› Keskustelut › Metsänomistus › Onko nykyinen hirvipolitiikka ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10

  • Onko nykyinen hirvipolitiikka ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”?

    Lähetetty: 6.4.2013, 17:29

    Uuteen metsälakiin (Luonnos 8.2.2013) on tulossa 26 §:ään ”Kansallinen ja alueellinen metsäohjelma”. Ko. pykälän alussa lukee mm:
    ”Maa- ja metsätalousministeriö laatii kansallisen metsäohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden, metsäalaa edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Ohjelman päämääränä on lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen”.

    Kansallisessa metsäohjelmassa (KMO) 2015 sivulla 47 ”Epävarmuustekijät”-otsikon alle kuuluvana lukee mm:
    ”Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen alueellisella ja paikallisella tasolla ratkaisee paljolti metsien käytön yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja hyvinvointivaikutusten kattavuuden. Epävarmuutta liittyy siihen, kuinka hyvin onnistutaan kehittämään toimiva vuorovaikutus eri osapuolten välille.”

    – Tarkoittaisikohan KMO:n lainauksen viimeinen virke sitä, että jos metsänomistajat eivät pysty kehittämään toimivaa vuorovaikutusta hirvenmetsästäjiin päin, alenee metsien käytön yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja hyvinvointivaikutukset eivät muodostu kattaviksi?

    Vai miten päin sen pitäisi mennä?

    – Onko nykyinen ”sorkkaeläinlaidunnus” yhteiskunnallisesti hyväksyttävää?

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla 20.7.2013, 18:48

    Mehänpoika: ”Mitä varten se [vain pioneeripuulajille uudistaminen] ei ole tarkoituksenmukaista? Kerro onko muitakin syitä kuin pioneeripuulajien suuri alttius hirvien syönnöksille?”

    Koska kuusta ei nykymuotoisessa metsätaloudessa voisi kasvattaa ollenkaan.

    jees h-valta 20.7.2013, 20:13

    On se hienoa katsella aukkoa jossa hirvet eivät pääse tärvelemään pioneeripuustoa. Lajikirjo on tosi monipuolinen. Suosittelen aitaamaan, tulee tosi monipuolista metsänalkua josta on hieno valita kasvatettavia puita mielensä mukaan, ainakin lähes.

    mehänpoika 20.7.2013, 20:19

    Kuustahan tulee luontaisesti monesti pioneeripuuston alle toiseksi puustojaksoksi. Puuston alla kasvaessaan kuusiin kehittyy tiheäsyinen sydänosa, johon juurikääpä harvemmin leviää.

    Nyt kun kuusen kysyntä hiokepuuna on vähentynyt, voisi olla jopa tarkoituksenmukaista pyrkiä kasvattamaan teollisuudelle enemmän pioneeripuulajeja, joista kehittyy myöhemmin sahatukkia, vaneritukkia, kuitupuuta, biotalous- sekä energiapuuta.

    Kuusta riitää jo entisistä taimikoista moneksi vuosikymmeneksi. Vain hirvipolitiikka on luonnonmukaiseen metsien uudistamiseen siirtymisen esteenä. Siinä aukeat alat uudistettaisiin nopeasti kehittyvillä ja paremmin keväthallaa kestävillä pioneeripuilla.

    suorittava porras 20.7.2013, 21:01

    Mehänpoika voisi käydä vilkaisemassa kertauksen vuoksi lukijoiden kuvia sivulta viisi.

    Sitä pioneeripuulajia on aivan riittävästi. Puuttuu vain väkeä ja intoa huolehtiman sen kasvatuksesta oikeassa tiheydessä.
    …vai pitäisikö niiden hirvimiesten käydä huolehtimassa siitäkin.

    Ajatuksia voisi myöskin uhrata siihen , onko kaikilla alueilla mahdollisuus edes metsästää hirviä. Viimeisin ajatuskukkanen on evätä hirvenmetsästysoikeus luonnonsuojelullisin perustein suojelun piiriin tulleilla alueilla tai rajoittaa oikeus vain paikallisia asukkaita koskevaksi.

    Ei oikein tiedä itkeä vai nauraa tapauksessa, jossa eräällä suojelualueella asui vain yksi seurueen jäsen . Hänkin päälle 80-vuotias. Suojelupäätöksen tultua päättyyi käytännössä myös metsästys sen myötä , että ulkopaikkakuntalaiset eivät voi esityksen mukaan osallistua jahtiin.

    Voikin heittää jatkokysymyksen siitä , että onko jo muodostunut alueita , joilla ei ole riittävää määrää metsästäjiä ja homma ei pyöri sen vuoksi toivotulla tavalla?

    jees h-valta 20.7.2013, 22:39

    Olen aivan täysin samaa mieltä ettei suojelualueilla kyllä metsästetä. Jos suojellaan silloin todella suojellaan. Täysin pöljä ajatus ettei siellä sitten uskaltaisi ihmiset kulkea luontoa ihailemassa kun pyssymiesten erityisoikeudet tekisivät alueesta vaarallisen liikkua.

    Gla 21.7.2013, 03:47

    Suojelualueilla metsästyskielto on järjetön ajatus, jos alueella on ennen saanut metsästää. Onneksi ministeri Koskinen on tästä samaa mieltä. Valitettavasti ministeri Niinistö on metsästyskiellon kannalla vieraslajien erikoisluvalla pyytämistä luluunottamatta. Kalastus on kuitenkin Niinistön mukaan jostain syystä ok.

    Suorittavan kysymykseen metsästäjien puutteesta en osaa sanoa, vaikka ukkoutuminen ilmeisesti uhkaakin monia porukoita. Hyvä tapa valmistautua tuohon olisikin hirvikannan reipas alentamien. Vaikka porukasta olisikin pulaa ja hirvikantaa haluttaisiin alentaa, keinot kyllä siihen löytyy. Suomen historiasta löytyy työkalutkin, jolla saadaan laji vaikka sukupuuton partaalle. Tuo ei siis ole esteenä, ellei asiasta tehdä keppihevosta.

    Mutta pioneeripuista vielä. On metsänomistajan valinta, jos raivaukset jäävät tekemättä ja puunkasvatuksessa tämän takia haluttu lopputulos vain tavoitteeksi. Enkä ole kenenkään raivaamattomuudesta kuullut muita syyttävänkään. Hirvien suhteen tilanne on toinen. Metsänomistajalla ei ole vaikutusvaltaa riittävästi, joten noita asioita ei pidä rinnastaa.

    Gla 21.7.2013, 04:16

    Mehänpoika: ”Kuustahan tulee luontaisesti monesti pioneeripuuston alle toiseksi puustojaksoksi.”

    Joskus tulee, joskus ei. Menetelmä on epävarma, joten kuusen kasvatusta ei tuon varaan voi laskea puhumattakaan siitä, että korjuuvaurioilla on merkittävä roolinsa.

    Mehänpoika: ”Puuston alla kasvaessaan kuusiin kehittyy tiheäsyinen sydänosa, johon juurikääpä harvemmin leviää.”

    Onko sinulla alikasvoskuusikon vastustuskyvystä jotain faktaa? Tähän asti alikasvoskuusikkoa on pidetty selkeästi riskialttiimpana juurikäävälle, mutta kyse onkin ollut edellisen kuusisukupolven aikaisesta alikasvoksesta.

    Irroitan tämän kohdan omaan juurikääpäkeskusteluun, joten voitko sinä tai joku muu ottaa asiaan kantaa siellä?

    Mehänpoika: ”Nyt kun kuusen kysyntä hiokepuuna on vähentynyt, voisi olla jopa tarkoituksenmukaista pyrkiä kasvattamaan teollisuudelle enemmän pioneeripuulajeja, joista kehittyy myöhemmin sahatukkia, vaneritukkia, kuitupuuta, biotalous- sekä energiapuuta.”

    Tämän hetken markkinatilanne ei minusta ole peruste tehdä puulajivalintaa. Kun uudistettavan alan kaupalliset hakkuut alkaa noin 30 vuoden kuluttua, tilanne voi olla ihan erilainen kuin nyt voisi kuvitella. Ainoa, mikä lienee varmaa (heh, mikä ilmaisu…), on kohtuullisen laadukkaan ja helposti korjattavan puuston kasvattamisen kannattavuus. Korjuukulut eivät enää viime vuosina ole alentuneet, vaikka kustannuspaineita on, joten jostain säästö kuitenkin otetaan. Tämä on yksi syy, mikä saa epäilemään kaksijaksoisen puuston kasvattamisen mielekkyyttä.

    Mehänpoika: ”Kuusta riitää jo entisistä taimikoista moneksi vuosikymmeneksi. Vain hirvipolitiikka on luonnonmukaiseen metsien uudistamiseen siirtymisen esteenä. Siinä aukeat alat uudistettaisiin nopeasti kehittyvillä ja paremmin keväthallaa kestävillä pioneeripuilla.”

    Metsänhoito ei ole lyhytjänteistä puuhaa, joten kuusen kasvatusta ei pidä väheksyä. Kun perusedellytykset on kunnossa, mänty- tai lehtipuusekoituksella saadaan aikaan terve metsikkö.

    suorittava porras 21.7.2013, 08:44

    Tuohon varsinaiseen kysymykseen esittäisin vastakysymyksen. Tietääkö avaaja , mitkä asiat johtuvat varsinaisesta hirvipolitiikasta ja mikä on paikallisen tason osuus tapahtumien kulkuun tai kulkemattomuuteen juuri tänä päivänä?

    Keskeisiä osatekijöitä muinoin tapahtuneeseen hirvikannan liian voimakkaaseen kasvuun olivat olosuhteiden lisäksi puutteet kannan arviointitavoissa ja tämän ohella heikko tiedon kulku.

    Aluksi havaintojen kirjaaminen oli vapaaehtoista ja tästä johtuen satunnaista . Keskenään kateellisten hirviseurueiden keskinäinen tiedonvälityskään ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkempaa aineistoa hirvien määrästä alettiin kerätä vasta , kun ongelma oli jo käsillä. Tällöin tehostettiin myös seurojen välistä yheistyötä. Syntyi yhteislupamenettely.

    Nykyään (ja nykyisen hirvipolitiikan tuloksena) hirvihavainnot kirjataan entistä tarkemmin ja tietoa tuloksista on lähitulevaisuudessa mahdollista hyödyntää jo saman jahtikauden aikana hirvitalousalueiden sisällä. Hirvitalousalueet on otettu käsittelykokonaisuudeksi siksi , että ne pitävät sisällään sekä kesä , että talvilaidunalueet. Metsästystä on täten mahdollista keskittää sinne , missä on eniten metsästettävää ja vahinkojen riski ilmeinen.
    Havainnot kirjataan sähköisesti ajantasaisina ja tiedot ovat kaikkien metsästäjien /seurueiden saatavilla .

    Yllä mainitulla parannetulla tavalla toimia saadaan varmasti hirvikantaa tasoitettua ja tihentymät kuriin , mikäli alueilta löytyy metsästäjiä ja metsästykselle ei aseteta turhia esteitä tai hidasteita. Jokainen tila , jolla ei voi metsästää -laajemmista kokonaisuuksista puhumattakaan – vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista.

    mehänpoika 21.7.2013, 09:19

    Yli 40 vuotta on pyyntiluvilla sidotulla hirtvieläinten metsästyksellä pyritty kaikille osapuolille sopivan kokoiseen hirvien talvikantaan ja sen tasaiseen jakaantumiseen maastoon eri metsästysseurojen alueille siinä kumminkaan onnistumatta. Se on selvä osoitus, että pyyntilupakäytäntö ei ole toiminut eikä toimi jatkossakaan. ”Suorittavan” mainitsemat kateus, huono laskenta ja siitä johtuva epätarkkuus hirvien määrässä, sekä metsänomistajien kieltäytyminen maittensa vuokraamiseen ovat nähtävissä olevia syitä, eikä niitä voi jatkossakaan poistaa pyyntilupiin perustuvan hirvenmetsästyksen puitteissa.

    Pyyntiluvista vapaa hirvenmetsästys poistaisi valtaosan kaikista hirvestyksen mukanaan tuomista ongelmista. Voisi olettaa hirvikannan pienenevän paremmin sitä kautta, ellei viranomainen asettaudu taas hankalaksi. Myös korvausjärjestelmästä voitaisiin myöhemmin luopua tarpeettomana.

    Gla 21.7.2013, 09:22

    Meille on kerrottu, että hirvipolitiikka on yhteisesti sovittu ja että tavoitteessa ollaan. Näin ollen isompaa vikaa ei ole paikallistason tiedonkulussa, vaan politiikassa. Tai voihan paikallistasollakin vikaa olla, mutta se ei ole nyt pointtina.

    Ja vaikka paikallistason tiedonkulun toimimatomuus olisi päällimmäinen asia, politiikkaa olisi silti syytä rukata. Kun vuosikymmenien aikana on todettu, ettei järjestelmä toimi, pitäisi se viimein laittaa toimimaan. Liekö Suomessa mitään muuta yhtä pienen piirin juttua, jonka toimimattomuudella on yhtä merkittävät haitalliset vaikutukset kuin metsästyksellä? Onhan meillä hirvet jo ammuttu metsästäjien laatiman tilaston mukaan neljä kertaa sukupuuttoon, silti vaan metsissä elukoita kuljeskelee talvisin 75 000 kpl (viimeisimmän virallisen tiedon mukainen luku).

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10