› Keskustelut › Metsänhoito › Optimaalinen kiertoaika

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 152)
1 2 3 … 12 13 14 15 16

  • Optimaalinen kiertoaika

    Lähetetty: 20.3.2025, 19:42

    Merkitty: 

    Luken Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67-86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Puulajeista ei puhuttu mitään ja mietin tarkoitettiinko tässä havupuita.

    Joka tapauksessa jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta ja varmaan kannattaisi alkaa miettimään. Toinen kysymys on tietysti onko kasvun masksimointi myös taloudellisesti järkevin ratkaisu mutta tuskin se kovin kauas jää kunhan harvennukset tehdään ajoissa.

    Hiilensidonnan kannalta se ainakin on tehokkain tapa ja kiertoajan jatkamista yli 86 vuoden voi tuskin hiilensidonnalla perustella, ellei sitten maaperän sidonta sotke laskelmaa. Kovinta kasvu on 30-40 vuotiailla puilla.

    Tekijä
    Panu Panu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kokenut kaiken tietää 25.3.2025, 19:45

    Kyllä siellä metsässä pitää käydä myös, kun arvioi tuota Konstan kannattavuuskysymystä. Itsellä tehdään se 5 ha aukko alle 60v käytännössä puhtaaseen kuusikkoon. Tukkirosentti hakkuussa varmaan 50. Kyllähän se kieltämättä sylettää, olisihan se ehdottomasti pitänyt kasvattaa  ylijäreyden rajoille, siihen olisi päässyt, kun olisi yksikin harvennus tehty ennen viimeistä hakkuuta. Ja ne laskennalliset kasvut saa unohtaa, kun laho vaivaa, ja kirjanpainaja, tuulet ja lumet iskee, vaikka kuinka olisi muutama vuosi sitten ollut 55 v 250 m3 kuusikko MT/OMT pohjalla. Joskus pitää keskenkasvuinenkin hakata. Toisinaan se 80 vuotias terve kuusikko kasvaa vielä siihen malliin, että todellisuudessa keskinkertainen pörssiin sijoittaja ei saa samaa tuottoa, jos vertaa ylijäreyden rajoille kasvattamiseen, terveenä vanhemmatkin kuusetkin kasvaa hyvillä pohjilla reilusti yli 10 m3 / ha vuosi, kaikki tukkia. Eli 400 motistakin kuuteensataan kannattaa joskus kasvattaa, tonni/ ha/ vuosi. Kaikkea ei siitä metsäsuunnitelmasta näe, eikä ne prosentit siellä aina ole totta.

    Panu Panu 25.3.2025, 20:30

    Konsta mistä sijoituksesta puhut?

    konstapylkkerö2 25.3.2025, 20:46

    Sijoitus voi olla esim. Metsäliiton osuudet ,joissa korko on ollut n.6%.
    Perinteisestihän ajatellaan, että riskitaso pitäisi olla suunnilleen sama myös vaihtoehtoisessa sijoituksessa . Toisaalta suuremman riskitason sijoituksissa pitäisi olla sitten selvästi suurempi voittomahdollisuus jotta vertailua olisi järkevää tehdä.

    Kokenut kaiken tietää 25.3.2025, 20:48

    Osti wärtsilää – 22 8 eurolla, myin pois 19 eurolla. Se historiallinen tuotto ei takaa voittoja tulevaisuudessa. Kyllä metsään kannattaa sijoittaa, mutta en minä siihen tänä päivänä kaikkea laittaisi.

    PenttiAKHakkinen 25.3.2025, 21:08

    Jos konsta sai Visakallon esimerkkitapaukselle n 3000 eur tappiota 10 v pidemmälle kiertoajalle niin vaikuttaisi suuruusluokka olevan kuten minulla. Epäilen kyllä tuon Metsäliiton osuuden inflaatiosuojaa. Ja mikä tärkeintä, jos metsä on hyväkasvuinen ja parhaassa kasvuiässä niin vaihtoehtoistuottoja on turha laskea. Sen uuden taimikon voi vaikka myyrät syödä tai täi. Ja silloin ei ole kuin kustannuksia tiedossa.

    Jos metsänomistajalla on halu hoitaa metsänsä parhaalla mahdollisella tavalla niin vaihtoehtoissijoituksien tuoton perään haikailu on haihattelua.

    konstapylkkerö2 25.3.2025, 21:17

    Ei se mitään haihattelua ole , kun käytetään realistisia arvoja ja käyviä sijoituskohteita.

    inflaatiosuojaa ei ole metsän myynnissäkään. Vai miten oli, kun esim.kuitupuun hinnat oli yli 30 v. samat. Sama hinnan lasku voi olla nytkin edessä.

    PenttiAKHakkinen 25.3.2025, 21:42

    konstalla vahvoja argumentteja.

    Minulla on metsien vuosikasvu (kiertoajan yli) lisääntynyt viimeisten 30 vuoden aikana n 20 %. Eikö tuo liene jotain inflaatiosuojaa vaikka puun hinta olisi vakio.

    konstapylkkerö2 25.3.2025, 21:52

    Ihan hyvä lisäkasvu tuo 20 % mutta kantohinnat oli ennen nykyistä korotusta n. 2,5 x alle normaalin hintatason. Jos hinta laskee entiselle tasolleen syystä tai toisesta, 20 % kasvun lisä ei riitä kompensoimaan.

    Vielä tuosta vertailusta :  vertailu vaihtoehtoistuottojen avulla kuuluu esim. metsänkasvatustapojen tuottojen arviointiin, kun halutaan tietää kannattaisiko jonkin tietyn kohteen jatkuva kasvatus vai ei.

    PenttiAKHakkinen 25.3.2025, 22:23

    konstalle sanoisin, että minusta jatkuvan kasvatuksen puolustajat korostavat pääoman tuottoprosentteja eivät metsän euromääräisiä vuosituottoja.

    Yksi syy miksi karsastan jk menetelmää on, että rajallisesta hyödykkeestä (metsän pinta-ala) ei pyritä saamaan parasta euromääräistä tuottoa vaan pyritään saamaan puustolle suurin tuottoprosentti.

    Visakallo Visakallo 26.3.2025, 05:32

    Olen Pentin kanssa samaa mieltä. Ainakin minulle juuri ne eurot ovat olleet metsäpuolellakin aina käyttökelpoisempia kuin prosentit. Olen vuosikymmenten mittaan huomannut, että kun saa tukkikuusten kyljet punertamaan, ja hehtaarille kasvaa yli tonnin edestä euroja lisää vuodessa, rahapula pysyy talosta loitolla. Harmaakylkisten kuusien kanssa on sitten eri juttu. Koivikot olivat minulla pitkään murheen aihe, mutta Herra Putin korjasi niidenkin tilanteen. Katsotaan nyt, miten homma itärajan kanssa jatkuu, eli alkaako taas koivukuormat sieltä kulkea.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 152)
1 2 3 … 12 13 14 15 16