Keskustelut Metsänomistus Onko nykyinen hirvipolitiikka ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 96)
  • Onko nykyinen hirvipolitiikka ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”?

    Uuteen metsälakiin (Luonnos 8.2.2013) on tulossa 26 §:ään ”Kansallinen ja alueellinen metsäohjelma”. Ko. pykälän alussa lukee mm:
    ”Maa- ja metsätalousministeriö laatii kansallisen metsäohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden, metsäalaa edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Ohjelman päämääränä on lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen”.

    Kansallisessa metsäohjelmassa (KMO) 2015 sivulla 47 ”Epävarmuustekijät”-otsikon alle kuuluvana lukee mm:
    ”Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen alueellisella ja paikallisella tasolla ratkaisee paljolti metsien käytön yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja hyvinvointivaikutusten kattavuuden. Epävarmuutta liittyy siihen, kuinka hyvin onnistutaan kehittämään toimiva vuorovaikutus eri osapuolten välille.”

    – Tarkoittaisikohan KMO:n lainauksen viimeinen virke sitä, että jos metsänomistajat eivät pysty kehittämään toimivaa vuorovaikutusta hirvenmetsästäjiin päin, alenee metsien käytön yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja hyvinvointivaikutukset eivät muodostu kattaviksi?

    Vai miten päin sen pitäisi mennä?

    – Onko nykyinen ”sorkkaeläinlaidunnus” yhteiskunnallisesti hyväksyttävää?

  • jees h-valta

    Kiitos Ironille lämpimistä sanoistasi. Kyllä varmasti motokuskin ryteikköäkin joltain palstalta voi vielä löytyä mutta esim. energiapuukauppaani ei pyydetty edes ennakkoraivausta joten kait tässä se puoli on oikein tehty eli taimikon varhaishoito. Se että kasvattaa jotain taimikkoa e-puu asentoon ei tarkoita ryteikköä.
    Siellä on vain paljon puita (vajaa 4000/ha) mutta se on silti siisti ja näköetäisyys on huomattavasti pidempi mitä motomies esim. tarvitsee.
    Hybridihaavikot taas ovat lähes puhtaita paitsi jokunen havupuu sinne on tullut joukkoon kasvateltua. Lähinnä eläinten suojaksi pieniksi ryhmiksi. Ja joku koivukin.
    Eipä näissä H-vallan metsissäni ainakaan äkkiseltään tule mieleen ryteiköitä. Jokainen on hetihakkuukelpoinen asennoltaan.
    P-Satakunnan palstoista juuri aion mennä vappuna yhtä katsomaan ajatuksena ennakkoraivata se taimetusajan jälkeen. Mutta se ei olekkaan minun kasvattamaani metsää ollut kuin muutaman vuoden. Parantaa malliaan vuosi vuodelta.

    suorittava porras

    tarkennuksia Gla:lle

    Näillä tienoilla oli hirviä runsaasti jo 70-luvun lopulla . Tuonaikaiset arviointimenetelmät antoivat kuitenkin kannasta todellista pienemmät lukemat. Minäkin rustailin sillon ensimmäiset hirvivahinkoilmoitukset . Vahingot todettiin kuitenkin niin vähäisiksi , että korvauksia en saanut maatalouden enkä metsän puolelle . Tuosta tilanteesta hirvien määrä kasvoi aina 2000- luvulle saakka , jolloin tehometsästys alkoi JA JONKA TULOKSENA HIRVITYHJIÖITÄ alkoi syntyä .

    Mäntyä on lähialueillamme istutettu ja kasvatettu menestyksekkäästi siinä , kun kuustakin. Sekä yhtiöt , että metsätaloudesta toimeentulonsa saavat metsänomistajat ovat uudistaneet metsänsä maapohjalle parhaiten sopivalla puulajilla.

    Hirvivahinkoilmoituksien määrä on kuitenkin pysynyt lähes vakiona 70-luvulta lähtien RIIPPUMATTA HIRVIEN MÄÄRÄSTÄ.. Tästä voisi päätellä , että metsät ja niiden tila kiinnostaa varsin harvoja TAI hirvivahinkojen määrää liioitellaan . Suosittelisin Tiirolan Mikon tapaan jokaisen mielestään vahinkoa kärsineen tekemään edes sen vahinkoilmoituksen , jotta on perusteita anoa enemmän hirvilupia. Viime syksyn vähäiset hirvihavainnot eivät tue vaatimuksia vähentää yleisesti hirvien määrää.

    (laitoimme muuten lupahakemuksen viidestä pyyntiluvasta , vaikka alueellemme ei jäänyt viime syksynä tuotakaan määrää hirviä . Jos elukoita ilmestyy jostakin niitä ammutaan , mutta jos ei , luvat/lupia jätetään käyttämättä )

    Gla

    Metsuri motokuski: ”Ei varmaankaan hirvityhjiöitä synny jos haavikoita kasvatetaan ja taimikot hoidetaan energiapuunkasvatus mielessä. Tuollaiset ryteköt ovat hirville kuin kutsu ”syömään”.”

    Hirvikannan säätely tapahtuu lain mukaan metsästämällä ja toimintaa pyörittää riistahallinto. Jos hirvikannan tuottavuus laskee, kompensoidaan se kaatolupia vähentämällä, joten taimikoiden määrää ei pidä tähän asiaan sekoittaa.

    Metsuri motokuski: ”Olin tässä parisen vuotta metsäliiton taimikoiden raivuussa kesän ja oli aika suuri ero niiden taimikoiden välillä joissa lehtipuuta oli hyvinkin rajoitetusti tai niiden välillä jotka oliva ns. ”ryteköitä”. Olen samaa mieltä (jälleen) suorittavan kanssa siitä yhtiöiden metsissä on hirvivahinkoja suhteellisesti vähemmän pinta-alaan verrattuna.”

    Onhan tuo täysin selvä asia, että hoitamaton taimikko on monessakin suhteessa huono. Mutta miksi tämäkin asia nousee joka kerta esiin, kun hirvivahingoista keskustellaan? Eikös täällä puhuta metsätaloudesta?

    Gla

    Suorittava porras: ”Näillä tienoilla oli hirviä runsaasti jo 70-luvun lopulla . Tuonaikaiset arviointimenetelmät antoivat kuitenkin kannasta todellista pienemmät lukemat. Minäkin rustailin sillon ensimmäiset hirvivahinkoilmoitukset . Vahingot todettiin kuitenkin niin vähäisiksi , että korvauksia en saanut maatalouden enkä metsän puolelle . Tuosta tilanteesta hirvien määrä kasvoi aina 2000- luvulle saakka , jolloin tehometsästys alkoi JA JONKA TULOKSENA HIRVITYHJIÖITÄ alkoi syntyä .”

    Täytyy todeta, että on teillä erikoiset metsät. Keskimäärin kanta on vaihdellut Suomessa 20000 ja 140000 välillä, mutta teillä tuo trendi ei ole vaikuttanut. Ellei sitten käytössäsi olevassa dokumentaatiossa 40 vuoden jaksolta ole lieviä puutteita.

    Suorittava porras: ”Mäntyä on lähialueillamme istutettu ja kasvatettu menestyksekkäästi siinä , kun kuustakin. Sekä yhtiöt , että metsätaloudesta toimeentulonsa saavat metsänomistajat ovat uudistaneet metsänsä maapohjalle parhaiten sopivalla puulajilla.”

    Epäilen, koska koivua ei ole istutettu. Päätehakatun rehevän kuusikon jälkeen kuusi ei ole maapohjalle parhaiten sopiva puulaji kuin poikkeustapauksissa.

    Suorittava porras: ”Hirvivahinkoilmoituksien määrä on kuitenkin pysynyt lähes vakiona 70-luvulta lähtien RIIPPUMATTA HIRVIEN MÄÄRÄSTÄ.”

    Tuokin on niin erikoinen asia, etten sitä ihan tuollaisenaan ole valmis nielaisemaan.

    Suorittava porras: ”Suosittelisin Tiirolan Mikon tapaan jokaisen mielestään vahinkoa kärsineen tekemään edes sen vahinkoilmoituksen , jotta on perusteita anoa enemmän hirvilupia.”

    Näin olen tehnyt. Mutta koska omistajia on 739000, mahtuu sekaan tietysti monenlaista käytäntöä. Jos taimikot on hoitamatta, varmaan vahinkoilmoituksetkin jäävät herkästi tekemättä.

    Metsuri motokuski

    Iironi vosi vähän tarkentaa tuota luetun ymmärtämistä. En lienee missään vaiheessa arvostellut Jessen metsiä. Noita haavikoita ja energiapuuryteiköitä joita minä olen nähnyt ja kokenut eivät ole olleet jessen metsiä. Olen vakuuttunut siitä että Jesse hoitaa metsiään ammattitaitoisesti ja siten maksimoi kantoraha tulot itselleen. Hänellä on vain hieman valtavirrasta poikkeava kasvatusmetodi joille on varmasti sijaa edelleen.

    Gla:lle. Tämähän on selvä jatkumo hirvikeskustelulle. Eihän voi olla niin että tappaminen on ainoa ratkaisu. Hirvellä on selvä egologinen lokero metsissä kuten muillakin eläimillä. Jos vahinkoja kuitenkin tulee niin joitakin muitakin keinoja voidaan käyttää ja yksi esimerkki voi olla hirviaitojen ja varoitusmerkkien lisäksi myös elinolosuhteiden saattaminen sellaiseen kuntoon ettei vahinkoja synny. Eikö vain ?

    Gla

    Miten luot sellaiset elinolosuhteet, ettei hirvivahinkoja synny? 80000 hirveä (tavoitekannan mukainen määrä) tarvii saman määrän ruokaa, oli taimikot hoidettuja tai ei.

    Metsuri motokuski

    Hirvikannan koko on riippuvainen hyvin pitkälle hirvilehmien elinvoimasuudesta. Pitä paremmat ruokailumaat hirvillä on sitä varmemmin synnyttävät naaraat saavat elinvoimaisia jälkeläisiä. Nykyisillä metsänhoitometodeilla (mm ojitukset) on saatu erittäin hyviä ruokailumaita hirville. Samoin nykyiset taimikot jotka jätetään huonolle hoidolle edesauttaa hirvikannan elinvoimaisuutta. Sinnehän ne hirvet kokoontuu missä niille on ruokaa. Mitä enemmän tähän ruuan tarjontaan voidaan vaikuttaa sitä varmmemmin hirvet muualle siirtyvät. Minusta se on vain hätäratkaisu että tapetaan kanta niin pieneksi ettei metsänhoidollisista velvotteista tarvitse välittää.

    jees h-valta

    Mitenkään kinaanne enempää puuttuen mutta eikö puhuta kahdesta aivan erillisestä asiasta metsuri/motokuski jos puhutaan metsätaloudesta hirvien ehdoilla tai metsätaloudesta omilla ehdoilla?
    Kukin hoitaa omaisuuttaan tietty juuri taloudellisuusajattelunsa mukaan.
    Hirvien sanelemanahan minäkin joudun tekemään paljon ylimääräistunteja joka huonontaa kannattavuutta. Aitauksia sun akkujen vaihtoja sun muita huoltokeikkoja. Senkin ajan voisi raivata niitä taimikoita tuottokuntoon. Vai mitä?

    Metsuri motokuski

    Niin eihän me kinata vaan esitetään erilaisia näkemyksiä ja silloinhan keskustelu on parasta. Olet jesse ihan oikeassa. Arvelenkin että aika paljon joudut käyttämään aikaa hirvien karkottamiseen mutta väitän että nämä eivät ole poissa taimikonraivauksiin käytettävästä ajasta. usko että sinä raivaat taimikkosi silloin kun näet sen tarpeelliseksi. Karkottamiseen käytetty aika on poissa jostain muualta. Toisaalta mehän joudumme, elämässä yleensäkkin, hyväksymään sellaisia asioita jotka joko haittaavat tai rajoittavat toimintaa. Näitä on paljon mm tiet, yhdyskuntarakentaminen ja jne. Esmerkkejä on muitakin. Metsien eläimistö on myös yksi niistä, johonka hirvi kuuluu osaltaan. Suurpedot omalta osaltaan.

    Nämä raivaamattomat taimikot eivät varmaankaan ole tämän palstan kirjoittajien ongelma. Oivallisia ruokamaita hirville syntyy muiden toimesta ja uskot että vaikka hirvikanta olisikin huomattavasti suurempi niitä ruokamaiksi sopivia taimikoita riittää. Ruotsissahan hirvikanta on varmaan vähintään kaksin-kolmin kertainen pinta-alaan verrattuna kuin Suomessa. Siellä hirvikanta on otettu mahdollisuutena eikä niin kuin Suomessa vahinkoeläimenä. Tässä meillä Suomessa varmaan olisi asennemuutoksen paikka.

    jees h-valta

    Niinhän sitä Suomessa olisi asennemuutoksen paikka eli asettaa tuotanto harrastuksen edelle. Varsinkin kun muutaman vuoden sisään harrastajamäärän romahdus tuo eteemme ison hirvieläinongelman. Tämä asia pitäisi vain pikkuhiljaa alkaa huomioida ja alentaa kantaa luonnonehdoilla tapahtuvalle kannansäätelylle. Muuten voidaan todella alkaa joutua joukkolahteihin niiden kanssa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 96)