› Keskustelut › Metsänhoito › Optimaalinen kiertoaika

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 152)
1 2 3 … 9 10 11 … 14 15 16

  • Optimaalinen kiertoaika

    Lähetetty: 20.3.2025, 19:42

    Merkitty: 

    Luken Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67-86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Puulajeista ei puhuttu mitään ja mietin tarkoitettiinko tässä havupuita.

    Joka tapauksessa jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta ja varmaan kannattaisi alkaa miettimään. Toinen kysymys on tietysti onko kasvun masksimointi myös taloudellisesti järkevin ratkaisu mutta tuskin se kovin kauas jää kunhan harvennukset tehdään ajoissa.

    Hiilensidonnan kannalta se ainakin on tehokkain tapa ja kiertoajan jatkamista yli 86 vuoden voi tuskin hiilensidonnalla perustella, ellei sitten maaperän sidonta sotke laskelmaa. Kovinta kasvu on 30-40 vuotiailla puilla.

    Tekijä
    Panu Panu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen Tolopainen 25.3.2025, 07:58

    Osaako Perko vastata kysymykseen, jonka Poutiainen kerran esitti pääministeri Koivistolle. Miten lehmä nousee seisomaan. Koivisto ei tiennyt.

    mehtäukko 25.3.2025, 08:08

    ”..muistelu menee jo sivuun otsikosta joka on kiertoaika”, eipähän mene.

    Kun metsänviljely/talous kuitenkin on vaatinut konepajateollisuuden nousun, kierto-aika puun kasvatuksessa on oma jaksonsa jolla polkupyörä on päässyt mäelle ja mäeltä pois. Valtava armeija ihmisiä on työllistynyt koko klusterilla seurannaisvaikutuksineen. EDIT

    PenttiAKHakkinen 25.3.2025, 08:52

    Jottei kiertoaikatotuus unohtuisi pyytäisin josko kuusiuskova tai Visakallo laskisivat hakkuudatasta minkä ikäisenä metsikön hakkuissa tukkiosuus on yli 50%. Ja mielellään tieto kiertoajasta.

    Tämä prosenttiosuus on mielenkiintoinen, jos ajatellaan väitteitä metsien liian nuorena hakkuista. Periaate on, että jos tukkiosuus hakkuissa on vuosikausia yli 50% ja metsän puusto/ha ei pienene, niin ollaan hakkuissa varsin lähellä optimikiertoaikaa kasvun kannalta.

    Usein metsäntutkijat vetoavat 50-60 lukujen hakkuisiin. Kauhistellaan, että hakattiin koko vuosikasvu ja ylikin. Mitä väliä sillä oli, kun tukkia oli puolet hakkuista ja metsävaranto lisääntyi. Oli ikäloppuja metsiä. Hyvä kun hakkasivat pois lahoamasta.

     

    Perko 25.3.2025, 09:01

    Lukion eli oppikoulun yläluokat aloitti 1950-luvun alussa vajaat 10 % ikäluokasta tuon johtui enempi rannikkokunnista. J. Virolaisen määräämä peruskoulu tasavertaisti vasta opiskelun kaikkialle maahamme.
    Elintarvikkeiden ainut omavaraisuus (voi, maito, liha) ja korkealaatuiset puutuotteet todella pitivät Suomen pystyssä. Englannin markkinoilla suomalainen ”standarti mittainen lankku” ja puhdas härskiintymätön voi olivat arvostettuja vientituotteita. Saattoi vaikuttaa jopa Suomen itsenäisyyteen. Nobel palkintoon kuitenkin.
    Ongelma ei ole menneisyyden kaipuussa vaan siinä, että emme ole oppineet tarpeeksi historian opetuksista. Kun pimeys laskeutuu syrjäkyliin, ei kyse ole pelkästään metsätaloudesta vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta muutoksesta johon ei olla varauduttu.   Niistä paljaaksi putsatuista  konsernit eivät  olleet huolissaan  koskaan  Suomessa  eikä muualla.

    Vapautan Tolopaisen epäilystä, olen varsin hyvin perillä maaseudusta Elimäeltä Hattuvaaraan noilta ajoilta.  Muistelen niin; Poutiaisen kysymys oli Karjalaiselle  jolle hän  lahjoitti ison paketin  lehmänlihaa. Se ja sama ,takapää ensin!  Ihan kuin A J  olen tämän kokenut paljasjaloin paikanpäällä firman pyörittäjänä sisarusten huoltajana.  Kaiken moisten  kusettajien yrittäessä huijata ihan kaiken.

    Tämä vielä:  Eivät osanneet tuoda Saabilta kokoonpanoa Kainuuseen se jäi Uusikaupunki in.  Äly  realisoitui Valmetilla kolmanteen potenssiin kun tekivät Ladoja!

    Tolopainen Tolopainen 25.3.2025, 09:14

    Olivatko nuo ihmiset väärässä, jotka syrjäkyliltä lähtivät. Olisiko pitänyt jäädä istumaan lypsyjakkaran  päälle. Menivät tehtaisiin töihin ja vaurastuivat. Mitäs väliä sillä on miltä siellä mehtäperällä nykyisin asumukset näyttävät. Hintaa niillä ei kuitenkaan ole, eikä asukkaita ole tulossa. Vai onko Perko saanut jälkikasvunsa muuttamaan takaisin mehtäperälle kylmää tilaa raivaamaan.

    Visakallo Visakallo 25.3.2025, 09:34

    Viljelykuusikoiden harvennusten tukkiprosentit. Seurannassa ollut 3 eri kohdetta. Järeämpien reunapuiden osuus tekee eroja tukkiprosenttiin eri kuvioilla, johtuen viereisien kuvioiden puuston koosta. Keskiarvotulokset:

    Ensiharvennus 20-22v. Kertymä 40M3/ha. Tukkiprosentti 0-5%

    2. harvennus 27-30v. Kertymä 60M3/ha. Tukkiprosentti 40-50%

    3. harvennus 34-45v. Kertymä 100M3/ha. Tukkiprosentti 65-75%

    arto arto 25.3.2025, 09:37

    Miten sait tuloa 1 ja 2 harvennuksista. Meillä päin 1 joutuisi mo maksumieheksi. Kone harvennuksessa.

    Visakallo Visakallo 25.3.2025, 09:45

    Kaikki harvennukset tehty motolla, ja niistä on tullut aivan normaalit tulot.  Kasvut ovat olleet sen verran hyviä, ettei harvennuksia olisi voinut pitkittää ilman latvusten liikaa supistumista. Vuoden 2017 kesäretkeläiset ovat käyneet kaikilla ko. kohteilla.

    Visakallo Visakallo 25.3.2025, 09:48

    Perkon metsänhoitokirjoitukset perustuvat muuhun kuin itse metsiin. Nyt se selvisi Perkon oman avautumisen ansiosta.

    PenttiAKHakkinen 25.3.2025, 09:50

    Visakallolta hyvä vastaus. Tuosta pikaisesti laskin, että 45 vuotiaana on hakkuissa saavutettu 50% tukkiosuus. Kiertoaika lienee ollut 55 vuotta.

    Toisaalta hiukan nuo luvut sotkevat minun teoriaani, kun näyttää, että metsästä saisi jo 45 vuotiaana aivan kelvollisen tukkiosuusprosentin. Pitää miettiä. Todennäköisesti kyseessä on kovakasvuiseen metsään liittyvä ominaisuus, jota ei voi soveltaa Suomen mittakaavassa.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 152)
1 2 3 … 9 10 11 … 14 15 16