Keskustelut Metsänhoito Onko polttopuu kuivinta kaataa lopputalvesta?

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 243)
  • Onko polttopuu kuivinta kaataa lopputalvesta?

    Pitääkö vanha sanonta paikkaansa että polttopuu pitää kaataa ja halkoa kevättalvella jolloin puussa on vähiten vettä? Onko se kuivinta nyt? Puu ”nukkuu” talven ja kuivattaa syksyllä itsensä pakkasen kestävyydenkin vuoksi, mutta kuivuuko se vielä talven aikana? Mihinkähän aikaan imaisee ensimmäiset vedet maasta ja kosteus alkaa lisääntyä?

  • Rane2

    Seurasin useampi vuosi takaperin pellettilämmittäjille suunnattua keskustelupalstaa.Silloin jäi mielikuva että pellettilämmitys on kyllä periaatteessa automaattinen mutta ei varma eikä huoleton.Vaikutti että pellettilämmittäjältä vaadittiin vähintään kohtuullista tekniikan tajua ja viitseliäisyyttä etsiä ja korjata outoja vikoja.

    Nyt tämä keskustelufoorumi on ilmeisesti suljettu.Tarkoittaneeko se että laitteet ovat kehittyneet niin varmoiksi ettei niistä synny enää jutunjuurta.

    Vai ovatko vaihtaneet maalämpöön?

    Korpituvan Taneli

    Pete:

    ”Tämä on tietysti asenteellinen kommentti, mutta jos nykyaikaisen pellettikattilan huolto (muutama minuutti 1-4 viikon välein) tuntuu liian raskaalta niin todennäköisesti sovelian asunto on kerrostalohuoneisto tai mahdollisesti palvelutalo.”

    On todella asennevammainen kommentti. Kyllähän jokaiselle, joka on jonkinlaista teknistä vehettä käyttänyt on päivänselvää ettei pellettikattila ole noin huoleton. Öljylämmityksessäkin on omat murheensa, mutta jos polttoaine vaihdetaan kiinteäksi, niin ei ole joka pojan tai tytön vehe enää, tarvitsee hiukan harrastuneisuutta.

    Juuri tässä huolettomuudessa on tuon maalämmön ja suorasähkön vahvuudet. Tämä ei sinänsä ole mikään suositus minulta noille lämmitysmuodoille, mutta tuo hyväpuoli noilla lämmitysmuodoilla on.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Kyllähän tuo Tanelin kommentti oikeansuuntainen, ei pelletti aivan yhtä huoleton ole edes kuin öljylämmitys. Nestettä on paineistettuna melko vakaa polttaa mutta kiinteissä tahtoo nuo polttotavaran epätasaisuudet ja teknisen laitteiston hauraus tehdä ongelmia. Toki huoltamaton laitteisto on joka tavalla lämmittäen riskialtis, myös maalämpö. Joskus aina tuppaa siihenkin tarvita tarkistuksia ja pieniä litkun lisäyksiä tehdä. Myös automatio saattaa temppuilla. On meillä jokunen säännöllinen vuosiasiakas myös maalämmön huollossa. Sehän aina ihmisissä harmittaa kun tarjoat huoltoa ja lähes aina se on kallis ja turha kun kerran laitteet pelaa. Mutta kas kummaa kun tulee pakkaset niin samat närisijät soittelee iltakaudet perään että saisko polttimeen osia tai jotain muuta vastaavaa että saisi pirtin lämpiämään. Ja meneehän niitä suoran sähkölämmön pattereitakin kylmäksi. Meilläkin taitaa mökillä olla jo puolet kylmiä mutta ilmalämpöpumpun kaas ei olla nähty kiireellistä vaihtotarvetta.

    Tolopainen

    Kannattaa katsoa sähkölaskua ennenkuin alkaa tehdä isoja investointeja.  Näyttää vuosikulutusennusteen mukaan pelkkä energia 650€ jos tuosta lämmityksen ja käyttöveden osuus on puolet se on 325€. Lämminvesi riittää kun 300l varaaja on jatkuvasti päällä.

    Pete

    Tässä komppaan Tolopaista. Lämmöntuottosysteemin muutostarpeet kannattaa tietysti suhteuttaa omaan kulutukseen. Elämän ehtoopuolella kulutus voi tarpeettomankin isossa talossa olla varsin pieni kun lämpimänä pidetään vain tupaa ja kammaria. Rakennemuutos on todella kovassa vauhdissa. Maaseudun, kuntakeskusten ja pienempien kaupunkienkin asuntojen hinnat ovat hyvin todennäköisesti pysyvässä laskussa ja nollaraja on monin paikoin jo saavutettu. Tässä tilanteessa kannattaa miettiä kahteen kertaan minkäänlaisten energiaremonttien järkevyyttä. Vaivattomuutta voi hakea jatkamalla sähkölämmittämistä tai toimivaa öljylämmitystä. Ilmalämpöpumppu tuo mukavuutta kesähelteiden aikana eikä maksa paljon. Jos uunien lämmitys alkaa tuntua raskaalta niin pellettitakka tuo suuren helpotuksen kohtuu hintaan. Jos omassa lähipiirissäni olisi ”sähkökatkoalueella” asuvia senioreita niin järjestäisin heille toimivan automaattisesti kytkeytyvän varavoiman.

     

    A.Jalkanen

    Lämmitys ja käyttövesi on varmaan enemmän kuin puolet laskusta keskimäärin suorasähkötalossa, olisiko ainakin 2/3 laskusta? Sähkölämmityksen kuluksi on laskettava myös siirtomaksu – muuten menee hatelikkoon lämmitysmuotojen vertailu ja investointilaskelmat.

    Tolopainen

    No laitetaan sitten lämmityksen ja käyttöveden osuudeksi 70%, se on rahana 450€ pelkkä energia ja 1000€ kokonaislasku vuodessa.

    Puuki

    Siirtomaksu pitää laskea sähkölämmityksen kuluksi mutta vain sen lämmityskäytön osalta, jos ei sitten olla kokonaan irti sähköverkosta. Siirron perusmaksu on sama kulutuksesta riippumatta (eroa tosin  voi tulla, jos selvitään pienemmällä sulakekoolla tai yösähköstä siirrytään päiväsähköön).

     

    Pete

    Vastustus tulee olemaan hirmuista, mutta paineet (ja perustelut) on siihen suuntaan, että siirrosta maksetaan tulevaisuudessa vuoden aikana kulutetun huipputehon perusteella. Tämä tulee nostamaan siirtohintaa niillä jotka  vain muutamana päivänä vuodessa lisäävät sähkön kulutustaan merkittävästi. Niiden siirtohinta (ehkä) laskee jotka pystyvät välttämään tehohuippuja. Tämä tulee heikentämään kaikenlaisen sähkölämmityksen kilpailukykyä ehkä vain aidosti täysmitoitetut maalämpösysteemit poisluettuna. Nekin tosin aiheuttavat jatkuvan kompurankäynnistelyn takia tehopiikkejä verkkoon. Aikamoinen määrä pumppulämmittäjiä rikkoo itseasiassa tänäkin päivänä liittymäsopimustaan. Pääsulakkeet ovat varsin ”hitaita” ja kestävät ja minuutinkin verran ylisuurta tehoa ennenkuin sulavat. Innokkaimmat pumppulämmittäjät mittailevat pääsulakkeiden lämpötiloja ja ovat tietysti ylpeitä korkeista lukemista 🙂

    A.Jalkanen

    Tolopainen: sinulla on joko pieni tai energiatehokas talo (tai sitten käytät polttopuita apuna), jos oikeasti tuhannella eurolla sen lämmität. Onnittelut!

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 243)