› Keskustelut › Metsänhoito › Onko metsätalous loppu Ylä-Lapissa?

  • Tämä aihe sisältää 46 vastausta, 16 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten mettämiäs toimesta.
Esillä 6 vastausta, 41 - 46 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5
  • Metsuri motokuski 9.1.2024, 11:34

    Se kokemus minulla on niin aika tehokkaassa hakkuussa ovat olleet ylä lapin yksityisten metsät. Etenkin porotilojen metsät.  Yleensä siellä vaaditaankin suojelemaan valtion metsiä porotalouden vuoksi kun omissa ei ole mitään suojelemista. Hyvä esimerkki on kun ajaa Ivalosta rajajooseppiin tai aittajärvelle niin aika hyvin on porotilojen metsät hakattu. Eipä niissä enää ole mitä suojella. Jos tuulivoimalat rakentuisikin porotilojen maille niin ei varmaan mitään ongelmaa ole. Mutta kun ne rakentuukin valtion maille niin ongelma tulee heti. Kyllä poromies rahan haistaa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli 9.1.2024, 11:44

    Helsingin keskusta ja sen edessä oleva saaristo on varsin otollista aluetta tuulivoimalle. Sinne aluksi 200 myllyä ja myöhemmin sitten lisää. Sähkö pitää tuottaa siellä, missä sitä kulutetaankin.

    Näin porot, luonnoneläimet, linnut ja lapin maaperä pelastetaan täydelliseltä luonnon tuholta.

     

    mehtäukko 15.1.2024, 08:28

    Sivulla 2 linkin Jan Saijets  ”…FSC näyttäisi olevan ainoa metsäsertifikaatti, joka vastaa nykyajan luontokriiseihin uskottavalla tavalla. Metsien suojelualaa on lisättävä merkittävästi lähiaikoina ja tähän mennään riippumatta siitä, mitä Suomen metsätaloussektori haluaa…”

    Uskottavaahan se on, kun itse putlerin valtakunnassa sitä harjoitetaan,niinhän. Saijetsin suhde metsäsektoriin ja siitä leipänsä saaviin maanomistajiin on ylimielisen röyhkeää. Millä oikeudella tuokin aivopieru?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.1.2024, 09:21

    FSC paremmuus on kyllä hyvin kyseenalaista. Meillä se loukkaa HCV-alueillaan sosiaalista kestävyyttä, Venäjän uudistamattomilla avohakkuilla taloudellista kestävyyttä ja etelän puuuplantaaseilla ekologista kestävyyttä. Muutakin esimerkkejä varmaan löytyy. Metsien suojelua tulisi lisätä vaikka kaikki olisi FSC sertifioitua , koska meidän pienten metsätilojen rakenteesta ei synny muuten suuria suojelukokonaisuuksia.

    Panu Panu 15.1.2024, 10:07

    FSC:n kautta ei vaan tule hehtaariakaan suojelualaa, koska suojelualueeksi lasketaan vain pysyvässä suojelussa olevat.

    mettämiäs 5.2.2024, 21:56

    Ylä-Lapin metsätalouden kannalta oli aikanaan paha takaisku, kun Vapo lopetti sahauksen Peuravuonon sahalla. Sahaa yritettiin elvyttää erilaisilla omistusjärjestelyillä (mm. kuntakin oli mukana), mutta toimintaa ei saatu kunnolla enää pyörimään. Sahan koko ja tarjolla olleen raaka-aineen määrä ei käytännössä mahdollistanut investointeja nykyaikaiseen tekniikkaan.

    Ylä-Lapin metsätaloutta ”puolusti” Peuravuonon paikallinen jalostus; hakkuutyöt tehtiin silloin kokonaan miesvoimin metsurityönä ja myös tämä työllisyysvaikutus koettiin niillä selkosilla positiivisena asiana. Sahalla valmistettiin sekä normaalia sahatavaraa että ratapölkkyjä. Peuravuonossa sahattujen ratapölkkyjen kyllästysprosessi oli suuresta sydänpuuosuudesta johtuen erilainen etelämpänä sahattuihin ratapölkkyihin verrattuna, mikä omalta osaltaan vaikeutti pohjoisen ratapölkkyjen jatkokäsittelyä. Betonipölkyt ”veivät” markkinat, mutta puisia ratapölkkyjäkin tarvittiin ”paikkopölkyiksi” ja joihinkin lyhyempiin ratapätkiin.

    Kun paikallinen mekaaninen jalostus on käytännössä loppunut ja luontoarvojen merkitys entisestään noussut, ei Ylä-Lapin metsätalouden tulevaisuus kovin hyvältä näytä. Kuitupuiden toimittaminen Kemiin sellun raaka-aineeksi ei ole taloudellisestikaan kovin kannattavaa pitkän kuljetusmatkan takia.

    Pahat linnut lauloivat, että Peuravuonon sahan niinkin pitkäaikaiselle toiminnalle oli vähän raadollisiakin syitä, mutta niiden todenperäisyydestä ei tietenkään ole mitään varmuutta. Muistelen vähän, että olen aikanaan ollut tiiviisti mukana tuossa Ylä-Lapin kuviossa, mutta koska siitä on niin kauan aikaa, voin tietenkin muistaa ihan väärinkin…

Esillä 6 vastausta, 41 - 46 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5