Vesitakka lienee kustannustehokas ainakin pienten talojen lämmönlähteeksi. Jokin aika sitten oli juttua lappeenrantalaisen keksijän kehittämästä uudenlaisesta vesitakasta, jonka hyötysuhde ja toimivuus oli entisiä parempi.

Suomalainen uudehko keksintö on musta aurinkosähköpaneeli, joka toimii nykyisiä paneeleita paremmalla hyötysuhteella myös pohjoisilla alueilla. (L:Kauppalehti)

Sähkön siirtohinnat kohoaa jatkuvasti ja kohta  kannattaa tehdä kokonaan sähköverkosta erillinen energiantuotantosysteemi. Kiinteistöverot, sähkö ja vesi +viemäri -maksut nousee nykyään muuta hintatasoa paljon nopeammin.

Meidän LVI-Professori Harjavallasta jo noitui vesitakat surkeiksi ja epäonnistuneiksi kaksinnöiksi. Syynä moiseen voi tietenkin pitää täydellistä tietämättömyyttä aiheesta.

Jeessille ei mikään ole mitään, ennenkuin hänelläkin on sellainen. Sitten se on ainoa autuaaksi tekevä keksintö, eikä kenelläkään ole yhtä hyvää kuin hänellä.

Jeessin avo-eukon pitäisi havahtua ja kysyä Jeessiltä: ”Miksi annoit veljellesi paremman”?

Tämä on tietysti asenteellinen kommentti, mutta jos nykyaikaisen pellettikattilan huolto (muutama minuutti 1-4 viikon välein) tuntuu liian raskaalta niin todennäköisesti sovelian asunto on kerrostalohuoneisto tai mahdollisesti palvelutalo.

Vesitakka on todennäköisesti aikamoista näpertelyä. Voihan se sopia käyttöveden lämmittämiseen, mutta vesikiertoideen lämmitykseen sen paukut eivät kyllä riitä. Pellettitakko vesikierrolla on sitten jo aivan eri asia, sillä lämpenee käyttövedon lisäksi vaikka koko talo.

Itsekkin harkitsin pellettiä mutta ainakin meillä pelletin hinta noudattelee öljyb hintaa. Kun öljy kallistuu niin pellettikin kallistuu. Toisekseen meillä ei ole likeellä pellettitehtaita joten rahti on aika korkea. Pelletti tarvitsee myös tiloja ja siiloja säilytykseen. Yhden puuvaraston olisin voinut laittaa vaikka pellettivarastoksi mutta siirrot ”päiväsäiliöön” olisi ollut tehtävä. Kun varastot ovat eri rakennuksessa. Mitään siirtoruuveja en edes harkinnut.

Päädyin sitten maalämpöön ja nuo kompressorien kestävyys askarutti myös minua. Nyt sille on annettu 5 vuoden takuu mutta uskon että noin 10 vuotta on vaihtoväli. Varsinainen komressori ei ole nykyään kallis sen verran hinnat ovat alas tuleet. Koko lämmönjakoyksikkö maksoi 6 tuhatta euroa ja uskon että komressori on noin 2000 – 3000 hintainen. Muitahan tiloja tai välinitä ei tarvii uusia. Varaaja kestää kyllä ja uskon että reikä maassakin toimii aika pitkään.

Onko tuo jätkäpätkä onneton vallan sevonnut. Normaalistakin pahemmin. En tiettävästi ole ottanut kantaa yhteenkään vesitakkaan, en edes tiedä niistä mitään. Mutta uskon kyllä sellaisen kuin Peten tietävän ja on itellekkin varsin helppo uskoa ettei siinä saada paukkuja tosiaan riittämään kuin käyttöveteen. Lämmitysverkosto jäähdyttää vain kaiken ja nopeasti. Kokemusta taas on esim. vvanhanajan hellakeskuslämmityksistä ja ne sopivat hyvin pienten mummunmökkien lämmittämiseen niukin naukin. ja siinäkin sai kyllä tikkkuja pesään lykkiä ahkeraan. Ja tuo pahvitavara nyt ei saastuta juurikaan yhtikäs mitään ja meillä on kyllä aivan maksettu jätehuolto ettei siinä säästöä tuolla polttamisella saa. Maksu on kiinteä joka hausta ja aivan sama vaikka se kävisi tyhjän laatikon kippaamassa. Tuo polton ajatus on kyllä puhtaasti Vain ettei viitsi käydä niin usein siellä jätekipalla. Meillä kyllä tyhjennetään korkeintaan puolia kippasia. Kahden taloudessa ei aivan kauheasti jätettä tule.