› Keskustelut › Harrastukset › Onko metsästys todella merkittävä tulonlähde?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 66)
1 2 3 4 5 6 7

  • Onko metsästys todella merkittävä tulonlähde?

    Lähetetty: 11.5.2014, 21:50

    Karjalainen 11.5.2014
    ”Metsästys ja kalastus merkittäviä tulonlähteitä

    Metsästäjien ja kalastajien luparahat valtion maille tuovat seitsenkertaisesti tuloja alueelle, jolla metsätetään ja kalastetaan, käy ilmi Metsähallituksen ja Helsingin Ruralia-instituutin eränkäynnin aluetutkimuksesta.

    Tutkimuksen mukaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime kesäkuusta marraskuuhun metsästys- ja kalastusalueelle 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa lupamyynnin ollessa viisi miljoonaa euroa. Tuloja tulee” … pläp, pläp ja pläppläp.

    Kyllä jotenkin haisee taas metsästysasioista teetetyltä ns. nolla-tutkimukselta!

    Syntyykö esimerkiksi hirvestyksestä minkäänlaisia pääomatuloja Suomi-yritykselle? Vahinkoja vain ja pääomat kuin pieru Saharaan! Kotimaiset metsästäjät säästävät metsästyslupiin euronsa, mikä on poissa kotiseudun kauppaliikkeiltä. Ulkomainen bensa palaa ja ulkomailta ostetut autot kuluvat eli tuhlailua kaikki Suomi-yrityksen kannalta.

    Mihin näillä tämän sortin tutkimuksilla oikein pyritään?

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Gla 27.5.2014, 14:15

    Mm: ”Kiistaton tosia-asia on se että hirvikannnat ovat nousseet metsien iän nuorentumisen sekä ruokamaiden parantumisen johdosta. Se että kuka on syyllinen tai syytön on aivan turha pohtia.”

    Syyllisyyskysymyshän on aivan ensiarvoisen tärkeä asia.

    Hirvikannnan suuruutta hallitaan kaatolupajärjestelmällä, ei taimikoiden määrien tai metsän ikäjakauman avulla. Kaatoluvat ja tavoitteelliset hirvikannat päättää tässä maassa yksi taho, joten vastuullinen eli syyllinen hirvikannan kokoon on paremmin kuin hyvin kaikkien tiedossa.

    Mm: ”Nyt on vain kyse siitä kuinka hirvituhoja vähennetään ja hirvikantaa ylläpidetään hallitusti hirvikannan geenipohjan ja perimän siitä kärsimättä. Joten hirvikannan laskeminen tasolle 1,5 hirveä /1000 ha ei ole ratkaisu.”

    Onko Lapissa hirvien perimä jollain tavalla vaarassa? Minun tietääkseni ei ole.

    Onko hirvien perimä 1900-luvun alusta 1970-luvun loppuun mennessä jollain tavalla vaarantunut, kun tuolloin hirvikanta oli vain murto-osa siitä, mikä sinun mielestä on geeniperimän turvaamisen edellytys. Ja ilmeisesti kanta on ollut samaa suuruusluokka satoja vuosia tuota ennenkin. Miksi 1980-luvun alusta alkaen vaatimukset perimän suhteen on noussut esittämällesi tasolle? Vaikuttaako siihen jollain tavalla hirviporukoiden intressit?

    Anton Chigurh 27.5.2014, 14:40

    ”Tuolle seminaarille en paljon arvoa anna”.

    metsuri motokuski

    Seminaariin saivat kutsun myös mikko tiirola, mikko riikilä, juha aaltoila, heikki henttonen (metlan myyrätuhovastaava), heikki smolander (metlan suonenjoen tutkimusaseman johtaja, joka on sallinut johtajan ominaisuudessa hutkia lumikoita ja varpuspöllöjä mahdollisina myyrätuhojen estäjinä).
    Kaikilla noilla oli joku este. Tosin sanoin sihteerille jo kutsuja lähetettäessä, että kukaan tuosta porukasta ei tule, sillä herrojen asenteet ovat hyvin vahvasti puuntuottajavastaisia. Kameleonttimaista peesailua ja tuulten haistelua.

    Kutsun hyväksyi 7 henkilöä. Taso olikin sitten todella korkea.

    Minä esitin, että hirvi tulee hävittää sukupuuttoon varsinaiselta puuntuotantoalueelta (rapia 20 miljoonaa hehtaaria), niille jää vielä reservaattia toistakymmentä miljoonaa hehtaaria. Se pitää riittää. Metsä on hirvelle marginaalihabitaatti, minne se uskaltautuu petouhan puuttuessa.

    Metsuri motokuski 27.5.2014, 18:51

    No niin. AC sen kertoi jonka jo arvasinkin. Seitsemän henkilön ”seminaarilla” olisi jotain järkevää sanomista. Meillä käy muutaman kerran kesässä enemmän porukkaa savusaunassa. Eikä se ole mikään ”seminaari”, vaikka samanhenkisiä ollaan. Ei ole ihme että johtajat eivät saapuneet. En minäkään tuossa asemassa olleena olisi tullut kun mitään keskusteluaihtoehtoa järkevälle mielipiteiden vaihdolle ei ollut.

    GLA voisi tutustua vaikka viimeiseen Metsästäjä-lehteen jossa oli hyvä kirjoitus hirvikannan hoidosta. Siinä kirjoitus oli kiihkottomasti esitetty eikä se ollut mitenkään metsästäjiä suosiva kirjoitus, Siinä kannettiin nimenomaan huolta terveen hirvikannan geenipohjasta. Vuosisadan alusta saimme hirvikantaa myös uutta verta muuttona itärajan sekä länsirajan (lapissa) takaa joka osaltaan rikastutti geeniperimää. Minusta tutkijat ovat selvästi esittäneet oikean kannan koon ja se on noin 3 – 4 hirveä / 1000 ha. Minulla ei ole syytä epäillä ammatti-ihmisten tietämystä. Täytyy muistaa että Ruotsissa kanta on noin 7 – 9 hirveä / 1000 ha ja Norjassa jopa yli 10 hirveä / 1000 ha. Niihin kantoihin en minäkään hirvikantaa halua.

    suorittava porras 27.5.2014, 20:44

    lainaus :

    ” Ulkomainen bensa palaa ja ulkomailta ostetut autot kuluvat eli tuhlailua kaikki Suomi-yrityksen kannalta.”

    Tuohon toimisi hyvänä lääkkeenä metsästysajan lyhentäminen entiselleen eli kahteen kuukauteen . Vähemmälläkin rallilla nykyiset hirvet saadaan lahdattua. Metsästyksen loppuaika pyrkii olemaan vain tarpeetonta saaliiksi sopimattomien yksilöiden ajamista paikasta toiseen . 🙂

    Ammatti Raivooja 27.5.2014, 20:51

    Jos haluaa saivarrella niin ainakin yhdessä vaiheessa Neste Oil teki kaiken Suomessa käytettävän bensan.

    mehänpoika 27.5.2014, 20:56

    Metsuri motokuski:
    ””Minusta tutkijat ovat selvästi osoittaneet oikean kannan koon ja se on noin 3 – 4 hirveä / 1000 hehtaarilla. Minulla ei ole syytä epäillä ammatti-ihmisten tietämystä.””

    – Muistaakseni nimimerkki ”tamperelainen” juuri tässä ketjussa kertoi, että korruptio olisi jo ajat sitten rantautunut Suomeen (siinäkin olen hänen kanssa täysin samaa mieltä). Toisin sanoen on hyvinkin mahdollista, että rahalla oli saatu haluttu tutkimustulos, jossa oli ainakin hirvien aiheuttamat liikenneturmat täysin sivuutettu.

    Hirvikantatilastot ja hirvikolaritilastot korreloivat melko tarkkaan keskenään. Jos pyyntilupia leikataan niin, että hirviä jää talvelle enemmän, lisääntyy myös hirvikolareiden määrä. Tästä korrelaatiosta johtuen metsästysseurat hirvien pyyntilupia anoessaan itseasiassa määräävät vuotuisten hirvikolareiden sekä niissä loukkaantuneiden määrän.

    Kysynkin ”Metsuri motokuskilta” ja kumppaneilta onko oikein harjoittaa sellaista ylimitoitettua harrastustoimintaa, joka vaarantaa kanssaihmisten turvallisuuden ja omaisuuden liikenteessä sekä aiheuttaa yhteiskuntataloudellisesti arvaamattomia menetyksiä?

    Hirvestys on nykyisin myös liiketoimintaa tarkastusvapaan hirvenlihan myyntimahdollisuuden vuoksi. Onko tällainen liiketoiminta laillista? Ihmettelen todella Suomeen pesiytynyttä korruptiota tässäkin asiassa! Hirvestys vapaaksi pyyntiluvista ja kaikki olisi ok!

    Pähkäilijä 27.5.2014, 21:10

    Mielenkiintoista. Saimaan norpalle kestävä kanta on 300 yksilöä, hirvelle sitten 333 kertaa enemmän?

    suorittava porras 27.5.2014, 21:15

    Lainaus :

    ”Tutkimuksen mukaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime kesäkuusta marraskuuhun metsästys- ja kalastusalueelle 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa lupamyynnin ollessa viisi miljoonaa euroa. ”

    Näillä rahamäärillä pidetään monta syrjäseudun kannattavuusrajoilla kamppailevaa kauppaliikettä pystyssä . Jos kauppa häviää , häviävät asukkaatkin …ja niiden mukana myös metsästäjät .
    Väitän , että nimenomaan metsästyskykyisten ihmisten muuttaminen pois syrjäisimmiltä alueilta aiheuttaa paikallisten hirvitihentymien kehittymisen . Ei siis ole ketään , joka viitsisi koluta kaukaisimpia kolkkia.

    Gla 28.5.2014, 04:22

    Metsuri motokuski, tarkoitatko numeroa 3?

    http://www.lehtiluukku.fi
    /lehti/metsastaja/_read/
    3-2014/49396.html

    Sivujen 40-42 artikkelissa ei käsitelty geenipohjaa. Siinä käsiteltiin hirvikannan tuottavuutta muista kuin geenipohjan näkökulmista.

    Artikkeli oli kiihkoton, mutta silti vahvasti asenteellinen ja pyrkii ohjailemaan lukijan ajatuksia vaaralliseen suuntaan:

    ”Korkeat hirvieläintiheydet saattavat johtaa lisääntyviin ongelmiin. Mitä useampia hirvieläimiä liikkuu tietyllä alueella, sitä suurempi riski on että osa eläimistä joutuu hirvieläinkolarin uhriksi. Miten suuriksi liikenneongelmat käytännössä kasvavat riippuu muun muassa siitä, miten suuriksi liikennetiheydet kasvavat ja miten hyvin teiden ylläpito vesaraivauksella ja riista-aidoilla hoidetaan.

    Suurempi lukumäärä eläimiä tarvitsee myös suuremman määrän ravintoa. Tämä saattaa lisätä ongelmariskiä maa- ja metsätaloudessa. Hoitamalla metsätaloutta siten, että hirvieläimille on olemassa paljon sopivaa kasvillisuutta, esimerkiksi lehtivesakon muodossa, voidaan vähentää metsätaloudellisesti arvokkaisiin taimiin kohdistuvaa laidunpainetta.”

    Viimeistään tuon artikkelin lukemisen jälkeen metsästäjienkin on syytä havahtua todellisuteen. Vaikka halu oman edun ajamiseen olisikin kova, ihan kaikkea ei kannata uskoa, eikä yrittää syöttää muille totena.

    Gla 28.5.2014, 04:25

    Metsuri motokuski, miten uskomasi asiantuntijat ovat päätyneet tulokseen, jonka mukaan oikea kannan koko olisi 3-4 hirveä/1000 ha? Mitkä tekijät ovat olleet mukana, kun ”oikeaa” on määritelty? Millä painoarvolla on huomioitu vahingot liikenteelle, maa- ja metsätaloudelle, metsäekosysteemin monimuotoisuudelle?

    Me puhumme riittävän suuresta kannasta geeniperimän suhteen, emme metsästäjien korostaman hirvikannan tuottokyvyn maksimoimisesta. Tuire Nygrenillä lienee suomalaisista asiantuntijoista kenties paras tietämys aiheesta. Väitöskirjassa todetaan useisiin tutkimuksiin perustuen, että geeniperimän kapeus voi muodostua ongelmaksi silloin, kun laji on uhanalainen. Ongelmia voi aiheutua myös, jos pyynti on voimaperäistä ja valikoivaa.

    Yhteiskuntamme ei tarvitse hyväksyä suuren hivikannan muodossa sitä, että metsästäjille turvataan mahdollisuus harjoittaa valikoivaa pyyntiä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 66)
1 2 3 4 5 6 7