Euroopassa ja muualla maailmassa oli useita maita, joissa ei aikoinaan ollut metsän uudistamisvelvoitetta.
Metsät hävitettiin niistä lähes kokonaan.
Tämän jälkeen uudelleen metsittämisohjelmiin on käytetyty valtavia summia vuosikymmenten ajan.
Olisi äärimmäisen lyhytnäköistä luopua uudistamisvelvoitteesta Suomessa.
Uusi metsälaki ei tosin nykymuodossaan sitä enää täysin takaa.
Santulle vielä lisäisin, että meistä metsänomistajista ei kukaan jää päiviemme päättyessä tänne kenenkään harmiksi, mutta se metsämaapohja kyllä jää.
Olen ihmetellyt, mistä tulee tuollainen ”ei mitään minun jälkeeni” – ajattelu?
Sellaisia ihmisiä on joskus noussut ihan valtionjohtajiksi asti.
Asiaa voi pohtia niinkin, että mitä pyrkimyksiä uudistamisvelvollisuudesta luopuminen edistäisi? Kannattavaa metsätaloutta vai jotain muuta? Eli kerrotko Santtu, mitä tavoittelet kysymykselläsi?
Sanoo laki mitä tahansa, itse en osaa kuvitella tilannetta, jossa päätehakkuun jälkeen metsää ei kannattaisi uudistaa paikassa, jossa uudistamisvelvollisuus on olemassa. Minun osaltani laki on siis täysin turha, koska uudistaminen tehdään huomattavasti paremmin kuin lain minimivaatimus edellyttää.
Kannattaa muistaa, että uudistamisvelvollisuuden toteuttamisessa on runsaasti vaihtoehtoja. Jopa luontainen uudistaminen on mahdollisuuksien rajoissa, kunhan ei vedä yhtäläisyysmerkkejä sen ja passiivisuuden välille.
Nythän saa itse päättää mitä tekee mutta se päätös on tehtävä jo ennen kuin latasee metsän sileäksi. Pitää muuttaa kasvatusmenetelmä jatkuvaan kasvatukseen niin ei huolta uudistuksesta. En minäkään hyväksy aukon heitteille jättöä. Vähintään muokkaus että siihen voi tulla luontaista taimea. Mutta sekin kyllä vielä varmempaa kun istuttaa.
Ei tarvitse pelimieheksi ryhtyä eli arvuuttelemaan että saako lakisääteisen metsänalun aikaan vai ei.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.