› Keskustelut › Metsänomistus › Onko nykyinen hirvipolitiikka ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 96)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10

  • Onko nykyinen hirvipolitiikka ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”?

    Lähetetty: 6.4.2013, 17:29

    Uuteen metsälakiin (Luonnos 8.2.2013) on tulossa 26 §:ään ”Kansallinen ja alueellinen metsäohjelma”. Ko. pykälän alussa lukee mm:
    ”Maa- ja metsätalousministeriö laatii kansallisen metsäohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden, metsäalaa edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Ohjelman päämääränä on lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen”.

    Kansallisessa metsäohjelmassa (KMO) 2015 sivulla 47 ”Epävarmuustekijät”-otsikon alle kuuluvana lukee mm:
    ”Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen alueellisella ja paikallisella tasolla ratkaisee paljolti metsien käytön yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja hyvinvointivaikutusten kattavuuden. Epävarmuutta liittyy siihen, kuinka hyvin onnistutaan kehittämään toimiva vuorovaikutus eri osapuolten välille.”

    – Tarkoittaisikohan KMO:n lainauksen viimeinen virke sitä, että jos metsänomistajat eivät pysty kehittämään toimivaa vuorovaikutusta hirvenmetsästäjiin päin, alenee metsien käytön yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja hyvinvointivaikutukset eivät muodostu kattaviksi?

    Vai miten päin sen pitäisi mennä?

    – Onko nykyinen ”sorkkaeläinlaidunnus” yhteiskunnallisesti hyväksyttävää?

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • suorittava porras 19.7.2013, 21:52

    Vai että ei istuteta mäntyä ? Ehkä sitä sitten kylvetään koska….

    ”Metsämaasta mäntyvaltaista metsää on 67 %, kuusivaltaista 22 % ja lehtipuuvaltaista 11 %. Metsien monimuotoisuuden ja maaperän kannalta tärkeiden, pääasiassa sekapuuna kasvavien lehtipuiden osuus puuston kokonaistilavuudesta on 20 % eli selvästi enemmän kuin mitä lehtipuuvaltaisten metsien pinta- alaosuus on.”

    Lainaus on metsäntutkimuslaitoksen tuoreesta tilastosta.

    Tuo hirvikantakin on jo paikoin alittanut vuoden- 68 tason , jonka johdosta alueille ei ole voitu myöntää yhtään pyyntilupaa. Omakin seurani anoi tulevalle jahtikaudelle enemmän kaatolupia , kun viime syksyinen jäävä kanta oli. Tuolloin 33% luvista jäi käyttämättä. Lupien puute ei ainakaan ole viimeaikoina vaivannut , on vain ollut mahdotonta saada kiintiötä käytettyä.

    Gla 20.7.2013, 06:11

    Männylle uudistamisen vähäisyydestä en minäkään ole samaa mieltä. Metsätilastollisen vuosikirjan taulukko ulottuu vuoteen -80 ja siinä on nähtävissä hirvikannan kehityksen annalta kiinnostava ajanjakso. 80-luvun alussa männylle uudistettiin vuosittain n. 120 000 ha, kun kuuselle uudistettiin n. 20 000 ha. Tuon jälkeen männyn osuus romahti puoleen ja on siitä viimeisen 10 vuoden ajan ollut loivassa laskussa. Kuusi on noussut tasaisesti ja on nyt yli 60 000 ha. Koivu on ollut koko ajan merkityksettömän alhaalla, vain 90-luvulla uudistettiin vuosittain hiukan enemmän eli n. 15 000 ha. Uudistamisen suhteet vuoden 2011 tilanteessa oli mänty 45%, kuusi 52% ja koivu 3%. Muut lajit ovat vain joitain kymmenyksiä, joten niihin ei kannata tässä takertua. Kestävää lajisuhdetta olisi kiinnostavaa pohtia, mutta ehkä kuitenkin jossain toisessa yhteydessä.

    Tärkeämpää kuitenkin on mielestäni Suorittavan kommentin sisältö hirvikannan kasvun syistä. Se on käsitelty ennenkin ja todettu virheelliseksi. 60-luvun lopussa hirvikanta oli vajaat 15 000 yksilöä. Tällä hetkellä kanta on kokonaisuudessaan yli viisinkertainen, joten alueet, joilla nyt ollaan tuon ajan lukemissa, ovat mitättömän pienet. Siksi asialla ei ole metsätalouden kannalta merkitystäkään.

    Hirvikanta lähti nousuun kaatolupapolitiikan avulla. Aluksi hirven rauhoituksen myötä, sitten vähäisten lupien avulla.

    Gla 20.7.2013, 06:11

    Hirvikannan määrä ei tällä hetkellä ole niin pieni, että kaatoluvat siksi jäisivät käyttämättä. Pysyihän hirvikanta nykyiseen verrattuna murto-osan kokoisena 60-luvullakin ja sitä ennenkin metsästyksen avulla. Historian aikana hirvikanta on kaadettu liki sukupuuttoon, joten 75 000 yksilön kannan valitessa hirvien vähäisyys on perusteena täysin kestämätön kaatolupien käyttämättömyydelle.

    Hirvikannan kasvua on metsänhoidon menetelmät avittaneet, mutta syy kannan kasvuun on siis kaatolupapolitiikassa. Sillä työkalulla kantaa säädellään, joten vastuuta ei yksinkertaisesti muille voi sysätä, koska vallan ja vastuun suhde on edelleen olemassa. Riistahallinnon tavoitteena on hirvikannan tuottavuuden maksimointi, joten siksikin metsätaloutta on turha syyttää kannan kasvusta. Jos hirvikanta on vaarassa alentua liikaa, kaatolupia vähennetään, jotta tuotto pysyy ennallaan. Jos tätä kuviota ei tajua, on syytä lukea muutakin kuin metsästäjien edunvalvojien propagandaa.

    uudehko metsänomistaja 20.7.2013, 07:57

    ”Yhteiskunnallisesti hyväksyttävää” on sanapari, jonka merkitys vaihtelee kirjoittajasta riippuen. Yhteikunta ei ole mikään yksikäsitteinen asia, vaan monien mielipiteiden summa. Asiasta voi aina keskustella, mutta johtopäätös riippuu puhujan asenteesta.

    Itse olen sitä mieltä, että metsää pitää hyödyntää kaikilla mahdollisilla tavoin. Kaikkia tapoja pitää myös edistää ja kehittää. Metsän kokonaistuoton pitää olla mahdollisimman suuri. Toisin sanoen metsästämisen edellytysten parantaminen saa aiheuttaa haittaa puun kasvatukselle, kunhan metsästyksen ja puun tuottamisen yhteisvaikutus tällöin .lasvaa. Tällöin mielestäni on kysymys ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävästä” toiminnasta.

    Kuitenkin kaikille lienee selvää, että on väärin kasvattaa metsästämisen edellytyksiä puun tuoton kustannuksella, mikäli metsästämisen lisääntyneet tuotot menevät eri piireille, kuin puun tuotannon pienenemisen aiheuttamat tappiot. Mielestäni on myös väärin vaatia, että yhteiskunta korvaa metsänomistajalle metsästämisen edellytysten kasvattamisen aiheuttamat puun tuotannon tappiot. Pitää löytyä keino, jolloin kyseiset tappiot korvataan metsästyksen aiheuttaneista kasvaneista tuotoista. Vain täten saavutetaan ”yhteikunnallinen hyväksyttävyys”

    tamperelainen 20.7.2013, 08:57

    Uudekolle sanoisin että Suomen metsiä ei ole sosialisoitu yhteisomistukseen.Nykyään kovasti toitotetut jokamiehenoikeudet näyttää hämärtävän ajaytuksen kulkua.Muovipussin ja juomatölkin voi huoletta pudottaa polun varteen.Moraalikato lisääntyy samaan tahtiin kun suu vaahdossa puhutaan luonnon monimuotoisuudesta ,fosforipäästöistä
    Metsästäjä ei useinkaan omista metsää,eikä vastaa siihen liittyvistä kustannuksista eikä riskeistä,mestsästäjä on vapaamatkustaja,joka härskisti Riistahallinnon tuella tuhoaa metsäomaisuutta
    JOs metsästä yhetistuumin haettaisiin optimihyötyä,niin se tarkoittasi esimerkiks osittain taimikoiden aitaamista,aitojen huoltoa metsästäjille

    Gla 20.7.2013, 18:01

    Mehänpoika: ”Tapion metsävarojen ja metsänhoitosuoritteiden tilastot ovat valtakunnallisia, joten karuho mäntyä kasvava maan pohjoispuoli sisältyy viljavamman eteläosan kanssa samaan tilastoon.”

    Totta. Vilkaisin erittelyjä metsäkeskuksittain. Jos jätetään pois laskusta Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa, männyn osuus uudistettavasta alasta oli vuonna 2011 26%. Makuasia on se, onko tuo paljon vai vähän. Joka tapauksessa ero valtakunnallisen tilanteesen (45%) on selvä. Miten luvut jakaantuivat menneinä vuosina, siitä ei minulla ole tietoa.

    Mehänpoika: ”Lehtipuuston määrän näkyminen tilastoissa huomattavan suurena on tämän hetken tilanne. Esimerkiksi laajat ja karuhkot ojitetut rämeetkin monesti painuvat hirvien talvehtimistuhojen jäljiltä hieskovupuustovaltaiseksi. Myös lehtipuuryteiköt kuusentaimistojen päällä ovat lisäämässä lehtipuuston tilastollista osuutta.”

    Ristiriitaista onkin, että hoitamattomuus ja jos teoriasi rämeistä pitää paikkaansa, jopa hirvituhot osaltaan saavat aikaan lehtipuuston määrän kasvua. Huoli kuusettumisesta siis vähenee, vaikka syyt eivät tietenkään ole metsätaloudelle kunniaksi ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Vaan mikä olisi seurauksena, jos kuusikoista pidettäisiin huolta? Kuusta kuusen perään ilman lehtipuustoa. Ainoa luontainen tapa uudistaa päätehakkuuala olisi käyttää pioneerilajeja, mutta käytännössä sekään ei ole tarkoituksenmukaista.

    mehänpoika 20.7.2013, 18:10

    Tapion metsävarojen ja metsänhoitosuoritteiden tilastot ovat valtakunnallisia, joten karu mäntyä kasvava maan pohjoispuoli sisältyy viljavamman eteläosan kanssa samaan tilastoon. Esimerkiksi pitäisi kysyä Etelä-Suomen taimitarhoilta eri puulajien menekin tilastoja nmeljänkymmenen vuoden ajalta. 70-luvulla Etelä-Suomessa istutettiin lähinnä mäntyä. Nyt on tilanne toinen.

    Viimeisten vuosikymmenien aikana tehdyt laajat kuusenistutukset eivät vielä näy Tapion puuvaratilastoissa. Niissä näkyvät hyvin korostuneesti Pohjois-Suomen runsaat nuoret mäntypuustot ja Etelä-Suomen 70-80-lukujen männylle istutetut puustot, joita on myös viljavilla mailla.

    Lehtipuuston määrän näkyminen tilastoissa huomattavan suurena on tämän hetken tilanne. Esimerkiksi laajat ja karuhkot ojitetut rämeetkin monesti painuvat hirvien talvehtimistuhojen jäljiltä hieskoivupuustovaltaiseksi. Myös lehtipuuryteiköt kuusentaimistojen päällä ovat lisäämässä lehtipuuston tilastollista osuutta. Kummastakaan ei vaneripuustoa ikinä kehity ja ovat selvästi hirvien ohjailua metsien uudistamisen tilanteessa. Tästä hirville jälleen pitkä miinus.

    Anton Chigurh 20.7.2013, 18:14

    Täällä taas sokeat täpertäjät taluttavat toisia sokeita.

    mehänpoika 20.7.2013, 18:40

    Gla: ”Ainoa luonnollinen tapa uudistaa avohakkuuala olisi käyttää pioneeripuulajia, mutta käytännössä sekään ei ole tarkoituksenmukaista.”
    Mitä varten se ei ole tarkoituksenmukaista? Kerro onko muitakin syitä kuin pioneeripuulajien suuri alttius hirvien syönnöksille?

    Luontainen hieskoivu selviää karuhkoilla rämesoilla koivunvesakosta jälkeenjääviä mäntyjä huomattavasti paremmin hirviltä karkuun. Siitä johtuu osittain lehtipuuston näkyminen suurena tilastoissa.

    Avohakkuualojen istutus kuuselle, joka ei ole pioneeripuu eli aukeiden alojen metsittäjä, johtaa monesti kuusentainten hallanarkuuden ja heinettymisenkin vuoksi istutusalojen pusikoitumiseen. Tästä kuusentainten kehitys hidastuu, ja monesti kuviolle pääsee kehittymään energiapuuta, jota raivaussahalla on ilman vaurioita vaikea poistaa. Muutaman vuoden viivyttelyn tuloksena alueelle voi syntyä vaurioita energiapuun korjuusta.

    Näitä ryteiköitä ei paljoa pääsisi syntymään, jos hirvet eivät olisi haittaamassa pioneeripuiden, männyn, rauduskoivun ja haavan uudistamista.

    Gla 20.7.2013, 18:44

    ”Täällä taas sokeat täpertäjät taluttavat toisia sokeita.”

    Joko tiedät, mitä amerikkalaiset tutkijat tarkoittivat sanoessaan, että lehtipuusto taantuu korkean hirvikannan alueella?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 96)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10