin hiilensidonnalla perustella, ellei sitten maaperän sidonta sotke laskelmaa. Kovinta kasvu on 30-40 vuotiailla puilla.

    Tekijä
    Panu Panu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuusiuskova 22.3.2025, 07:45

    Itselläni kanss 84 istutettu kuvio, kolme harvennusta takana,  yhteensä 220 mottia poistuma. Pystyssä tällä hetkellä 300. Päätehakkuun voi tehdä nyt jo jos haluaa mikäli kirjanpainajat uhkaa. Viimeistään kymmenen vuoden päästä katkaisuhoito ku pystyssä melkein 500 mottia.

    Toinen 88 istutettu kuvio kasvanut vielä paremmin, pystyssä 270 mottia ja kolme harvennusta kanss takana.

    PenttiAKHakkinen 22.3.2025, 07:48

    Visakallolla on outo kuusikon kasvatussysteemi. Jos oikein ymmärsin niin 10 vuoden päästä puuta olisi 600 m3 ja keskikasvu luokkaa 14 m3/ha/vuosi. Nykyhinnoilla vuosituotto 1200 eur / ha. Minä en menisi päätehakkaamaan ellei ole tuhoja.
    Noin pintapuuolisesti arvelisin, että 3 harvennus olisi kannattanut jättää tekemättä ja odottaa suoraan 10 vuotta ja päätehakkuu. Runkolukusarjoistahan sen saisi selville, mutta arvelisin, että 10 vuoden kuluttua siellä olisi ollut puuta vähintään 500 m3/ha.

    Perko 22.3.2025, 08:03

    Jos jalostamon kapasiteetti on 1 000 kuutiometriä vuorossa ja prosessi on tehokas, tarvitaan noin 1 000 kuutiometriä kuusipropsia yhden työvuoron aikana. Tämä vastaa  monta kuormallista  kuusipuuta, riippuen puiden koosta ja lastauksen tehokkuudesta.

    Nopeus  on suhteellista, vaikuttaminen  100  -10000 vuodessa saa ihmettelyä aikaan. Sama  kun Viulunsoittaja katonalla; musikaalissa ihmetellään nuoren varttumista aikuiseksi.  Kiinalaisilla  on sanonta ; sinulla on kello mutta minulla on aika! –Lainaus  on kiinalaisilta.  Ei  kiinalainekaan omista aikaa!

    Kokenut kaiken tietää 22.3.2025, 08:13

    Kyllä noita tutkimuksia, ja artikkeleita varmaan olisi kasvuista ja harvennuksista, jos jaksaisi ja osaisi etsiä. Mutta mielestäni oleellista on, että ensiharvennus tehdään ajoissa, jotta jäävissä puissa on vihreää, ja ne saavat valoa. ( Pätee raivuillekin) Myöhemmätkin harvennukset on tarpeen, mikäli puusto halutaan kasvattaa järeäksi. Hoitamattomuus syö merkittävästi tuottoa. Se seuraava kuusikon aukko tulee minulle vähän alle 60 v kuusikkoon, sopiva pohja, mutta ei ole koskaan harvennettu. Elävää puuta vajaa 400 mottia/ ha, mutta uskon tukkia tulevan vain puolet. Jos olisi harvenneltu ajoissa, olisi siinä 15 vuoden päästä saman verran, josta tukkia 90%, ja harvennuksista 300 mottia puuta päälle. On noista ylitiheistä ja niiden myöhäisistä harvennuksista kokemusta, isäukko haaveili itse harventavansa, ja hakelämmitys, niin ”omat polttopuut” ajattelukin vaikutti. Pilalle meni,sillä ajatuksella.

    Tolopainen Tolopainen 22.3.2025, 08:18

    Onpa Perkolla tehoton sellutehdas. Kemissä käytetään puuta 1000m3/h. Eikä se ole lähellekään maailman tehokkain.

    mehtäukko 22.3.2025, 08:27

    Tolopainen, muista perkolaisen jk-propsit…

    Visakallo Visakallo 22.3.2025, 08:29

    Kyllä kertyneiden vuosikymmenten kokemus on täysin yksiselitteisesti minulle osoittanut, että erityisesti ensiharvennuksen, mutta myös 2. ja 3. harvennusten teko tarpeeksi ajoissa varmistaa parhaan mahdollisen kuutiokasvun, ja vielä tärkeimmän, eli mahdollisimman suuren hakkuista kertyvän kiertoaikaisen tukkiprosentin, joka on meillä kuusikoissa ollut 80%. (Päätehakkuussa 90-95%) Siinä mielessä Pentti on aivan oikeassa, ettei päätehakkuuta ole tarve tehdä vielä 43 vuotiaana, jos ei halua, mutta viimeistään 60-vuotiaana tuommoiset kuusikot alkavat mennä jo ylijäreäksi.

    PenttiAKHakkinen 22.3.2025, 08:30

    Minusta kiertoaikakeskustelu menee HS /yle tyyliseksi kommentoinniksi, jos päätehakkuukeskusteluissa aletaan puhua sellupuusta.

    mehtäukko 22.3.2025, 08:45

    Selvennykseksi totean, että kukin saa tehdä eh:nsa vaikka aurausviittoina. VJJ ilmoitus taannoin taisikin sitä olla, ja niimpä vain tuodaan esille autuus että mitä aiemmin!

    MG ei edes tieten osta alle 50L keppimetsiä, eikä siinä mitään järkeä olekaan.

    Perko 22.3.2025, 08:52

    Tolopainen  laskee  tehollisen ajan,  lakot  6 kk  hieman  muuttaa ja  jarrutus toimet myös.  Muistelin vanhaa  Kaukopään  kuilua johon valui hehtaarin puut hetkessä.  Mie jo nuorena lopetin propsin kuorinnalla rikastumisen.

    Jos myyntihinta olisi kolminkertainen ja kasvu kolminkertaistuisi vuodessa katkeamattomana, vaikutukset metsätalouteen ja jalostamoiden toimintaan olisivat merkittäviä, mutta hallittavampia kuin aukeiden skenaariossa. Kolminkertainen myyntihinta tarkoittaisi, että tuotot kasvaisivat huomattavasti, mikä kannustaisi metsänomistajia ja jalostamoita investoimaan enemmän metsänhoitoon ja tuotantoon. Esimerkiksi, jos 1 kuutiometri kuusipropsia tuotti aiemmin 33 €, nyt se tuottaisi tukkina 100 €. Tämä lisäisi metsätalouden taloudellista merkitystä ja tukisi alueellista kehitystä, erityisesti maaseudulla.  Menetelmä ei  haittaisi ratkaisevasti työllisyyteen, joka on vienyt  aikaa opiskelulta ja myöhemmältä hyödylliseltä. tuottavalta tehtävältä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6