On pressuja ja peitteitä. Kun pressu on esim 800 grammaa neliöpainoltaan, on se niin vahvaa, että kun se on maassa, voi sen yli ajaa traktorilla, jossa on piikkiketjut, eikä se vaurioidu. Kun minulla on peräkärryn päällä katteena pressu, on keskellä kärryä harjahirsi ja pressun liepeissä on painavat laudat, jotka muodostavat räystään ja kourun sadevedelle.

Kate on melko jyrkkä ja sen alapintaan muodostuva kondenssivesi valuu pressusta roikkuen kuormatilan ulkopuolelle.

Minulla oli kattopellit aikaisemmin, mutta luovuin niistä epäkäytännöllisyyden vuoksi. Myöskään pellin alla ei tarvita aluskatetta, kun katto on riittävän jyrkkä.

Kuitenkin muistuttaisin kaikkia puunpolttajia, että polttopuun on hyvä olla kuivaa. Olen polttanut myös useita peräkärryllisiä uunikuivaa koivua, joka on jäänyt, kun koivulankusta on sahattu varsiaihioita sorvaamoon. Keikki vialliset kohdat on sahattu pois ja nuo palikat olivat juuri sopivia leivinuunin lämmitykseen. Takkaan ne olivat liian pitkiä ja puuhellaan suurimmaksi osaksi liian paksuja / leveitä. Nuo koivupalat olivat selkeästi alle 15 prosenttisia, eikä ne ”liian” nopeasti palaneet.

Pienhiukkastuottajasta Harjavallassa tekisin tutkintapyynnön jos asuisin lähempänä Harjavaltaa. Myös mielentilatutkimus olisi paikallaan.

Puuvarasto on kyllä liian hyvin ilmastoitu, jos siellä puut ovat mennett ”tosi huonoiksi”.

Tuolla kokemuksella ymmärrän hyvin käsityksen, että puut pitää polttaa tuoreina ja terkoittaa nimenomaa kasvutuoreina.

Kauhavallahan on keksitty, että puu pitäisi saada kahden tunnin sisään kaatamisesta haketettua ja kattilaan, jolloin se antaa parhaan lämmön.

Kuitenkin aika yleinen käsitys on olemassa, että kattilan tulipesän laidoissa (tulipesän sisäpuolella) on vesipisaroita, ei palaminen tapahdu riittävän kuumana.

Tämä kokemuksiin ja mittauksiin perustuva käsitys on nyt tyrmätty Harjavallan pienhiukkastuottajan toimesta vedenpitävästi, eikä siihen ole ilmeisesti kenelläkään mitään sanomista.

Jos on klapeilla keskuslämmitys eikä ole edes puuvajaa, niin ei ole kaikki kohdallaan. Muutaman satasen sähkönsäästön takia pitää hangessa kerätä jäisiä puita päivittäin. Niitä tietenkin on pannuhuoneessa muutaman päivän varasto, ei niitä muuten saa edes palamaan. Jos puulla lämmittää se tietenkin tehdään nykyisin hakkeella.

Lämmittäminen sähköllä on vielä niin halpaa että eipä tuohon paljon kannata vaivaa nähdä. Pari satasta menee kolmessa kuukaudessa lämmitykseen, kun sen osuus on noin puolet sähkölaskusta ja pari kiintoa takkapuita. Sähkönhintakin uudessa sopimuksessa 3.68c/kwh. Nykyisin sähköenergia maksaa 50% vähemmän kuin viisi vuotta takaperin. Mutta kokonaislasku on hiukan isompi.

Toista pääsiäispäivää!

Aloin seurata näitä keskusteluja kun hoksasin että Metsälehdellä on netissäkin toimintaa. Heti kärkeen surettaa tämä pään auonta,  joka täällä näyttää kohdistuvan aina samojen henkilöiden kesken ristiin rastiin. En usko muiden kuin ko.  henkilöiden näistä nauttivan, jos heidänkään. Mikäli näin silti on, ehdotan, että te henkilöön menijät pyydätte lehteä välittämään teille toistenne yhteystiedot, että voitte toimittaa vittuilunne keskenänne ja valitsemallanne tavalla. Niin me kunnon ihmiset säästyisimme mielen maiseman saastumiselta ja pelastuslaitos saisi ehkä harjoitusta periferioissakin.

Saisiko sitä muuten Tolopaiselta vinkkiä myyjästä,  jolta voipi sähkön ostaa noin raikkaasti neljän centin alta?