› Keskustelut › Harrastukset › Onko metsästys todella merkittävä tulonlähde?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 66)
1 2 3 … 5 6 7

  • Onko metsästys todella merkittävä tulonlähde?

    Lähetetty: 11.5.2014, 21:50

    Karjalainen 11.5.2014
    ”Metsästys ja kalastus merkittäviä tulonlähteitä

    Metsästäjien ja kalastajien luparahat valtion maille tuovat seitsenkertaisesti tuloja alueelle, jolla metsätetään ja kalastetaan, käy ilmi Metsähallituksen ja Helsingin Ruralia-instituutin eränkäynnin aluetutkimuksesta.

    Tutkimuksen mukaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime kesäkuusta marraskuuhun metsästys- ja kalastusalueelle 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa lupamyynnin ollessa viisi miljoonaa euroa. Tuloja tulee” … pläp, pläp ja pläppläp.

    Kyllä jotenkin haisee taas metsästysasioista teetetyltä ns. nolla-tutkimukselta!

    Syntyykö esimerkiksi hirvestyksestä minkäänlaisia pääomatuloja Suomi-yritykselle? Vahinkoja vain ja pääomat kuin pieru Saharaan! Kotimaiset metsästäjät säästävät metsästyslupiin euronsa, mikä on poissa kotiseudun kauppaliikkeiltä. Ulkomainen bensa palaa ja ulkomailta ostetut autot kuluvat eli tuhlailua kaikki Suomi-yrityksen kannalta.

    Mihin näillä tämän sortin tutkimuksilla oikein pyritään?

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Metsuri motokuski 13.5.2014, 15:26

    Ei näillä hirvi- ja petomäärillä ole markkina-arvoa Keski-Eurooppalaisille metsästäjille. Ei ne tyhjiä metsiä tule tarpomaan edes elämyksien hinnoilla. Hirvikanta kun kaksinkertaistetaan niin jo alkaa virtaa löytymään. En tosin kannata itsekkään moisen hirvikannan kasvua sillä haitat ovat hyötyjä suuremmat.

    6 m3 13.5.2014, 19:12

    Eräluvat hyödyttävät 7-kertaisesti

    Kun metsästäjä ostaa metsästys- tai kalastusluvan valtion maille, raha hyödyttää seitsenkertaisesti aluetta jossa hän metsästää ja kalastaa.
    Tieto perustuu Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemään eräkäynnin aluetaloustutkimukseen, josta on nyt julkaistu ennakkotietoja.
    Tutkimuksen mukaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime syksynä Kainuuseen 7 miljoonaa euroa suoraa tuloa asioimalla muunmuassa kaupoissa, huoltoasemilla ja matkailuyrityksissä.
    Työllisyysvaikutus oli Kainuussa 102,4 henkilötyövuotta.
    Esimerkiksi kanalinnustaja käyttää Lapin-matkansa aikana 417 euroa.

    Kuhmolainen 13.5.2014

    (Kiteen suunnan mehissä on siis vara ylenkatsoa tuollaisia tulonlähteitä ja metsästäjiä jotka rahojaan paikkakunnalle jättävät?)

    Gla 14.5.2014, 04:42

    Tutkimukseen päätynyt summa riippuu olennaisesti siitä, missä ollaan. Lapissa kertymä on iso, mutta etelässä tilanne on toinen. Tilanne on ymmärrettävä, ei eteläsuomalaiset merelle kalastamaan lähtijät yleensä tarvitse majoitusta. Sen sijaan ruoka- ja bensakaupassa käydään kuten normaalisti, mutta nämä eurot tuskin ovat tutkimukseen päätyneet. Ja tutkimushan koski vain valtion maita, joita Lapissa on runsaasti. Uutisen otsikointi on siis harhaanjohtava. Miksi näin tapahtuu tutkimukseen liittyvässä lehdistötiedotteessa, sitä voi hyvällä syyllä kysyä.

    Etusivu

    /sivustot/metsa/fi/ajan
    kohtaista/Tiedotteet
    %202014/Sivut/metsas
    tysjakalastusluvistas
    aadaanaluetuloja.aspx

    A.Jalkanen 14.5.2014, 07:47

    Tuo seitsemän euroa on varmaan keskimääräinen luku, ja se on tiedotteen laatijan, ei tutkijoiden, valinta. Lehdistölle pitää tarjota jokin naseva otsikoksi kelpaava kiteytys.

    Yliopistollinen tutkimus ei missään tapauksessa ”tue” sen enempää kuin vastustakaan elinkeinoa jota se tutkii. Tutkimustietoa tuotetaan poliittisten päätösten pohjaksi ja tiedon lisäämisen itseisarvon vuoksi. Vastustan myös tiukasti ajatusta, että tulokset voisi jotenkin tilata ”oikeansuuntaisiksi”.

    Ehkä lääketeollisuuden itse tekemässä tutkimuksessa kiusaus tulosten kaunisteluun on olemassa, kun on kyse oikeasti isoista taloudellisista intresseistä tilaajan taholta.

    mehänpoika 15.5.2014, 06:29

    A. Jalkanen:
    ””Yliopistollinen tutkimus ei missään tapauksessa ”tue” sen enempään kuin vastustakkaan elinkeinoa, jota se tutkii. Tutkimustietoa tuotetaan poliittisten päätösten pohjaksi ja tiedon lisäämisen itseisarvon vuoksi. Vastustan myös tiukasti ajatusta, että tulokset voisi tilata jotenkin ”oikeasuuntaisiksi”.””

    – Näinhän pitäisi tutkimuksen olla, mutta valitettavasti se ei ole puolueetonta silloin, kun tutkimus on riippuvainen rahoittajan toiveista ja strategiasta, kuten tässä tapauksessa metsästyksen arvostuksen kohottamisesta. Metsästyksen arvostuksen kohottamista tarvinnee MMM halutessaan esim. lisätä Suomen hirvikantaa paremmin kaupallista metsästysmatkailua suosivaksi.

    Yliopisto oli ehkä nimetty tutkimuksen tekijäksi lähinnä tutkimuksen arvon lisäämiseksi. Havaintojeni mukaan aikaisempina vuosina käytettiin yliopistojen sijaan valmiiksi räätälöityjä tohtorin väitöskirjoja.

    Samantasoisena tutkimuksena pidän vuotuisen hirvenlihan ja metsästyksen virkistysarvon laskennallisen arvon määrittämistä tutkimuksen avulla. Verottajalle ei jää mitään, mutta arvoja löydetään lähes 100 milj. euroa vuodessa.

    Näitä tutkimuksia, ja ehkä monia muita samasta aiheesta, lienee tilattu valtioneuvostolle esitellyn biotalousstrategian perusteluja varten. Yhtenä perusteluna on esitetty odotettavissa oleva metsien puuraaka-aineen vajaakäyttö (Hetemäki ym).

    tamperelainen 16.5.2014, 14:24

    A.Jalkanen:Yliopistot tekee paljon tilattuja tutkimuksia,jolla ne rahoittavta toimintaansa.AINA pyritään katsomaan tuloksia tilaajan kannalta positiivisesti.Ei ole vara aiheutaa tyytymättömyyttä potentissa asiakkaassa.pelätään tilauksien loppumista.Valtiollakin keskustellaan ensin millaisia tuloksia halutaan ja sitten päätetään tutkimuksen tekijät.Korruptio on jo ajat sitten rantautunut Suomeen,on aika havahtua nykytodellisuuteen.

    mehänpoika 26.5.2014, 06:32

    tamperelainen:
    ””A.Jalkanen:Yliopistot tekee paljon tilattuja tutkimuksia,joilla ne rahoittavta toimintaansa.AINA pyritään katsomaan tuloksia tilaajan kannalta positiisisesti.Ei ole vara aiheuttaa tyytymättömyyttä potentissa asiakkaassa.pelätään tilauksien loppumista.Valtiollakin keskustellaan ensin millaisia tuloksia halutaan ja sitten päätetään tutkimuksen tekijät.Korruptio on jo ajat sitten rantautunut Suomeen,on aika havahtua nykytodellisuuteen.””

    – Mahdollisesti hirvimiesten typeryydessään jo pitkään liian tiheänä pidetyn hirvikannan myötävaikutuksella aiheuttama tuottavuuden heikko kehitys on johtanut valtiontalouden huonon rahoitustilanteen. Myös yliopistojen valtionapuja on jouduttu leikkaamaan raskaalla kädellä, jolloin yliopistot ovat tulleet riippuvaisiksi yksityisten tai yritysten rahoituksesta. Se tehnee monesta tutkimuksesta tarkoitushakuisen. Tästä hyvänä esimerkkinä lienee tämän ketjun aiheena oleva tutkimus.

    Nyt käynnissä oleva MTT:n, Metlan, RKTL:n yhdistyminen tasavertaisina luonnonvaroja tutkivaksi laitokseksi, jolla olisi sama rahoittaja, ei yhteiskunnan kannalta välttämättä olisi kokonaishyötyyn tähtäävä tutkimuksissaan.

    Metsuri motokuski 26.5.2014, 13:12

    Meneeköhän vähän puurot ja vellit sekaisin kun hirvimiehiä aletaan syyttämään valtion talouden huonosta tilasta. Voisko tuoto yhtymäkohtaa enää kauempaa hakea.

    mehänpoika 27.5.2014, 08:59

    Metsuri motokuskille:
    ”Puuroista ja velleistä” tarkemmin saisit lukea osiosta: Metsänhoito, kirjoitus, Korholan metsäseminaari 2014, josta sivu 5 ja viesti 5.

    Mielestäni silloin puurot ja vellit ovat lopullisesti sekaisin jos syytetään metsänomistajia syyllisiksi hirvituhoihin, koska eivät muka osaa hoitaa taimikoitaan hirvimiesten esittämällä tavalla.

    Metsuri motokuski 27.5.2014, 13:41

    ”Korholan metsäseminaarin” voi jättää niiden ihmisten ”seminaariksi” jotka siellä olivatkin. Tuolle seminaarille en paljon arvoa anna. Olen aikavarma että osallistujilla oli jo varmat mielipiteet sinne mennessä ko asiasta eikä ne siellä ole miksikään muuttuneet. Ovat vähän kuin ”putinin palaverit” ennakkoon valmiiksi päätettyjä.

    Kiistaton tosia-asia on se että hirvikannnat ovat nousseet metsien iän nuorentumisen sekä ruokamaiden parantumisen johdosta. Se että kuka on syyllinen tai syytön on aivan turha pohtia. Nyt on vain kyse siitä kuinka hirvituhoja vähennetään ja hirvikantaa ylläpidetään hallitusti hirvikannan geenipohjan ja perimän siitä kärsimättä. Joten hirvikannan laskeminen tasolle 1,5 hirveä /1000 ha ei ole ratkaisu. Se kanta ei riitä terveelle geenipohjalle. Oikea kanta lienee tuplaten tuo esitetty. ”Korholan seminaari” ei ole se oikea ja tasapuolinen foorumi joka tämän asian voi päättää. Onneksi.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 66)
1 2 3 … 5 6 7