Keskustelut Metsänhoito Onko tammi tulevaisuuden puulaji?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)
  • Onko tammi tulevaisuuden puulaji?

    Suomesta Tammi hävitettiin lähes kokonaan pois aikana jona tämä alue oli osana Ruotsia.  Olen tutustunut tammen ja pyökin kasvatukseen Saksassa ja Ranskassa.

    Jos Tammen tulevaisuudella tarkoitetaan että sillä olisi taloudellista merkitystä niin eipä ole, Suomesta tehtiin selluntuottaja, hakepuuntuottaja jne… yhteiskunnan suosiolliseslla avustuksella. Arvopuut joita Pyökki ja Tammi ovat esimerkiksi Etelä-Saksassa ovat iältään noin 250 vuotiaita. Suoemen puuntuotantotapa täytyy ajatella uusiksi jos joku niin haluaa tehdä.  Perinteissesti arvokkaat puulajit kasvatetaan  siellä nuoruudessaan aliskasvoksena, Tammi Tai pyökki voi ollaviisikymmenvuotias ja sillä ei ole pituutta kuin metri pari.  Ranskassa nämä Napoleonin metsittämille alueille apäätehakkuun jälkeen perustetut  Tammimetsät, taimikot ja nuoret metsät ….  aika näyttää koska ovat arvopuita, kumminkin vielä parisataa vuotta.  Arvopuusta voi puhua kun puun paksuus rinnankorkeudelta on sitä 70 cm:n luokkaa.  Ja tosiaan, puu kasvaa siellä paljon nopeammin ja tuottavammin kuin Suomessa mutta yksittäisen puun sädekasvut ovat just sitä millin luokkaa.  Minulla on viljely koe Tammella josta kolannes tuhoutui, elossä olevista kolamannes on vajaan metrin mittaisia ja paras kolmannes noin viisimetriä. Ikää noin kaksikymmentä vuotta. Ihana puu, muttä pyökissä on sitä jotakin.  Pyökin levinneisyys Ruotsissa luontojaan ylsi aikoinaan Tukholman korkeudelle mutta se hävitettiin lähes täysin mutta pikkuhiljaa valtaa asuinalueensa takaisn. Viljelkää Tammea ja muita suomesta lähes tysytin hävitettyjä puita, Pyökkiä linjan Pori lahti Hamina eteläpuolella… pienialaisin koealoina.

  • isaskar keturi

    Tammen kasvatus vaatii aikaa ja työtä. Vesiversoja pitää käsin käydä napsimassa pois ja kuten Tomperi kirjoittaa arvokkaan puun aikaan saaminen vaatii vähintään saman kuin lapissa mäntytukin kasvatus. Isot tammet onkin sitten arvokkaita ja niitä huutokaupataan yksin kappalein ja hinta voi nousta viisinumeroiseksi.

    Hauska tarina Tanskasta. Erään kartanon herra löysi suvun papereista ”tilauksen”, jossa Englannin kuningas oli tilannut laivapuiksi tammea tietystä kohteesta. Kreivi pisti joskus 1990-luvulla (pari sataa vuotta myöhemmin) Englannin hoviin kirjeen, että ”Nyt Hänen Kuninkaallisen korkeutensa laivapuut olisivat valmiit” ja viittasi tilaukseen. Hovista tuli kuulemma ystävällinen vastaus, ettei puita enää tarvita.

    Tomperi

    Näinhän se samnmoisin kävi Venäjän hallitsijoille, Raivolaan istutettuja lehtikuusia joista piti kasvattaman mastopuita ja muita laivojen tarvitsemia erityisiä puita, … ei koskaan ko tarkoitukseen tarvittu.  Ja tänäpäivänäkään ei tiedetä tarkalleen mistä tämä alkuperä on peräisin….

    Jätkä

    Ranskassa meille esiteltiin mm. Tammimetsän hoitoa. Siellä jo tukkikokoisten tammien juurella oli kuuset, jotka ”harjasivat” rynkoja, ettei niihin synny oksia typvipöllin osalle.

    Siellä ei meidän mopokuskit saisi töitä, kun se huipputyvipölli saatettiin tehdä jopa vain reilun kahden metrin pituiseksi. Ostaja siis valitsee puun numero sejase, se kaadetaan ja tyvestä otetaan haluttu pala. Loppu jää metsänomistajalle.

    Jätkä

    Tomperi. Raivolan lehtikuusikko on edelleenkin Raivolassa Lintulan kylässä.

    Alkuperänä sillä on valiopuiden keräyssiemen, jonka tuloksena on saatu jalostettua korkealaatuinen Siperianlehtikuusi.

    Sieltä on peräisin Mäntyharjulle perustettu lehtikuusikko, joka myös on Masto – ja laivanrakennustarkoituksiin perustettu. Eiköhän sieltä ole peräisin kaikkien Suomessa olevien Siperianlehtikuusien suku. Euroopalehtikuusi on paljon heikkolaatuisempaa tavaraa.

    Lintulassa nuo lehtikuuset ovat lykänneet pituutta yli 50 metriä. Kuutioita/ha on paljon yli 1000 kiintoa.

    arto

    Paljo näkynyt tänä raivauskaudella taimikoissa tammia. Pisimmät ollut yli 2m pituisia. Husqvarnan reissulla sahatiin ruotsissa puistosta kuuset pois tammien tieltä siellä oli jo isoja tammia.

    Tomperi

    Siperian lehtikuuset ovat juuri sitä raivolan kuusia, en tiedä että niitä ois sen kummemmin jalostettu. Euroopan lehtikuusen runko on ns levottomampi. mutkainen

    Tammen kasvatus täysin riipuvainen missä kasvaa ja mikä takoitus on. varjossa jaksaa vatuloida ja kun saa kasvutilaa sitten räjähtää pituuskasvu. Omahavaintoni on että yhdessä kesässä kasvaa kaksi metriä mtta sitten miettii mitä tulikaan tehtyä.. erikoisin kasvupyrähdys oli se, saman kesän aikana kolme pyrähdystä jokainen noin 30cm saman vuodenb aikana ja sittenpä alko miettiä mitäp’ tuli tehtyä…

    .

    Tomperi

    Aikoinaan Tammi oli Kruunun puu, Ruotsi havitteli maailman herruutta, kruunun puuta ei saanut kaataa vaan se piti toimittaa kruunulle ruotsin kuninkaalle, sen takia tammea vihattiin, tämn miul keroi Loviisan lähellä olevan kartanon omistaja…

     

    isaskar keturi

    Tammi on alunperin sanana tarkoittanut siltaa tai kantta. Kantava jää oli tammi ja sillat olivat tammia. Kovana vahvana puuaineena tammi sai nimen tammi ja sitä käytettiin mm. sillan runkopuina laivanrakennuksen ohella.

    Vähän sama kuvio, kun kettu tarkoitti ylipäätään nahkaa tai kelmua esim. marjakeiton päällä. Ketusta tärkeänä turkiseläimenä tuli kettu.

    Nostokoukku

    Meillä päin, kun oli tarve nostaa vettä uittoa varten järveen tai lampeen, joen suulle tehtiin ”tammi”.

    isaskar keturi

    Jep, Nostokoukku oikeassa, myös puusta rakennettua patoa sanottiin tammeksi. Liekö sitten juuret sittenkin siinä, kun pato on saksassa ja ruotsissa damm – en jaksa kaivaa netin lähteistä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)