Keskustelut Metsänhoito Onko tammi tulevaisuuden puulaji?

Esillä 5 vastausta, 21 - 25 (kaikkiaan 25)
  • Onko tammi tulevaisuuden puulaji?

    Suomesta Tammi hävitettiin lähes kokonaan pois aikana jona tämä alue oli osana Ruotsia.  Olen tutustunut tammen ja pyökin kasvatukseen Saksassa ja Ranskassa.

    Jos Tammen tulevaisuudella tarkoitetaan että sillä olisi taloudellista merkitystä niin eipä ole, Suomesta tehtiin selluntuottaja, hakepuuntuottaja jne… yhteiskunnan suosiolliseslla avustuksella. Arvopuut joita Pyökki ja Tammi ovat esimerkiksi Etelä-Saksassa ovat iältään noin 250 vuotiaita. Suoemen puuntuotantotapa täytyy ajatella uusiksi jos joku niin haluaa tehdä.  Perinteissesti arvokkaat puulajit kasvatetaan  siellä nuoruudessaan aliskasvoksena, Tammi Tai pyökki voi ollaviisikymmenvuotias ja sillä ei ole pituutta kuin metri pari.  Ranskassa nämä Napoleonin metsittämille alueille apäätehakkuun jälkeen perustetut  Tammimetsät, taimikot ja nuoret metsät ….  aika näyttää koska ovat arvopuita, kumminkin vielä parisataa vuotta.  Arvopuusta voi puhua kun puun paksuus rinnankorkeudelta on sitä 70 cm:n luokkaa.  Ja tosiaan, puu kasvaa siellä paljon nopeammin ja tuottavammin kuin Suomessa mutta yksittäisen puun sädekasvut ovat just sitä millin luokkaa.  Minulla on viljely koe Tammella josta kolannes tuhoutui, elossä olevista kolamannes on vajaan metrin mittaisia ja paras kolmannes noin viisimetriä. Ikää noin kaksikymmentä vuotta. Ihana puu, muttä pyökissä on sitä jotakin.  Pyökin levinneisyys Ruotsissa luontojaan ylsi aikoinaan Tukholman korkeudelle mutta se hävitettiin lähes täysin mutta pikkuhiljaa valtaa asuinalueensa takaisn. Viljelkää Tammea ja muita suomesta lähes tysytin hävitettyjä puita, Pyökkiä linjan Pori lahti Hamina eteläpuolella… pienialaisin koealoina.

  • Tomperi

    Tuosta kasvusta, minulla yksi tammi teki kolme kasvupyrähdystä, viimeisen kasvupyrähdyksen kärkisilmut eivät ehtineet talvehtimis kuntoon, sen jälkeen on ksvanut yhden pyrähdyksen taktiikalla. Tosiaan en tiedä mikä on rungon tai metsän kasvu vuositasolla.  Mutta jos kasvatetaan puusepänteollisuuteen niin siinä ei ole eduksi nopeus, lisää elämistä. Perinteisesti tammi sahataan tuppeen ja tukki omana yksikkönään rimotetaan ja annetaan kuivua ja asettua sijoilleen, 5 cm paksu puu viisvuotta,  niin monta vuotta kuin on centtejä lankun paksuudessa.  Mieluimmin vieläpä pienen puron yläpuolella katoksella suojattuna. Savimaille kannattaa istuttaa, juuret menee syvälle ja paljon kestävämpi tuulia vastaan kuin kuusi jonka juuret kivennäis maan pinnalla.

    Nostokoukku

    Mikähän olisi tämän tulevaisuuden puun käyttötarkoitus? Saattaa olla huonoa sellun teossa. Polttopuuna menettelisi, varsinkin hylättynä.

    akivan55

    Tammen markkinointi on samanlaista kuin visakoivunkin. Pieniä ja hieman isompia jalostajia on siellä täällä hajallaan ympäri Suomen. Vaneerisorvaajia on muutama Suomessa. Parkettitehtaita ei taida olla kuin yksi Riihimäellä. Huonekalu- ja keittiökalustotehtaita tai verstaita on hajallaan. Lahdessa ja Pohjanmaalla on pari keskittymää. Ainoita keinoja on markkinoida suoraan tehtaille ja verstaille pyöreenä tai läpisahattuna. Ostaminen niillä on ajoittaista. Joskus niissä ostetaan ja taas joskus ei. Hintakin on hyvä jos on laadukasta tarjolla. Tavaran vaan pitää viedä niille pihaan saakka. Ammattikoulutkin toisinaan ostavat jaloja lehtipuita raaka-aineiksi.

    Nostokoukku

    Erikoispuulla on erikoiset markkinat. Tarjosin kerran muutaman motin visakoivuerää puukkotehtaille. Kukaan ei ollut edes kiinnostunut, hinnasta ei päästy keskustelemaan. Tuossa olisi toista hehtaaria laitumena ollutta peltoa. Jos pistäisin siihen tammea kasvamaan, saattaisi käydä niin, että perikunnan perikunnalla olisi aikojen kuluessa pirunmoinen klapisavotta edessä. Huonekalut ja keittiökaapit tehdään nykyjään levyksi puristetusta sahanpurusta. Tammea ei kannata käyttää, ikuinen työ tietää ikuista nälkää.

    akivan55

    Joo, minulle on käynyt aivan samoin visakoivun kanssa. Toki puukkotehdas kehotti ottamaan uudelleen yhteyttä myöhemmin ja pyysi sahaamaan koivut 50 ja 62 mm läpisahauksella sekä kuivaamaan ne katoksen alla. Päädyin tekemään itse joitakin käsitöitä niillä kun oli pieni erä kyseessä. Tullitilastot osoittavat, että tammea tuodaan vuosittain Suomeen julmetulla hinnalla Suomen etelänpuoleisista valtioista. Käyn silloin tällöin huonekalukaupoissa ja tarkkailen erityisesti puumateriaaleja. Ainakin pöydissä käytetään viellä  nykyisin aitoakin puuta jopa tammea.

Esillä 5 vastausta, 21 - 25 (kaikkiaan 25)