Entäs sitten tämä?  Jääkausi oli päättynyty vain n 4000 vuotta aikaisemmin.  Sahara ja Arabia viheriöivät.  Johtuiko kaikki maapallon akselikulmasta?  Palloon tulee säteilyä aina sama määrä.  On se miten päin tahansa.

Atlanttisen kauden lämpötila oli huipussaan 9 000–5 000 vuotta sitten. Tätä kautta sanotaan holoseenin ilmasto-optimiksi ja holoseenin lämpöhuipuksi. Pohjoisempana keski¬lämpö¬tila poikkesi nykyisestä vielä enemmän. Pohjois¬navan läheisyydessä ero nykyiseen oli noin 4 astetta; talvet olivat 3–9 °C ja kesät of 2–6 °C nykyistä lämpimämpiä. Tropiikissa ero nykyiseen oli alle 1 °C, ja koko maapallon keskilämpötila oli arviolta 0,5–2 °C korkeampi kuin vuonna 1950. Eniten Auringon säteilyä tuli pohjoiselle pallonpuoliskolle 9 000 vuotta sitten, jolloin pohjoiselle pallonpuoliskolle tuli +1 W/m² enemmän säteilyä. Atlanttisen lämpökauden lämmittävä vaikutus jatkui ainakin vielä 4 000 vuotta sitten.
Afrikka oli 16 000–6 000 vuotta sitten nykyistä kosteampi, Saharassa kasvoi puita ja ruohosavannia, koska Afrikan monsuuni oli maan akselikallistuman takia nykyistä voimakkaampi. Subtrooppiset korkeapainesolut olivat atlanttisella kaudella hyvin kaukana toisistaan, mikä laajensi Afrikan kostean ilmaston alueita[2].
Eteläisellä pallonpuoliskolla holoseeni näyttää olleen lämpimin 8 000–10 500 vuotta sitten, juuri jääkauden päättymisen jälkeen.
Noin 6 000–5 500 radiohiilivuotta sitten Euraasia ja Pohjois-Amerikka olivat tammikuussa noin 1–3 °C nykyistä lämpimämpiä[3]. Arktiksen ja nykyisen havumetsän helmikuun keskilämpö oli yleensä yli 2 °C nykyistä korkeampi[4]. Heinäkuussa Arktis oli noin 6 000–5 500 vuotta sitten ainakin 4-4 c lämpimämpi kuin nyt, ja Helsinki ja Pohjois-Labrador 2 °C lämpimämpi kuin nyt[3]. Pohjois-Amerikka ja Aasia lämpenivät laajoilla alueilla heinäkuussa nykyiseen verrattuna ainakin 0–1 °C[3]. Samaan tapaan elokuussa 60 leveyspiirin alue oli ainakin 2 °C nykyistä lämpimämpi, poikkeuksena Alaska ja Islannin ja Skandinavian välinen Pohjois-Atlantin osa[5], minne Golfvirta virtaa etelästä. 70. leveyspiirin pohjoispuolisen alueen vuosikeskilämpötila oli 6 000–5 500 vuotta sitten yli 3 °C nykyistä korkeampi, ja Etelä-Suomessa 2 °C nykyistä korkeampi. Keski-Euroopan ja Alaskan vuosikeskilämpötila oli 1–2 °C nykyistä korkeampi, ja esimerkiksi Eurasia lämpeni noin 40. leveyspiirin pohjoispuolelta yli 0–1 °C. Eurasian ja sademäärät olivat 6 000–5 500 vuotta sitten välillä +100 – -100 mm nykyistä korkeampia tai matalampia, mutta kääntöpiirin eteläpuolisessa Saharassa satoi ainakin 200–300 mm enemmän, jopa 400 mm kuin nyt, samoin kuin Arabian eteläosissa[6]. Yleensä sademäärä nousi Euraasiassa 0–50 mm nykyisestä, mutta saattoi laskea noin 20 mm. Lähi-idässä satoi 20–100 mm nykyistä enemmän[6]. Euraasiassa Pohjois-Ranska, Englanti ja Skandinavian niemimaa kuivuivat 0–100 mm, samoin Keski-Aasian Kaspianmereltä Mongoliaan ulottuva aro- ja aavikkoalue 0–60 mm[7].

Olin todella tympääntynyt tuon illan uutisoinnissa useaan kertaan vedettiin Ollila kuvaan kertomaan asiasta.Ilmeisesti oli lobbaamassa meidän yksityismetsien torppaamisen puolesta.Miksi tuota niin hehkutettaisi muuten.He jotka tuskin tajuavat normi suomalaisen metsän käsittelyä lähs ukaasina näistä tiedoittavat.Monesti vadotaan että EU määrää.Nyt tiedetään,ettei siellä ole metsiimme mitään määräysvaltaa.Sarvamaa mielestäni jo jossain kertoi suoraan tuon.

Kyllä viimeisen 40 vuoden aikana tapahtunut lämpeneminen on ollut pääosin ihmisperäistä.

Todisteet vain puuttuvat.

Tuota Keski-Englannin lämpötilamittasarjaa ei Mann eikä muutkaan ilmastohuijarit ole päässeet peukaloimaan.

Mannin lätkämailassa Keskiajan lämpökausi on saatu häviämään valitsemalla sellaisia vuosisarjoja laskentaan mukaan esim. joka 9 vuosi , jotka parhaiten poistavat lämpimät vuodet laskennasta.

Metaanipierut pitäis kerätä pusseihin ( ei muovi vaan puuperäisistä raaka-aineista valmistettuihin) . Siinä samalla tulisi hyvää kaasua korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Pierupussit jokaiselle kasvomaskien lisäksi , ei ole liian vaikeaa sopeutua siihenkään. Molempiin päihin suojapussit.  Esim. uuden  pieruveron (nythän on kiire keksiä uusia verotus- kohteita jotka vähentää samalla päästöjä)  voisi välttää pussia pitämällä. Se toimisi motivaattorina hyvään asiaan.

Vakavasti ottaen,  pitäis vähentää muitakin kasvihuonekaasuja kuin tarpeellista kasvukaasua eli CO2:a . Sitä kuluu sitä enemmän fotosynteesiin mitä paremmin kasvit pystyy yhteyttämään ja yhteyttäminen lisääntyy CO2:n määrän lisääntyessä.  Esim. kasvihuoneissa sopiva CO2-lisääminen ilmaan  parantaa mm. tomaattien kasvua huomattavasti, jopa kymmeniä %:ja .    Lisääntynyt puun kasvukin johtuu osin CO2:n lisääntymisestä.       Metaani on hankalampi kaasu koska se on alkuun paljon haitallisempi kasvihuonekaasuna kuin hiilidioksidi. N. 25 x haitallisempi, puoliintumisaika n. 10 vuotta mutta vaikutus silti suuri.   Voi kumota esim soiden ennallistamisen mahdollisen ilmastohyödyn vaikka sitä ei yleensä kerrotakaan.