› Keskustelut › Luonto › Onko Suomen Ilmastopaneeli oikeasti puolueeton?

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 188)
1 2 3 … 15 16 17 18 19

  • Onko Suomen Ilmastopaneeli oikeasti puolueeton?

    Lähetetty: 27.2.2021, 09:58

    Kun on seurannut Suomen Ilmastopaneelin julkaisuja, ei niitä kyllä parhaalla tahdollakaan voi sanoa puolueettomiksi etenkään metsätaloutta kohtaan. Varsinainen metsätalouden edustus ja tietämys näyttää puuttuneen jo alusta alkaen. Kontrolloiko todellisuudessa mikään tai kukaan paneelin toimintaa ja kokoonpanoa?

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ilmastopaneeli

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Luonto Luonto
  • Puuki 22.4.2022, 08:22

    Ilmastopaneelin lausunnon mukaan turvemaiden kunnostusojitusta pitäisi hankaloittaa. (MLU).

    Lisää panostusta siis ennallistamiseen . Erikoisinta on että suositellaan ennallistamaan varsinkin runsasravinteisia turvemaita.  Nehän ne on parhaita pot. puun kasvatusalueita ja hiilinieluja. Tuhkalannoitusta suositellaan ohutturpeisille turvemaille varauksin , kun pitää tutkia miten vaikuttaa.  Sitä tutkimustietoa on kyllä olemassa  jo n. 70 vuoden ajalta.

    Panu 22.4.2022, 08:49

    Ilmastopaneeli tuntuu olevan myös monimuotoisuuspaneeli ja soidensuojelupaneeli ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistävä paneeli. Suomen pitäisi käyttää max määrä turvetta ja tehdä siitä polttoaineita niin kauan kun litrakin fossiilista ostetaan ulkomailta.

    A.Jalkanen 22.4.2022, 09:15

    Runsasravinteisessa ojitetussa turvemaassa ovat maatalouskäytössä  kasvihuonekaasujen päästöt kertaluokkaa suuremmat kuin metsämaana tai luonnontilaisena. Tämä näkyy hyvin raportin graafissa (turveketjussa linkitetty Ilmastopaneelin raportti), kun huomioidaan että metsämaata on moninkertainen määrä maatalousmaihin. Ennallistamishommissa pitää huomioida ravinteiden lisäksi turvekerroksen paksuus: jos sitä on paljon jäljellä, sitten vettäminen voi olla järkevää, jos vähän, sitten metsittäminen.

    Tiede on lähtökohtaisesti yleensä puolueetonta, mutta sen käyttö puolestaan poliittista.

    Puuki 22.4.2022, 09:27

    Mitenkähän onko metaanipäästöjen lisääntyminen otettu huomioon vesitystoimenpiteissä ?   Viimeksi mitä turvemaalla tehtiin yläharvennusta, niin ei ollut paksuturpeisuus haitannut puun kasvua.  Sopivasti terveyslannoitettuna varsinkin turvemaa voi kasvaa yhtä hyvin puuta kuin vastaavan ravinteisuuden kangasmaa. Ja muistaakseni (Ojasen tutkim. mukaan)  tarpeeksi kauan turvemaana olleilla ojitusalueilla CO2-päästötkin on jo ehtineet muutenkin loppua.

    Scientist 22.4.2022, 09:45

    Eksaktit luonnontieteet, esim fysiikka, kemia, matematiikka ovat puolueettomia lähtökohtaisesti. Ns. soveltavat tieteet joihin mm ympäristötieteet kuuluvat, eivät enää ole yhtä puolueettomia välttämättä. Lähtökohdat, parametrit ja rajaukset vaikuttavat lopputuloksiin. Myöskään taloustiede ei ole eksakti tiede, esim. korkotasoa vaihtelemalla saadaan halutut metsänkäsittelymallit kannattaviksi.

    A.Jalkanen 22.4.2022, 10:02

    Onhan ne eri koroilla tehdyt metsälaskelmat edelleen niin eksakteja kuin voivat yleensä olla. Se on sitten vain huonoa tutkimusta, jos koroilla tai muilla oletuksilla kikkaillaan jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Jos esimerkiksi oletetaan että jiikoo-metsä kasvaa enemmän kuin jaksollinen metsä, kannattaa suhtautua tuloksiin varauksin. Ei menisi minun esitarkastuksesta jatkoon…

    En rohkenisi olettaa että khk-päästöt loppuvat paksuturpeisella suolla jos ojituksesta on pitkä aika, edellyttäen että ojien kuivatusvaikutus on olemassa. Timo P. oikoo välillä mutkia suoriksi esitelmissään; webinaarissa hän sanoi että ojitettu suo on ikuisesti päästäjä, mutta itse ajattelisin että ikuisuuden rajana on juuri turvekerroksen paksuus. Toiseksi hän sanoi että jos metsää ei hakata, se pysyy hiilinieluna ainakin 200 vuotta. Näin voi olla mutta voi olla olemattakin jos jokin tuho tulee.

    MaalaisSeppo 22.4.2022, 12:38

    Taisi paneli suositella mm rokohelpiä turvesoille oikein uutisissa. Mitähän sillä helpillä tehtäisiin? Todettu tutkitusti kannattamattomaksi energiakäyttöön, kun arinat ei kestä. Se siitä panelin uskottavuudesta.

    Kurki 22.4.2022, 16:04

    Ja muistaakseni (Ojasen tutkim. mukaan) tarpeeksi kauan turvemaana olleilla ojitusalueilla CO2-päästötkin on jo ehtineet muutenkin loppua.

    Linkissä alla sivulla 8 on ojittetujen urvemaiden CO2-päästöjen mittauspisteitä.

    Hämmästyttävää noissa rehevien turvemaapohjien päästömittauksissa on valtava hajonta, nieluja -5 tn/ha/v ja päästöjä +10 tn/ha/v. Tutkimisen arvoista olisi millaisissa metsissä nuo nielut ovat ja niihin olosuhteisiin sitten pyrkiä. Arvata voisi näin, että ojitettu rehevä maapohja on aina jonkinlainen päästö ja karikesyötteeen ja pintakasvillisuuden pintaturvetta kasvattava CO2-nielu olisi sitten reilusti suurempi. Onko vanha turvekangas sellainen, jossa suuren  puuston juurien kasvu olisi mukana laskelmissa?

    Sekin kertoo Suomen ojitettujen turvemaiden päästöistä jotain, kun kehitysuunta Tilastokeskuksen mukaan viimeisen 30 vuoden aikana on ollut jyrkästi alaspäin eli CO2-päästöt ovat laskeneet +12 Mtn/v nykyiseen n. +4 Mtn/v. Vähänevätkö ojitettujen turvemaiden CO2-päästöt ajan myötä?

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    A.Jalkanen 22.4.2022, 16:46

    Onko Kurki sinulla tarkempaa tietoa syistä ojitettujen turvemaiden päästöjen alenemiseen, esim. raportin nimi ja sivu? Onko kyseessä metsämaa vai peltomaa vai peräti ojitusalueiden uudelleen vettyminen kun karuja kohteita ei kunnostusojiteta?

    Puuki 22.4.2022, 17:34

    Onhan se melko selvää, että ojikoiden ja muuttumien CO2-päästöt on suurempia kuin turvekangasvaiheesssa olevien metsämaiden.  Maahiilivarastot lisääntyy sitä paremmin mitä enemmän kasvaa puuta ja tulee juurikariketta jonka hiilestä  suurin osa  jää pysyvään hiilivarastoon.   Vain jostain syystä (ravinnehärö/liika vetisyys tms.) vähäpuustoisilla rehevillä turvemailla voi olla isot CO2- päästöt.    Nyt kun suunnitellaan kunnostusojitusten korvaamista puuston haihdutuksella, niin pitäisi ottaa ensin järkikäteen ja miettiä milloin ko tapahtuma on riittävä ilman puuston tukehtumista veteen.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 188)
1 2 3 … 15 16 17 18 19