Mielestäni tässä suhdannetilanteessa on hinnantarkistusjärjestelmä todella hyvä ylimenokauden auttaja myös puun viejälle. Kun nyt sahatavaramarkkina alkaa vetää ulos tavaraa senkun keritään ja tilitykset tulevat pitkillä maksuajoilla vasta syksyllä olen tavallaan antanut sahureille maksuaikaa ja osallistunut heidän pärjäämiseensä. Silloin kun hinta on hyvä ja saavat rahansa syksypuolella kesän koitoksilta on aivan hyvä maksuvalmius maksaa pikkasen lisää ymmärtäneelle alkutuottajalle. Samalla myös lomakauden raskaat maksut ovat myös tehtaissa jo takana. Työläiset eivät silloin enää nurku kuin peruspalkkansa ja ovat hiljaa kesän vekselivetoisia maksellen.

Kun tässä taannoin pyydettiin tarjouksia puun ostajilta, ja saatiinkin 7 tarjousta, niin huomio kiinnittyi siihen että parhaan tarjouksen tukin sekä kuidun osalta teki sellaiset yhtiöt jotka eivät ole lainkaan parhaita tuloksen teon osalta. Eli pienemmälläkin tuloksella voidaan tehdä kunnollisia tarjouksia. Vielä kommentti tukin hinnoista Suomessa ja keski Euroopassa. Ei oikein mahdu jakeluun se että Saksassa ja Itävallassa maksetaan jopa puolta enemmän tukista Suomeen verrattuna vaikka näissä maissa korjuuolosuhteet ovat vallan muuta kuin esim. täällä Suomessa. Sillä näissä maissa jopa kolmannes puista joudutaan korjaamaan  kokopuu juontona siksi että ajo koneilla ei vuoristoisessa maassa puiden viereen läheskään aina pääse.

Amerikassa hinnan nousun syy taitaa olla sahahauskapasiteetin puute.Puuta , timber, Amerikan metsissä riittää eikä sen hinta ole noussut.

Näinhän se on, että tämä puutavaran hintataso ei kestä kauan, mutta Suomessa ajatellaan aina näin samoin kuin 2008, jolloin oli sama tilanne, että tämä on ikuista.

Beljakovilainen ay-liike melkein tuhosi Suomen metsäteollisuuden 2000-luvun palkkarallilla ennen finanssikriisiä ja hävitti 20 000 metsäteollista työpaikkaa.

Oli luojan lykky, että Sipilän KIKY sattui 2018 selluboomin aikaan ja esti ay-liikkeen metsäteollisuuden voittojen ulosmittaamisen palkkoihin ja samalla esti samanlaisen katasrofin alalla kuin, mitä koettiin finanssikriisin jälkeen.

Tuurilla mennään.

”Parhaat mä-tukit löytyy (Pohjoisen laatupuu-tutkimuksen mukaan./ Erkki Verkasalo ym. ) Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta. Luotan siihen enemmän kuin vanhojen sahamiehien mielipiteisiin.”

Tukin laatuun sahauksen kannattavuuden kannalta vaikuttaa aika moni asia ja en tiedä, miten Verkasalo ja kumppanit ovat nämä kaikki asiat ottaneet huomioon. Kainuun tukeista voi heti sanoa, että mustat oksat lisääntyvät ja tukin järeys sekä keskipituus suorastaan romahtavat parhaiden alueiden tukkeihin verrattuna eli niiden laatutekijöiden perusteella ne eivät voi olla maan kärkeä; ehkä sieltä sitten kuitenkin muita hyviä ominaisuuksia löytyy.

Ja tarpeeksi kauan kun odottaa jälkipolvi kiittää paapaa mukavasta metsätilistä. Ja lähtee huikean tärkeille ostoksille autokauppaan.