Kiitos Ironille lämpimistä sanoistasi. Kyllä varmasti motokuskin ryteikköäkin joltain palstalta voi vielä löytyä mutta esim. energiapuukauppaani ei pyydetty edes ennakkoraivausta joten kait tässä se puoli on oikein tehty eli taimikon varhaishoito. Se että kasvattaa jotain taimikkoa e-puu asentoon ei tarkoita ryteikköä.
Siellä on vain paljon puita (vajaa 4000/ha) mutta se on silti siisti ja näköetäisyys on huomattavasti pidempi mitä motomies esim. tarvitsee.
Hybridihaavikot taas ovat lähes puhtaita paitsi jokunen havupuu sinne on tullut joukkoon kasvateltua. Lähinnä eläinten suojaksi pieniksi ryhmiksi. Ja joku koivukin.
Eipä näissä H-vallan metsissäni ainakaan äkkiseltään tule mieleen ryteiköitä. Jokainen on hetihakkuukelpoinen asennoltaan.
P-Satakunnan palstoista juuri aion mennä vappuna yhtä katsomaan ajatuksena ennakkoraivata se taimetusajan jälkeen. Mutta se ei olekkaan minun kasvattamaani metsää ollut kuin muutaman vuoden. Parantaa malliaan vuosi vuodelta.

Metsuri motokuski: ”Ei varmaankaan hirvityhjiöitä synny jos haavikoita kasvatetaan ja taimikot hoidetaan energiapuunkasvatus mielessä. Tuollaiset ryteköt ovat hirville kuin kutsu ”syömään”.”

Hirvikannan säätely tapahtuu lain mukaan metsästämällä ja toimintaa pyörittää riistahallinto. Jos hirvikannan tuottavuus laskee, kompensoidaan se kaatolupia vähentämällä, joten taimikoiden määrää ei pidä tähän asiaan sekoittaa.

Metsuri motokuski: ”Olin tässä parisen vuotta metsäliiton taimikoiden raivuussa kesän ja oli aika suuri ero niiden taimikoiden välillä joissa lehtipuuta oli hyvinkin rajoitetusti tai niiden välillä jotka oliva ns. ”ryteköitä”. Olen samaa mieltä (jälleen) suorittavan kanssa siitä yhtiöiden metsissä on hirvivahinkoja suhteellisesti vähemmän pinta-alaan verrattuna.”

Onhan tuo täysin selvä asia, että hoitamaton taimikko on monessakin suhteessa huono. Mutta miksi tämäkin asia nousee joka kerta esiin, kun hirvivahingoista keskustellaan? Eikös täällä puhuta metsätaloudesta?

Iironi vosi vähän tarkentaa tuota luetun ymmärtämistä. En lienee missään vaiheessa arvostellut Jessen metsiä. Noita haavikoita ja energiapuuryteiköitä joita minä olen nähnyt ja kokenut eivät ole olleet jessen metsiä. Olen vakuuttunut siitä että Jesse hoitaa metsiään ammattitaitoisesti ja siten maksimoi kantoraha tulot itselleen. Hänellä on vain hieman valtavirrasta poikkeava kasvatusmetodi joille on varmasti sijaa edelleen.

Gla:lle. Tämähän on selvä jatkumo hirvikeskustelulle. Eihän voi olla niin että tappaminen on ainoa ratkaisu. Hirvellä on selvä egologinen lokero metsissä kuten muillakin eläimillä. Jos vahinkoja kuitenkin tulee niin joitakin muitakin keinoja voidaan käyttää ja yksi esimerkki voi olla hirviaitojen ja varoitusmerkkien lisäksi myös elinolosuhteiden saattaminen sellaiseen kuntoon ettei vahinkoja synny. Eikö vain ?

Hirvikannan koko on riippuvainen hyvin pitkälle hirvilehmien elinvoimasuudesta. Pitä paremmat ruokailumaat hirvillä on sitä varmemmin synnyttävät naaraat saavat elinvoimaisia jälkeläisiä. Nykyisillä metsänhoitometodeilla (mm ojitukset) on saatu erittäin hyviä ruokailumaita hirville. Samoin nykyiset taimikot jotka jätetään huonolle hoidolle edesauttaa hirvikannan elinvoimaisuutta. Sinnehän ne hirvet kokoontuu missä niille on ruokaa. Mitä enemmän tähän ruuan tarjontaan voidaan vaikuttaa sitä varmmemmin hirvet muualle siirtyvät. Minusta se on vain hätäratkaisu että tapetaan kanta niin pieneksi ettei metsänhoidollisista velvotteista tarvitse välittää.

Niin eihän me kinata vaan esitetään erilaisia näkemyksiä ja silloinhan keskustelu on parasta. Olet jesse ihan oikeassa. Arvelenkin että aika paljon joudut käyttämään aikaa hirvien karkottamiseen mutta väitän että nämä eivät ole poissa taimikonraivauksiin käytettävästä ajasta. usko että sinä raivaat taimikkosi silloin kun näet sen tarpeelliseksi. Karkottamiseen käytetty aika on poissa jostain muualta. Toisaalta mehän joudumme, elämässä yleensäkkin, hyväksymään sellaisia asioita jotka joko haittaavat tai rajoittavat toimintaa. Näitä on paljon mm tiet, yhdyskuntarakentaminen ja jne. Esmerkkejä on muitakin. Metsien eläimistö on myös yksi niistä, johonka hirvi kuuluu osaltaan. Suurpedot omalta osaltaan.

Nämä raivaamattomat taimikot eivät varmaankaan ole tämän palstan kirjoittajien ongelma. Oivallisia ruokamaita hirville syntyy muiden toimesta ja uskot että vaikka hirvikanta olisikin huomattavasti suurempi niitä ruokamaiksi sopivia taimikoita riittää. Ruotsissahan hirvikanta on varmaan vähintään kaksin-kolmin kertainen pinta-alaan verrattuna kuin Suomessa. Siellä hirvikanta on otettu mahdollisuutena eikä niin kuin Suomessa vahinkoeläimenä. Tässä meillä Suomessa varmaan olisi asennemuutoksen paikka.