Wikipedian mukaan:

Keskiajan lämmin kausi (tai keskiajan lämpökausi, keskiajan ilmasto-optimi) oli keskiajalla noin vuosien 600–1400 välillä ainakin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vallinnut verraten lämmin ajanjakso.[1]
Lämpökauden olemassaolo on todettu geologisesta ja historiallisesta aineistosta. Kauden keskilämpötilaa on kuitenkin vaikea arvioida tarkkaan. On arveltu, että Euroopan lämpötilat olivat silloin 1–2 astetta korkeammat kuin 1900-luvun alussa.[1]
Jotkin todisteet tukevat sitä käsitystä, että lämmin ilmastojakso ei koskenut vain pohjoista pallonpuoliskoa, vaan että se oli maailmanlaajuinen. Tähän viittaa esimerkiksi australialaisesta tippukiviluolasta löydetty happi-isotooppiaineisto.[1]
Keskiajan lämpökausi vallitsi eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa hiukan eri aikoina. Jääkairausaineiston perusteella Grönlannissa kausi alkoi jo noin vuonna 600, ja lämpömaksimi saavutettiin siellä noin vuonna 1000. Keski-Euroopassa ja Länsi-Atlantin Bermudalla kauden on ajoitettu vallinneen vuosina 800–1350. Venäjän Euroopan-puoleisissa osissa ilmasto oli lämpimimmillään noin vuosina 950–1200. Muualla Euroopassa lämpimintä oli etenkin vuosina 1150–1300 sekä sitä ennen noin vuonna 900. Uralin alueella ei selviä merkkejä keskiajan lämpövaiheesta ole havaittu.[1]
Puulustoaineiston perusteella Fennoskandian pohjoisosissa lämmintä oli vuosina 870–1100, kuten myös vuosina 1360–1570.[1] Suomessa lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat Keski-Suomessa erityisen lauhoja ja lumettomia. Norjassa viljakasvit kasvoivat huomattavasti pohjoisempana kuin nykyisin. Leudot ilmat tekivät mahdolliseksi sen, että Islanti ja Grönlannin lounaisosat asutettiin. Grönlannissa viljeltiin vehnää alueella, joka on nykyisin hyistä arktista aluetta. Islannissa harjoitettiin maanviljelystä alueilla, jotka ovat sittemmin ilmaston kylmettyä jääneet jäätiköiden alle.[2]
Keskiajan lämmintä kautta seurasi niin sanottu pieni jääkausi, jolloin ilma jälleen viileni Euroopassa.[1]
Moni ilmastotutkija pitää keskiajan lämpövaihetta paikallisina ilmiöinä. Joidenkin toisten tutkijoiden mukaan kyse oli kuitenkin ilmaston luonnollisesta vaihtelusta kylmien ja lämpimien vaiheiden välillä. Tämän syklisen vaihtelun syitä ei tiedetä varmasti.[1] Asia on tiedemaailmassa kiistanalainen.[3]

Oli varmaan aika karua silloisille suomalaisille, kun ilmat alökoivat kyulmetyä tämän lämpökauden jälkeen.  Piti oppia rakentamaan telviasuttavia asuntoja,liikkumaan lumessa ym.

Näitä lukiessa tulee kyllä mieleen, että nyt vallitsee todellinen ilmastohysterias.  Eihän tuolloin ainakaan ihmisvoimin saatu ilmastoa muuttumaan enempää kylmemmäksi kuin lämpimäksi.

AJ,mikähänkatastrofi meitä uhkaisi Suomessa,jos keskilämpö nousisi kaksi astetta.?Muutenkin Suomella pitäisi IPCCssä sallia kylmänä maana korkeammat päästörajat(lämmitys 1).Olisko Suomen vihervasemistolla väärää kunnianhimoa?Kansa kärsimään !

Paikallinen ilmaston lämpeäminen on taas toistaiseksi peruuntumassa, kun pakkaset palaavat .

Fossiilisten raaka-aineiden käyttöä on hyvä saada vähennettyä vaikka ilmaston muutos kääntyisikin jossain vaiheessa toiseen suuntaan.   Laskentaperusteet , säännöt ja keinot vaan vaihtelee paljon maasta toiseen ilmastonmuutoksen torjunnassa.  Öljyn poraaminen käy toisessa maassa kunhan sähköautoja hankitaan  paljon mutta toisessa maassa ei sovi turvetta nostaa eikä metsän puolellakaan olla pääsääntöisesti edes kartalla hyvistä keinoista lisätä hiilinielua.   Poliittiset intohimot vie usein voiton enemmän faktoille perustuvasta laskennasta.

Tamperelainen analyysissään lähellä minunkin ajatuksiani. Onhan näitä lopun ajan apostoleja aina ollut, jotkut päivänkin maailman lopun suhteen ilmoittaneet. Eipä ole veikkaukset osuneet tähänkään asti. Onhan Suomikin joutunut ulkoista uhkaa torjumaan aikojen saatossa ja tulevaisuudessa pitää kaikkeen varautua, maassa maan tavalla.

Puulajien vaihto ( kasvupaikoille sopivimpia lajeja, koivuja juurikääpämetsiin,  jne) ja sekametsien suosiminen  olisi jo nyt oltava käytössä, jos tosissaan oltaisiin jotain tekemässä ilmaston muutoksen tuomien lisäongelmien estämiseksi metsissä .   Mänty kestää parhaiten ääreviä ilmasto – oloja . Sekametsät bioottisten ja abioottistenkin tuhojen lisääntymistä.  Lisäksi harvennusten tekeminen ajoissa  lisää metsien kestävyyttä esim. sieni-ja tuulituhoja vastaan.  Ns. vihreiden arvojen liika  korostaminen metsänhoidossa ,  metsien hakkaamattomuus yms. veisi metsäpuolella vain huonompaan  suuntaan.  Esim. Keski-Euroopassa  kokeiltiin jo pienaukkohakkuita laajemmin ja seurauksena oli ennätysmäiset kirjanpainajatuhot. Ehkä ei kannata mennä samaan ansaan meillä. Liian laajat hoitamattomat metsät aiheuttaneet laajoja maastopaloja ja ötökkätuhoja monessa muussa maassa, esim. Pohj.-Amerikassa  ja Siperiassa.  Täällä on kuitenkin yli 100 vuotinen historia ja asiantuntemus metsäntutkimuksessa ja sen saavutukset joita jotkut piirit koettaa jopa mitätöidä .

Monet tutkijat ja poliitikot kiistelevät vielä asteista ja mahdollisista vaikutuksista , jos ei saada juuri 1,5 ast. muutoksen ylärajaksi.  Tyhmintä on luulla Suomen yksistään jotenkin ratkaisevan  ongelman mm. akkuautojen lisäämisellä ja metsän suojelun avulla. Sitten muut ottaisivat muka mallia meistä, miten hyvin on onnistuttu päästöjä pienentämään.  Ei tietenkään onnistu jonain  mallimaana patsastelu mutta  jotain tarttis varmaan tehdä silti.  Lämpimät talvet on kait kuitenkin olleet lisääntymään päin  täälläkin ja samoin vähän erikoisemmat kesäkelitkin.