Keskustelut Metsänomistus Onko nykyinen hirvipolitiikka ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 96)
  • Onko nykyinen hirvipolitiikka ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”?

    Uuteen metsälakiin (Luonnos 8.2.2013) on tulossa 26 §:ään ”Kansallinen ja alueellinen metsäohjelma”. Ko. pykälän alussa lukee mm:
    ”Maa- ja metsätalousministeriö laatii kansallisen metsäohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden, metsäalaa edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Ohjelman päämääränä on lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen”.

    Kansallisessa metsäohjelmassa (KMO) 2015 sivulla 47 ”Epävarmuustekijät”-otsikon alle kuuluvana lukee mm:
    ”Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen alueellisella ja paikallisella tasolla ratkaisee paljolti metsien käytön yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja hyvinvointivaikutusten kattavuuden. Epävarmuutta liittyy siihen, kuinka hyvin onnistutaan kehittämään toimiva vuorovaikutus eri osapuolten välille.”

    – Tarkoittaisikohan KMO:n lainauksen viimeinen virke sitä, että jos metsänomistajat eivät pysty kehittämään toimivaa vuorovaikutusta hirvenmetsästäjiin päin, alenee metsien käytön yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja hyvinvointivaikutukset eivät muodostu kattaviksi?

    Vai miten päin sen pitäisi mennä?

    – Onko nykyinen ”sorkkaeläinlaidunnus” yhteiskunnallisesti hyväksyttävää?

  • suorittava porras

    Mitä pyyntiluvista luopuminen hyödyttää ? Monille seuroille annettu lupamäärä on tavoite . Hirvikannan leikkaaminenkaan ei olisi onnistunut ilman ohjailua pyyntilupien avulla.

    Metsästäjien mielestä lupamäärät olivat kohtuuttoman suuret, kun hirvien määrää alettiin vähentää . Luvat kuitenkin käytettiin , kun melkein pakotettiin. Ei yksittäisillä metsästäjillä eikä seuroilla ollut välttämättä riittävää kokonaiskuvaa hirvien määrästä , kun kanta oli suurimmillaan. Riistahallinto oli tämän lopulta pystynyt päättelemään saatuaan tarpeeksi havaintoaineistoa.

    Tavoitteeseen kannan leikkaamisen suhteen pääsivät ensiksi ne alueet , joilla yhteistyö toimi parhaiten. Päinvastainen tilanne saattaa olla vielä siellä , missä yhteistoimintaa vasta opetellaan tai metsästyspainetta ei voida jostakin muusta syystä kohottaa tarvittavalle tasolle.

    Pyyntiluvista luopuminen tuskin millään muotoa edistäisi hirvien määrän hallintaa. Se olisi vain paluuta vanhaan kateuden ja kyräilyn aikaan. Hirvien vähennyttyä paikoin olemattomiin , niitä alettaisiin varmuudella suojella tietoa pimittämällä ja kilpailevien naapureiden toimia vaikeuttamalla. Toisaalta voitaisiin joutua tilanteeseen , että metsästetään vain sen verran , kun huvittaa , ei sitä , mitä kannan hallinta edellyttää.

    Yksittäisen maanomistajan vaikutusmahdollisuudet hirvikannan säätelyyn puolestaan rajoittuisivat vain omien maiden sisälle , ei metriäkään kauemmas. Seuraan kuulumalla rajaa on kuitenkin mahdollista siirtää peninkulmankin päähän , ja jatkaa jahtia vähän kauempanakin asetetun tavoitteen saavuttamiseksi.

    Pyyntiluvista luopuminen voi johtaakin pahimmillaan metsästyksen vähenemiseen, kun ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa jahdin lopettamisesta jopa ennen aikojaan , kun selkeät tavoitteet puuttuvat.

    mehänpoika

    Noin viisikymmentä vuotta sitten vahinkoeläimenä silloin pidettyä karhua sai metsästää kuka vain kunhan oli laillinen ja tarpeeksi tehokas ase sekä sille kantolupa. Metsästysmaan vuokraamisistakaan ei tarvinnut välittää. Tarvittiinko edes metsästyskorttia?

    Samaa käytäntöä voisi soveltaa nyky-yhteiskuntaan käymättömän selvän vahinkoeläimen metsästämisessä. Toimimattomat metsästyslaithan voidaan Eduskunnan toimesta säätää toimiviksi.

    Toimivilla metsästysohjeilla varmaan hirvikanta saataisiin pienemmäksi. Jos joku alue uhkaa mennä liian vähäiseksi hirvistä, hoituu tasoittuminen hirvien vaellusten aikaan pitkien sorkkien avulla.

    tamperelainen

    Ei hirvi Suomesta sukupuuttoon kuole.Mutta jokainen metsästäjä ei tietysti jatkossa pysty täyttämmän viittä pakastinta hirvenpaisteilla

    tamperelainen

    Valttio tulee jatkossa menettämään vuosittain paljon tuloja hirvituhojen takia.Kalliiksi tulee muutama riistahallinnon öykkäri.

    suorittava porras

    Voisitko tarkentaa? Viime vuonnakin metsästäjiltä kerättyjä korvausrahoja jäi runsaasti käyttämättä.

    Voisit perustella , miten riistahallinnossa öykkäröidään? Asioita on koetettu ihan oikeasti laittaa kuntoon , mutta tilanne on varmasti kiinni monesta muustakin tekijästä , kun muutamasta virkamiehestä. Kateus ja tietämättömyys tuntuu tällä kertaa kohoavan niideen tekijöiden joukosta selvimmin esille.

    mehänpoika

    Hirvien pyyntilupamaksut kaipaavat tämän otsikon alla selventämistä. Niiden keruusta ei valtio ole juuri rikastunut, sillä ne käytännössä hupenevat yksityismetsänomistajille metsätaimikoiden hirvivahinkojen korvaamiseen ja niiden ennalta ehkäisyyn.

    Metsästysseurat tilittävät käyttämiensä pyyntilupien mukaiset pyyntimaksut tosin ensin valtiolle metsästyksen jälkeen. Siksi myönnettyjä pyyntilupia jollain verukkeella liian helposti jätetään käyttämättä. Ehkä pitäisi palata entiseen käytäntöön, jolloin pyyntiluvat tai kaatolupamaksut maksettiin etukäteen.

    Edellisen talven yksityismetsistä ilmoitettujen hirvivahinkojen arvioinnin pohjalta metsäkeskukset tiedottavat yhteenvetotiedot joita verrataan edellisen vuoden tilastoon. Kerrotaan syntyneet vahingot korvattavan metsästäjiltä kerätyillä pyyntilupamaksuilla.

    Monesti jätetään jostakin syystä mainitsematta, että valtio, kunnat seurakunnat ja muut yhteisöt ovat jo säädöksin rajattu korvauskäytännön ulkopuolelle. Myös korvausten anomisen vapaaehtoisuus ja korvauskynnyksen olemassaolo jää monesti mainitsematta. Tästä johtuu, että uutisen lukija luulee kaiken korvauskäytännössä olevan kunnossa sekä kaiken vahingon tulevan korvatuiksi. Voi esimerkiksi olla, että hirvivahingoista vain vajaa 10 prosenttia tulee metsänomistajille korvatuiksi.

    Vaikka hirvestäjät maksavat omista rahoistaan pyyntilupamaksut., eivät rahat hyödytä ketään, koska ne lähes kaikki menevät hirvivahinkojen korvaamiseen. Hirvestäjät eivät tarvitse maksaa saaliistaan myöskään veroja, vaikka RKTL on ilmoittanut vuotuisen hirvenlihasaaliin olevat 50-60 milj. euroa. Hirvestyksen kokonaisarvoksi sama laitos laskee yli kaksinkertaisen summan edellisestä arvosta. Yli toinen puoli olisi siten laskennallista virkistysarvoa. Näistä summista voi jokainen olla vaikka mitä mieltä. Ruotsia on pidetty ennenkin tukena

    Gla

    Hirvituhojen korvaamiseen liittyy myös metsätuholain uudistus. Lakiehdotuksen 1§ perusteluissa todetaan mm. seuraavaa:

    ”1 §. Lain tarkoitus ja soveltamisala.

    Ehdotetussa 1 §:ssä säädettäisiin metsätuholain soveltamisalasta. Pykälän 1 momentin mukaan lain tarkoituksena olisi metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. Ehdotettu laki metsätuhojen torjunnasta on valmisteltu suojaamaan talousmetsien puuston terveyttä ja edistämään kestävää metsätaloutta. Metsätuhojen ennaltaehkäisy ja leviämisen estäminen ovat keskeisiä keinoja metsien hyvän terveydentilan ylläpitämisessä. Metsätuhojen torjunnan kannalta tuhot ovat varsin erilaisia.

    Laki ei myöskään koskisi hirvieläinten aiheuttamien tuhojen torjuntaa tai niihin liittyviä korvauksia, koska niistä säädetään riistavahinkolaissa (105/2009). Tämä käy myös välillisesti ilmi laissa tarkoitettuja määritelmiä koskevasta 2 §:stä, jossa metsätuholla tarkoitettaisiin hyönteisten, muiden selkärangattomien eliöiden, sienten, bakteerien ja virusten metsässä kasvaville puille aiheuttamia sellaisia tauteja ja puiden kasvun heikkenemistä, joista aiheutuu taloudellista vahinkoa.”

    Gla

    Valtio myös avustaa hirvikarkoitteen hankintaa. Karkoite ei siis ole käyttäjälle ilmaista puhumattakaan sen levityksestä. Lisäksi markkinoilla on yksi toimivaksi todettu karkoite, sekin vain männylle tarkoitettu. Tällaisissa tapauksissa emme edes tiedä, mikä tuen vaikutus on. Vaarana on, että tukirahat valuvat suoraan ulkomaiselle valmistajalle ja/tai tuotteen jälleenmyyjille, ei kotimaassa toimiville käyttäjille.

    Yhteenvetona totean, että mielestäni riistavahinkolain vaikutus hirvituhojen torjuntaan suomalaisia talousmetsiä ajatellen on minimaalinen ja hirvituhojen torjunta sivuutettu metsätuholaissa perustettomasti. Metsänomistajien edunvalvoja MTK (Anssi Kainulainen) on kuitenkin allekirjoittanut perusteen. Minusta meillä on oikeus kysyä, miksi näin on tapahtunut. Onko riistavahinkolakia kenties tarkoitus päivittää lähiaikoina ja saattaa se hirvituhojen osalta tämän päivän vaatimusten tasalle vai onko tarkoitus jatkaa metsästäjiä suosivaa hirvipolitiikkaa puuntuotannon kustannuksella ja samalla pyörittää turhaa byrokratiaa ja jakaa näennäisiä lausuntoja.

    Gla

    Riistavahinkolaki koskee pääsääntöisesti vain yksityisten omistamia metsiä. Vuoden 2011 tilanteen mukaan talousmetsistämme 52% oli yksityisten omistamia. Lisäksi riistavahinkolaki käsittelee pääsääntöisesti syntyneiden tuhojen korvaamista. Tuhojen torjuntaa käsittelee kaksi asiaa. Toinen on omistajalle asetettu velvollisuus vahinkojen korvauskelpoisuuden säilyttämiseksi pyrkiä omatoimisesti estämään vahingon syntyminen tai sen laajentuminen. Toinen on maininta siitä, että Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää avustusta hirvivahinkojen ehkäisemiseen talousarviossa osoitettujen määrärahojen rajoissa. Avustusta voidaan myöntää materiaalien hankintaan, tutkimukseen ja kehitystyöhön siltä osin kuin niiden tavoitteena on vahinkojen ehkäiseminen.

    Torjuntatyö ei siis ole avustuksen piirissä. Jessen esimerkeistä tiedämme, että aidat vaativat rakentamisen lisäksi n. 2-3 viikon välein tehtäviä tarkastuskäyntejä. Pelkästään matkakustannukset muodostuvat huikeiksi, koska taimikon kehittyminen hirvituhojen ulottumattomiin kestää useita vuosia. Samasta syystä aitojen ylläpitoon kuluu huomattava määrä aikaa.

    mehänpoika

    Hirvieläinten aiheuttamat vahingot olisi pitänyt selvyyden vuoksi sisällyttää metsätuholakiin. Ehkä se olisi saanut metsästysasiat alisteisiksi metsänhoito-ohjeille ja hirvikannat pienemmiksi.

    Riistavahinkolaki ei monimutkaisine vahinkoilmoituksineen ole toimiva. Ovathan hirvivahingot ylivoimaisesti suurimmat haitallisilta vaikutuksiltaan. Se estää metsän alkuunlähdön jo elämän alkutaipaleella.

    Esimerkiksi vauvakuolemia pyritään ehkäisemään ihmispopulaation osallla viimeiseen asti. Uusia veronmaksajia kun halutaan varjella kaikelta pahalta.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 96)