› Keskustelut › Metsänhoito › Optimaalinen kiertoaika

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 152)
1 2 3 … 10 11 12 … 14 15 16

  • Optimaalinen kiertoaika

    Lähetetty: 20.3.2025, 19:42

    Merkitty: 

    Luken Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67-86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Puulajeista ei puhuttu mitään ja mietin tarkoitettiinko tässä havupuita.

    Joka tapauksessa jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta ja varmaan kannattaisi alkaa miettimään. Toinen kysymys on tietysti onko kasvun masksimointi myös taloudellisesti järkevin ratkaisu mutta tuskin se kovin kauas jää kunhan harvennukset tehdään ajoissa.

    Hiilensidonnan kannalta se ainakin on tehokkain tapa ja kiertoajan jatkamista yli 86 vuoden voi tuskin hiilensidonnalla perustella, ellei sitten maaperän sidonta sotke laskelmaa. Kovinta kasvu on 30-40 vuotiailla puilla.

    Tekijä
    Panu Panu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • konstapylkkerö2 25.3.2025, 10:06

    Paljonko häviää, jos päätehakkuun tekee 50 % tukkipuuosuuden metsään (300 m3/ha) eikä odota 10 vuotta lisää 75 %:n osuuteen asti ? Laskentakorko (vaihtoehtoinen sijoitus) on 6 %.

    Perko 25.3.2025, 10:09

    Vastaan kun Tolopainen kysyy mielipidettäni.  Vapaat ihmiset vaikka ovat kiusatut  osaavat itse päättää!

    Suomessa Kainuun kehitystä hidasti alueen syrjäisyys, huono infrastruktuuri ja valtionjohtoon vaikuttaneet ”uittokaluston vuorineuvokset” – eli ne, jotka keskittyivät lähinnä metsäteollisuuden ja luonnonvarojen hyödyntämiseen ilman laajempaa aluekehitysnäkemystä. Tämä johti siihen, että Kainuu jäi jälkeen muusta Suomesta, ja monet nuoret ja kunnianhimoiset lähtivät etsimään parempaa elämää muualta, kuten Ruotsista.

    Nykyään tilanne on toki muuttunut, ja Kainuussakin on enemmän mahdollisuuksia, mutta historiallisesti Ruotsiin muuttaneilla kainuulaisilla oli usein paremmat edellytykset menestyä kuin kotiseudulla jääneillä. Heidän kykynsä sopeutua ja ponnistaa eteenpäin oli vahva, ja monet heistä rakensivat menestyksekkään elämän Ruotsissa.

    Tiedä ja tunnen: Kyllä, Ruotsiin muuttaneet  usein selviytyivät ja menestyivät paremmin kuin Suomessa jääneet, koska Ruotsissa oli koulutusta, enemmän mahdollisuuksia, kun taas täällä kehitystä hidasti heikompi infrastruktuuri ja valtionjohtoon vaikuttaneen metsäteollisuuseliitin kapea näkemys. Kainuun ”takkutukka” kiitteli Ruotsia kun otti heidät vastaan, ” oli suorastaan onni, että naapurissa on rikas valtio” ,  hän sanoi.

     

    PenttiAKHakkinen 25.3.2025, 11:41

    konsta se kyselee outoja. Minä en koskaan mieti asioita tuolta kantilta.

    Muutenkin olen huono numerolaskuissa saati prosenttilaskuissa.

    Sanoisin kuitenkin, että jos oletetaan pieni inflaatiokorjaus tulevaisuuden puun hinnassa niin kyllä normaalikiertoajalla pääsee tuossakin tapauksessa omilleen.

    mehtäukko 25.3.2025, 13:07

    Eihän ?! Lypsävän lehmän tappo ilman, että on rahalla olisi tuota lihottamista parempi tuotto-, täytyy jo olla lähdössä tuhkatkin pesästä. Toisin sanoen hengenhätä.

    Laskelmoivan realistisen elämänmuodon omaten sitä ei pitäisi tulla, ja jaksollisessa järjestelmällisessä mallissa ei ainakaan.

    Nostokoukku 25.3.2025, 13:11

    Pentillä näyttää olevan asenne, että jos kysyy hänen näkökulmastaan poikkeavan kysymyksen, hänen mielestään kysymys on outo. Konstan kysymys oli hänen mielestään outo, minusta hyvä ja aiheellinen kysymys. Mehtäukko vastasikin tuohon kysymykseen asiallisesti. Riittääkö puustonkasvatuksessa tavoitteeksi se, että pääsee omilleen? Eikö voittoakin olisi vähän hyvä tulla?

    Tolopainen Tolopainen 25.3.2025, 13:28

    Ei se metsän tuotto ole tuota 6% vuodessa, eli hakkuussa ei mitään häviä ja taimikko on jo 10v päästä hyvässä kasvussa. Pääoman tuotto on lähes tuplat enemmän kuin metsän kasvusta tuleva tuotto. Hintataso voi olla 10v kuluttua realisesti alempi kuin nykyinen.

    mehtäukko 25.3.2025, 13:41

    Pylkkerön 50%:n tukkipuuosuuden metsähän on esim. joko nuorta-, kuivalla kankaalla vanhaa- tai uhka tiheässä kasvanutta hoitamatonta puustoa. Molemmissa jälkimmäisissä peli on menetetty. Nuori hoidettu metsää vaatii omistajaltaan tietysti oppien mukaista odottelua…

    Visakallo Visakallo 25.3.2025, 14:14

    Palaan vielä noihin kolmeen seurantakohteeseeni. Ne kaikki on täysin puhtaita istutuskuusikoita, maapohja loivaa rinnettä, entistä laidunta tai peltoa, mutta hyvin ohutmultaista multamoreenia, minkä takia jätetty pois peltoviljelystä. Ennen istutusta tehty kemiallinen heinäntorjunta. Taimikot on pidetty täysin lehtipuista ja muista luontaisesti syntyneistä puista vapaana. Runkoluku ennen ensiharvennusta n. 2000 kpl/ha. Ensiharvennuksessa tehty kuitua ja karsittua rankaa.

    Palaan myöhemmin neljänteen seurantakohteeseen, johon on tulossa parin vuoden sisällä kolmas harvennus. Siinä istutustiheys oli 3000 kpl/ha mekaanisesti kloonattuja riippakuusia.

    Visakallo Visakallo 25.3.2025, 15:55

    Nimimerkki-kuvanani on ko. syksyllä 1989 istutetusta riippakuusi-kohteesta. Kuva on otettu vuonna 2017 tehdyn 2. harvennuksen jälkeen.

    Nostokoukku 25.3.2025, 16:06

    Miksi riippakuusella? Onko ollut kasvueroa ”tavalliseen” kuuseen verrattuna? Onko ollut kestävämpi tuhoja, tuuli ja lumi, vastaan?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 152)
1 2 3 … 10 11 12 … 14 15 16