Vastaus löytyy Metsäjälehden artikkelista;

http://riista.fi/julkaisut/metsastaja-lehti/

sivu 40 – 42.

Kannattaa tutustua

Männyt säästyy satunnaiselta syömiseltä jos seassa on pihlajaa joka ei niin rehevillä alueilla varjosta kauheasti kun ei kasva kovin nopeasti ja koivut säästyy satunnaiselta syömiseltä jos on haapaa seassa.

Sen verran tuosta Metsästäjä-lehden artikkelista kommentoisin ja olisin jopa eri miletä siitä että taimien hirvituhot vähentyisivät jos taimikoihin jätettäisiin lehtipuuta syömistä varten. Omakohtainen kokemus on ollut että mitä vähemmän lehtipuuta niin sitä vähemmn hirviä. Nyt just raivaan sellaista aika tiukkaa kuusen / männyn taimikkoa jossa asuu ainakin emä uuden vasan kanssa. Raivasin viereisen 2 ha taimikon jossa oli myös asumisen jälkiä. Hirviperhe siirtyy sitä mukaan pois taimikosta kun raivuu etenee ja uskon että kun kaikki on raivattu hirvet siirtyvät muualle.

Ilmeisesti tuossa lehden artikkelissa lähdetään siitä ajatuksesta että mitä parempi emän terveydentila keväällä vasomisen aikaan sitä parempi on vasomistulos. Tästähän voisi päästä ”suorittavan portaan ” paljon kirjoittamaan ajatukseen siitä että mitä paremmin taimikot raivataan sitä huonommin hirvilehmillä on talvella ravintoa ja sitä huonompi on kunto vasomisen aikaan ja vasomistulos on heikompi. Oliskohan tässä yksi keino hirvikannan sääntelyy muiden toimien lisäksi ?

lainaus :

”Ilmeisesti tuossa lehden artikkelissa lähdetään siitä ajatuksesta että mitä parempi emän terveydentila keväällä vasomisen aikaan sitä parempi on vasomistulos. Tästähän voisi päästä ”suorittavan portaan ” paljon kirjoittamaan ajatukseen siitä että mitä paremmin taimikot raivataan sitä huonommin hirvilehmillä on talvella ravintoa ja sitä huonompi on kunto vasomisen aikaan ja vasomistulos on heikompi. Oliskohan tässä yksi keino hirvikannan sääntelyy muiden toimien lisäksi ?”

Säätelykeinoksi hirvikannan kohdalla taimikoiden raivaamisesta ei nykyisessä tilanteessa ole , mutta vahinkoja voidaan torjua. Määrätietoinen ja oikea-aikainen metsien / taimikoiden hoitaminen pitää alueen hirville ravinnon ja suojan osalta vähemmän kiinnostavana . Eli vahinkoja voidaan vähentää ja parhaassa tapauksessa niitä ei tule lainkaan .

Metsiä omistaa tällä hetkellä niin suuri joukko ihmisiä , jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita tai tietoisia metsänsä tilasta , että hirville riittää tarpeeksi purtavaa pelkästään heidän tiluksillaan . Kuusentaimikotkin ovat verrattain ”turvallinen” hirvien ruokamaa , jos niissä kasvaa sopivasti hirville mieluisia , mutta tuotannon kannalta vähempiarvoisia puulajeja.

En kannata hirvikannan kasvattamista nykyisestään , joten mielestäni on pidettävä huoli siitä , että ongelma-alueilla on mahdollista metsästää . Myös siitä on pidettävä huoli , että metsästäjien joukko ei harvene nykyisestään .

Tässä onkin yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista . Väki vanhenee ja uusien lajin harrastajien mukaan saaminen on tehty kohtuuttoman vaikeaksi kiristämällä aselupien saantia jo tavallisellakin järjenjuoksulla varustettua ihmistä pelottavalla tavalla. Vuosikymmeniä kunniallisesti metsästystä harrastanut kaverinikaan ei tohtinut enää hankkia uutta aselupaa lupaprosessin hankaluuden takia. Olisi tarvinnut uuden aseen hajonneen tilalle.