› Keskustelut › Metsänomistus › Onko nykyinen hirvipolitiikka ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”?

Esillä 6 vastausta, 91 - 96 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 8 9 10

  • Onko nykyinen hirvipolitiikka ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”?

    Lähetetty: 6.4.2013, 17:29

    Uuteen metsälakiin (Luonnos 8.2.2013) on tulossa 26 §:ään ”Kansallinen ja alueellinen metsäohjelma”. Ko. pykälän alussa lukee mm:
    ”Maa- ja metsätalousministeriö laatii kansallisen metsäohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden, metsäalaa edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Ohjelman päämääränä on lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen”.

    Kansallisessa metsäohjelmassa (KMO) 2015 sivulla 47 ”Epävarmuustekijät”-otsikon alle kuuluvana lukee mm:
    ”Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen alueellisella ja paikallisella tasolla ratkaisee paljolti metsien käytön yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja hyvinvointivaikutusten kattavuuden. Epävarmuutta liittyy siihen, kuinka hyvin onnistutaan kehittämään toimiva vuorovaikutus eri osapuolten välille.”

    – Tarkoittaisikohan KMO:n lainauksen viimeinen virke sitä, että jos metsänomistajat eivät pysty kehittämään toimivaa vuorovaikutusta hirvenmetsästäjiin päin, alenee metsien käytön yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja hyvinvointivaikutukset eivät muodostu kattaviksi?

    Vai miten päin sen pitäisi mennä?

    – Onko nykyinen ”sorkkaeläinlaidunnus” yhteiskunnallisesti hyväksyttävää?

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehänpoika 22.9.2013, 08:08

    Metsien uudistamista on jouduttu jo useita vuosikymmeniä tekemään hirvipolitiikan ehdoilla. Tuloksena siitä on ollut kuusenistutusten lisääntyminen rauduskoivun, männyn ja haavan kustannuksella. Tällä menolla ainakin Etelä-Suomen metsät kuusettuvat liikaa kuusenjuurikäävän ja kirjanpainajan leviämisestä sekä teollisuuden raakapuuntarpeista huolimatta. Nykyinen metsälaki on ollut hampaaton vallitsevaan tilanteeseen.

    Tulevan uuden metsälain hyväksyttävyyttä on pyritty laatijoiden puolelta kehumaan vapaammaksi kaikista rajoitteista. Esim. hyväksyttäisiin metsien uudistaminen pienaukkoja (alle 0,4 ha) käyttäen. Myös jatkuva kasvatus hyväksyttäisiin yhtenä metsien käsittelymuotona ja monta muuta vastaavaa.

    Varsinkin nuo kaksi edellä mainittua on ilmeisesti ajateltu hirvipolitiikan kannalta hyödyllisiksi. Eihän metsiä noin käsitellen pysty tekemään hirvivahinkojen korvaushakemuksia, vaikka vahinkoja koivun ja männyn taimille tulisikin. Tältä osin metsälakiesitys tähtää hirvivahinkotilastojen kaunistumiseen myös VMI:n tulosteissa.

    Tuntuukin siltä, että uusittavaa metsälakia ja metsäohjelmia ovat olleet ideoimassa läheisesti hirvikannan hoitosuunnitelmaa laatineet henkilöt. Mm alueellisessa metsäohjelmassa on maininta, että metsätalouden kehittämiskeskus laatii metsänuudistamisen ohjeet rikkaan hirvikannan alueille. Kertaalleen ne on jo laadittu.

    mehänpoika 25.9.2013, 08:16

    Ministeri Koskinen 4.9.2013:
    ””Metsälakiesitys vastaa yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin.

    Eduskunta on käynyt tänään metsälakiesityksestä lähetekeskustelun. Metsälakiin ehdotetaan muutoksia, koska metsänomistajat ja koko metsäala näkevät metsien hoidon ja käytön monipuolistamisen tarpeelliseksi. Metsien monipuolisen käytön odotetaan lisäävän metsistä saatavaa hyvinvointia.””

    – ”Muutoksia” ovat kyselytutkimuksen mukainen metsänomistajien muiden kuin puuntuotannollisten arvojen lisääntyminen, esimerkkinä virkistysarvo. (Hirvenmetsästystä ei tohdi nytkään Koskinen puheessaan Eduskunnalle mainita)
    – Muita ”muutoksia” on metsien hakkaamattomuus ja hoitamattomuus. Lähes 30% metsistä on saanut olla kirveen koskematta 30 vuotta. (Tähän kuvitellaan lääkkeeksi metsien kasvattamisen eri-ikäisenä ilman uudistushakkuita)

    – ”Metsien monipuolisen käytön lisääminen” tarkoittaisi liiketoiminnallisen virkistyskäytön (metsästyssafarit) lisäämisen. Mahdollisten haittojen osalta yhteensovittaminen talouskäytön kanssa (kyllä metsätalous joustaa) kuvitellaan riittävän ratkaisuksi.
    – Lisääntyvän liiketoiminnan odotetaan ilmeisesti poikivan paljon virkistyskäyttöä tarjoavia yrityksiä (konkurssit lisääntyvät), ja se olisi lisäämässä ”metsistä saatavaa hyvinvointia”.

    Onkohan nyt tulossa sellainen metsälaki, mikä ei olisi yhteikunnallisesti hyväksyttävissä? Ainakin lisätyn hirvikannan aiheuttamat hirvikolarit maanteillä lähtisivät nousuun. – Silloin se olisi liiketoimintaa ihmisten hengen ja turvallisuuden kustannuksella, mikä ei olisi millään järkisyyllä hyväksyttävissä.

    mehänpoika 29.9.2013, 11:28

    Nyt Eduskunnan käsittelyssä uusittavana oleva metsälaki tähtää selvästi hirvikantojen kasvattamiseen. Puhutaanhan lain esittelyssä metsien monipuolisen käytön lisäämisestä, koska metsänomistajien omaan metsään kohdistuvat arvot ovat kyselytutkimuksen mukaan muuttuneet enemmän virkistyskäyttöä suosiviksi.

    Näihin kyselytutkimuksiin ei pitäisi lakien valmisteluissa enemmälti perustaa. Lopputuloshan riippuu kokonaan siitä miten tarkoitushakuisesti kysymykset metsänomistajille on aikoinaan esitetty. Ainakin tämä tehty tutkimus on johtanut valtiovallan kokonaan hakoteille. Nyt Eduskunnan pitäisi hoksata tämä.

    mehänpoika 12.2.2014, 19:42

    Tuoreesta metsästäjätutkimuksesta, ”suomalaisten suhtautumisesta metsästykseen”, Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava vetää ko. tutkimuksen myönteistä tuloksesta sellaisen päätelmän, että metsästyksen ”yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on lisääntynyt”.

    Mielestäni suomalainen metsästys tapahtumana on suurelta osin hirvieläinten pyyntiä ampuma-aseita käyttäen, metsästäjien käyttämän määritelmän mukaan ”luonnonvaran kestävän käytön periaatteella”. Muu metsästys on meillä marginaalisempaa.

    Metsästyksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyyys muodostuu enemmän metsästyspolitiikan toteuttamisen lopputuloksesta. Mihin kuntoon jäävät metsät ja miten turvallista on metsissä ja teillä liikkua, tai mitä kaikki tällainen harrastus tulee yhteiskunnalle maksamaan. Nämä asiat eivät selviä metsästäjätutkimuksesta.

    Mielestäni nyt tehty metsästäjätutkimus ei mitenkään osoita, että metsästyksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys olisi lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Päinvastoin! Sen osoittaa jo VTV:n hirvitutarkastuksen 100/2005 päätelmät.

    mehänpoika 13.2.2014, 06:57

    ”hiiri kissalle räätälinä”: Ei tästä metsälakia tullutkaan! Tuli ”Laki metsälain muuttamisesta”, 1085/2013. Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013.

    Laki 1085/2013 ei suoraan ota kantaa hirvipolitiikkaan. Nykykäytännön hiljainen hyväksyminen sisältyy lain 26§:ään, Kansallinen ja alueellinen metsäohjelma:
    ””Maa- ja metsätalousministeriö laatii kansallisen metsäohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden, metsäalaa edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Ohjelman päämääränä on lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ministeriö seuraa ohjelman toteuttamista ja tarkistaa ohjelmaa tarvittaessa.
    Metsäkeskus laatii toiminta-alueelleen alueellisen metsäohjelman ja seuraa sen toteutumista. —– ””

    – Lain 1085/2013 26§:n Kansallinen metsäohjelma on Suomen metsäpolitiikan perusta. Siitä selostus löytyy Valtioneuvoston metsäpoliittisen selonteon 2050 sivulta 16. Ko. sivulla otsikon alla lukee:
    ””Suomen metsäpolitiikan perustana toimii tällä hetkellä Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO 2015), joka hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä joulukuussa 2010. ——
    Yksi ohjelman kantavista ajatuksista on metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. Yhteensovittamista tehdään laajapohjaisessa Kansallisessa metsäneuvostossa ja sen toimielimissä. KMO myös valmisteltiin laajan sidosryhmäyhteistyön pohjalta. Ohjelma on niin ikään sovitettu yhteen eri strategioiden kanssa (kuva 2), esimerkiksi biotalousstrategia, TEM:n vetämä Metsäalan strateginen ohjelma (MSO), energia- ja ilmastopoliittinen srategia, kansallinen biodiversiteettistrategia sekä maaseutu- ja aluepoliittiset strategiat ja ohjelmat. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOa toteutetaan KMO:n rinnalla ja sen toimenpiteet on sisällytetty osaksi KMO:aa.””

    – Ilmeisesti vielä hyväsymättä oleva hirvikannan
    hoitosuunnitelmaesityskin on valmisteluissa sovitettu yhteen eri ohjelmien kanssa.

    mehänpoika 12.8.2014, 13:59

    Kansallisessa metsäohjelmassa (KMO) 2015 sivulla 17 otsikon alla seuraavasti:
    ””OHJELMAN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT; TAVOITTEET; MITTARIT JA TOIMENPITEET
    1) METSIIN PERUSTUVA LIIKETOIMINTA VAHVISTUU JA TUOTANNON ARVO KASVAA -otsikon alla sivulla 18
    1.3) Luontomatkailu ja luonnontuoteala
    Kotimaisen luontomatkailun lisääntymiseen vaikuttavat muun muassa väestön kaupungistuminen, tulotason nousu sekä vapaa-ajan ja hyvinvointi- ja terveystietoisuuden lisääntyminen. Luontomatkailun merkittävimmät kasvunäkymät perustuvat kuitenkin ulkomaisten matkailijamäärien lisääntymiseen. Tämä edellyttää matkailuyrittäjiltä eri asiakasryhmille soveltuvien palveluiden kehittämistä ja markkinointia. Metsästysmatkailun kysynnän ennakoidaan kasvavan. Elinkeinona luontomatkailu on nykyisin merkittävintä Lapissa ja Kainuussa.

    Kestävän matkailun käytäntöjen ja imagon kehittäminen on matkailulle tärkeää. Osaamiskeskusohjelman Matkailun ja elämystuotannon -osaamisklusterin tavoitteena on matkailualan kotimaiseen ja kansainväliseen kysyntään perustuvan liiketoiminnan kasvu kestyävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Luontomatkailun palveluiden kehittämiseen ovat erioistuneet etenkin Lapin, Varsinais-Suomen ja Savonlinnan osaamiskeskukset.””

    – Näin viedään tulevaisuudessa yksityisiä metsänomistajiakin kuin ”pässiä narussa” (Metsälakiluonnos 8.2.2013 26 § KMO). Tähän ilmeisesti tähtää viimesyksyn hirven pyyntilupien leikkaaminen 1/3:lla, sekä tuore Hirvikannan hoitosuunnitelma.

    Tämä toiminta ilmeisesti säädetään KEMERA -tukien piiriin, ja on siten pienentämässä ympäristötukisopimusten sekä yksityismetsien taimikonhoidon rahoitusta. Eipä hyvältä näytä!

Esillä 6 vastausta, 91 - 96 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 8 9 10