Keskustelut Metsänhoito Onko polttopuu kuivinta kaataa lopputalvesta?

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 243)
  • Onko polttopuu kuivinta kaataa lopputalvesta?

    Pitääkö vanha sanonta paikkaansa että polttopuu pitää kaataa ja halkoa kevättalvella jolloin puussa on vähiten vettä? Onko se kuivinta nyt? Puu ”nukkuu” talven ja kuivattaa syksyllä itsensä pakkasen kestävyydenkin vuoksi, mutta kuivuuko se vielä talven aikana? Mihinkähän aikaan imaisee ensimmäiset vedet maasta ja kosteus alkaa lisääntyä?

  • Pete

    No niin, pumppulämmityksen aiheuttamat tehopiikit nousee jo keskusteluun, hyvä! Polttopuun oikeaa kaatoajankohtaa tämä ei tietysti enää sivuakaan, mutta oma kokemus neljältä talvelta lambda-ohjatusta käänteispalokattilasta (350 neliötä, 2014 valmistunut talo tiiviillä pientaloalueella) on, että puuta kuluu vähemmän kun se on kuivaa 🙂 Nykyaikaisessa kattilassa puun kosteudella ei ole niin suurta merkitystä päästöihin, mutta turha märkiä puita on kuitenkin polttaa.

    Jeessin systeemissä energiaa menee kirjaimellisesti harakoille, yläpalokattilassa savukaasujen korkein lämpötila saavutetaan hormissa kun taas käänteispalokattilassa savukaasut palaa 1000 asteen lämmössä ja hormiin mennessään savukaasujen lämpö on laskenut 200 asteeseen. Hormin (schiedel) pinta ei lämpene ollenkaan. Puukiukaan viereinen hormi on huomattavan lämmin.

    Puun poltto tiiviisti rakennetullakaan alueella ei ole ongelma kun käyttää oikeaa tekniikka. Oma pannu ei täällä hajua päästä mutta naapureiden takat yms leivinuunit sitäkin enemmän. Tiedän kyllä minkälainen käry Jeessin systeemistä lähtee. Märkää puuta ja kitupolttoa, itse en tuollaista haistelisi päivääkään. No kukin tyylillään.

    Pete

    Se ihmetyttää suuresti, ja varsinkin tällä palstalla, että pellettiä ei pidetä vaihtoehtona ollenkaan. Itselläni on puukeskuslämmityksen takia tietysti varsin matala kynnys siirtyä pelletin käyttöön. Puhdasta, kotimaista ja oikealla (valitettavasti ei suomalaisella) tekniikalla vaivattomasti tuotettua energiaa!

    Jos itselläni olisi puukeskuslämmityksen tai öljylämmityksen saneeraus ajankohtaista niin valintani olisi ehdottomasti pelletti. Jos asuisin oikeasti maalla ja lämmitettävää olisi enemmän niin sitten hakestokeri tod.näk. keski-eurooppalaisen valmistajan laitteilla. Pellettiä käyttäisin siinäkin. Tai hyvin kuivuneesta rangasta tehtyä haketta.

    Tolopainen

    Maaseudullakin siirtyvät pois hakkeesta kalliolämpöön. Siinä lämmityksen takia ei tarvitse mitään polttaa. Jolloin päästöjä ei synny ja automatiikka hoitaa lämmityksen. Aika työlästä hankkia joka vuosi 30 kiintoa hakepuuta muiden töiden lisäksi. Jotkut tosin ostaa hakkeen valmiina urakoitsijoilta vaikka omaa metsää olisi.

    Jätkä

    Toinen puhuu aidasta joa toinen aidan seipäästä. Laattalämmitys – Varaava sähkö/ laattalämmitys – Suora sähkölämmitys – Patterilämmitys – Tulistus – jne.

    Ne kaikki ovat eri juttuja, Eipä taideta enää värkätä Laattalämmitystä, eikä enää tehdä varaavia sähkölämmityksiä, vaan lattial’mmityksessä hyvin eristetyn pohjan pintaan pannaan lämmitysvastukset taikka vaikka vesiletkut, joiden lämpä keskitetään seinänvierustojen tarkaan lämmittämiseen. Näin ei lämmitetä maata talon alla, vaan taloa maan päällä.

    Sähkölämmityksessä pienilläkin ”pattereilla” saadaan isotkin tehot, eikä siinä tarvita edes öljytäytteistä, vaan läpivirtauspatteri antaa matalanakin riittävät tehot oli pakkasta kuinka paljon tahansa.

    Noista puunpolttokattiloista sen verran, että vaikka kuinka kauan on yläpalokattiloihin ollut tarjolla ns Etu-uunia, jolla hyötysuhde voidaan nostaa aivan uusiin lukemiin. Ei ole savupiipun halkeamisvaaraa ja savukaasut ovat puhtaammat. Myös hakkeen käyttäjille on ollut Etupesää, johon stokeri työntää hakkeen ja sepoltetaan esim liekkimaljassa, josta savuhormiin on niin pitkä matka, että suurin kuumuus saadaan siirrettyä veteen.

    Veikkaanpa, että Jeessi polttaa kaikki palavat roskansakin pannun pesässä, vaikka ne kuuluisivat kierrätykseen ja Biojätteeseen.

    Siellä suunnassa eivät puheet ja teot kulje käsi-kädessä.

    Tolopainen

    Tuossa noita laattalämmitystaloja on lähialueella.  Laattojen paksuus 15cm. On siinä 30-50t lämmitettävää massaa. Kun ilma lämpenee ja jäähtyy mahdoton säädettävä; vuosikulutukset on yli 30000kw. Siirtyvät kaukolämpöön heti kun mahdollista. En ole kuullutkaan sellaisesta laattalämmitystalosta,  jossa sähkönkulutus jäisi alle 20000kw, vaikka on takka ja ilmalämpöpumppu lisäksi. Miten sen lämmön siirytymisen koko laattaan voi estää. Betoni johtaa hyvin lämpöä.

    jees h-valta

    Tolopan lämmityksissä kyllä joku muu on pielessä kuin se lattialämmitys. Toki sähkö antaa liian kuumaa ja sinällään turhake siihen hommaan. Vesikiertoinen lattialämmitys on matalalämpöistä ja laatta toimii vain sen lämmön luovutus ja tasauspintana. Jos ei osata tehdä lattialämmitystä saa siitäkin energiasyöpön ja kaiken lisäksi vielä huonon lämmittäjänkin. Jätkän horinat niistä punaisena hehkuvista pikku sähköpattereista ovat juuri niitä valitettavan yleisiä huoneilman kuivaimia joissa elämä lähentelee helvetin pätsiä. Se etten nyt kyllä edelleenkään polta märkinä pihiseviä puita enkä edelleenkään saastuta ympäristöä puuta pahemmilla päästöillä on ehkä selkeimmin todettavissa siinä ettei monikaan käsitä naapureista että missä minä tuolaisen määrän puita poltan kun ympäristössä ei savua juuri näy. Kun piipussa on korkeutta ja vetoa se ei jää asuinalueelle leijumaan kuten tässä lähistön näistä matalista ykskerrostaloista jää. Se suorastaan putoaa ihmisten päälle. Ja se kyllä huomataan. Kyllä minä tosiaan huuhdellut maitopurkit ja pahvipakkaukset käytän pannun pesässä, useimmiten kuitenkin vasta jo hyvin palavassa pesässä. Kyllä Satakunnan Kansa on parasta sytykettä, senverran se lehti kyllä totuutta kiertelee.

    Puuki

    Suora sähkö -ja lattialämmitys ei tuhlaa sähköä laattaan, kun on kaksikerroksinen talo. Alakerrassa on mm. autotalli ja muutama puolilämmin huone. Alakertaa ei tarvitse erikseen lämmittää koskaan.  Lattialämmityksen säätö termostaatilla. Pattereita on vain muutama ja niiden lisäksi 3 erikokoista ilmalämpöpumppua ja varaava takka-/leivinuuni . Ikkunoista ei vedä kun on kolminkertaiset lämpölasit.

    Hiluxmetsuri

    Kustannustehokas ja mukava yhdistelmä on hyvin eristetty sähköisellä lattialämmityksellä ja tehokkaalla ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla varustettu talo. Tätä yhdistelmää kannattaa täydentää ilmalämpöpumpulla takalla niin ollaan melko lailla toimivassa paketissa piernin investointikustannuksin. Kokonaisuuteen kuuluu myös sähköauton latausmahdollisuus sekä pörssisähkö.

    Isommissa taloissa, joissa pinta-alaa ja lämmitettäviä kuutioita on paljon, kannattaa sitten miettiä jotakin porakaivo – maalämpöpumppujuttuja. Kaikkein isoimmissa taloissa kaukolämpö( sikäli kun sitä on saatavilla) voi olla se oikea vaihtoehto.

    Ei kannata ihan sokeasti vain ostaa sitä maalämpöpumppua vaan miettiä hiukan vaikka lompakonkin kautta.

    Pete

    Hiluxmetsuri, miksi listallasi ei ole pellettikeskuslämmitys tai pellettivesitakka jo pelkästään käyttöveden lämmitys  huomioiden? Tiedätkö vai luuletko että nykyiset pellettisysteemit eivät toimi?

    Pete

    Varsinkin isojen ja vanhempien rakennusten saneeraus öljystä pellettiin on hyvinkin järkevää. Toimiva patteriverkosto riittää, ei tarvitse vaihtaa pattereita useampilehtisiin kun pelletillä voi tuottaa yhtä kuumaa vettä kiertoon kuin öljykattilallakin. Vanhan ison talon saneeraus maalämmölle maksaa ja isompi pääsulake nostaa siirtohintaa vaikka kulutus sinällään jäisi pieneksi.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 243)