Keskustelut Metsänhoito Onko metsätalous loppu Ylä-Lapissa?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)
  • Puuki

    Monissa maissa FSC-sertifikaatista on mo:t siirtyneet pois sen sääntöjen muokattavuuden takia.  Muutaman vuoden välein säännöt uusitaan ja yleensä kiristetään suojeluvaatimuksia. Joka maassa erilaiset vaatimukset.

    Rane

    Inarissa ja muualla FSC:stä eroaminen ei auta koska nämä ostokieltoalueet koskevat sertifikaattiin kuulumattomia metsänomistajia.

    A.Jalkanen

    Julkaisuja

    Timo Helle, Ilpo Kojola, Aarno Niva. Ylä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6403.

    Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki, Mika Marttunen, Anssi Ahtikoski, Ville Hallikainen, Timo Helle, Mikko Hyppönen, Mikko Jokinen, Arto Naskali, Seija Tuulentie, Martti Varmola, Eero Vatanen, Anna-Liisa Ylisirniö. Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävän käytön mahdollisuuksista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli 6783.

    Anu Akujärvi, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Eero Mattila, Kari Mikkola, Pasi Rautio. Poron laidunnuksen ja metsätalouden vaikutukset maajäkäliin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 3 artikkeli 5813.

    Jari Miina, Anne Tolvanen, Jouko Kumpula, Liisa Tyrväinen. Metsien luonnontuotteet, virkistyskäyttö ja porolaitumet jatkuvapeitteisessä ja jaksollisessa kasvatuksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10345.

    Noista metsänhoidon havainnoista voisi summata että vaikka metsätalous on avohakkuineeen hävittänyt Ylä-Lapista paljon vanhaa metsää joka on monesti rakenteeltaan pohjoisessa optimaalinen poroille, niiden ja metsätalouden yhteiselo on mahdollista. Yksi keino on lisätä poimintahakkuuta eli jatkuvapeitteistä kasvatusta. Metsähallitus soveltaa jo paljon tätä, mutta yksityisten innostuksesta asiaan en tiedä. Osaako joku lukijoista kommentoida?

    Panu

    Jep, eli isojen ostajien kaikki puu on ”FSC-controlled”, joka tarkoittaa mm. että HCV-alueilta ei osteta. Kun GP tms. päättää että joku alue on HCV niin siinä ei puolueeton arviointi enää auta ja yhtiöt välttävät mieluummin (perusteettoman) mainehaitan kuin ostavat puuta.

    Visakallo

    FCS-sertifikaatissa on myös ihmisoikeus-osio, mutta se ei tunnu koskevan Inarissa metsää omistavia henkilöitä.

    Rane

    Se saamelaisten ihmisoikeus-osio on myös peruste olla ostamatta puuta.

    kmo

    Saamelaisten ihmisoikeuteen kuuluu myös maakotkien, ahmojen, ilvesten, karhujen ja susien tappaminen sukupuuttoon asti. Ilmankos heitä koko palsta kadehtii.

    mehtäukko

    Eikös ole aika härskiä: maata omistamattomien saamelaisten pelkkä ihmisoikeus menee metsänomistajien ihmisoikeuksien edelle..!

    Kalle Kehveli

    Tuulivoima olisi hyvä vaihtoehtoinen tulonlähde poronomistajille.

    A.J. laukoo sammakoita suustaan, menehän jo kävelylenkille, siellä on hyvä ilma. Tuulivoima tuhoaa kaiken eläimistön sekä maaperän 15 km säteeltä.

     

    A.Jalkanen

    Kehveli: pitäisin noita mainitsemiasi tuloksia vielä alustavina. Olisiko mahdollista että esimerkiksi turisti ja poro tottuisivat tuulivoima-alueisiin? Ei niitä tarvitsisi joka tunturilla olla, laittaisi vaikka aluksi avohakatuille alueille, kivikkoiselle paljakalle, maanottoalueille, kaivosalueille tms. että eivät ole niitä parhaita porolaitumia.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)