› Keskustelut › Metsänhoito › Onko metsäsi saattohoidossa?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6

  • Onko metsäsi saattohoidossa?

    Lähetetty: 11.8.2018, 21:15

    Onko metsäsi jo saattohoidossa, vai onko työllesi tiedossa jatkaja?

    Ymmärrän jatkuvan kasvatuksen nimissä tehdyt hakkuut silloin, jos jatkajaa ei ole, tai metsät sijaitsevat alueilla, jotka ovat jatkossa puunostotoiminnan ulkopuolelle. Muissa tapauksissa kysymys on pelkästä keinottelusta tai suoranaisesta ymmärtämättömyydestä.

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli 14.8.2018, 00:14

    Antinpoika on ilmeisesti kovin nuori vielä.

    muistan kyllä metsäasioita ihan 50 luvun alusta kun nimenomaan harsinta kaikissa muodoissaan oli kiellettyä, mutta aukkoja tehtiin ja niihin jätettiin siemenpuut ja tämä oli silloin juuri sitä uutta ja oikeaa jaksollista metsän käsittelyä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 14.8.2018, 07:24

    Silloin myös astui kaikessa ankaruudessaan määritelmä ”Vajaatuottoinen”, joka lain mukaan piti / täytyi uudistaa keinollisesti. Pahimmillaan uudistamisen hoiti Piirimetsälautakunta, uudistuskustannuksiin taisi saada joskus jopa valtion tukea, mutta myös harsinnan suorittaja seisoi leivättömän pöydän ääressä saaden siellä rapsut metsän hävittämisestä.

    antinpoika 14.8.2018, 07:28

    Helsingissä 13.11.1948 allekirjoitettu ”harsintajulkilausuma” jonka ovat allekirjoittaneet herrat Olli Heikinheimo, Jarl Lindfors, Erkki Kalela, Risto Sarpas, Erkki Laitakari, Eric Appelroth ilmaisee selvästi millaisia hakkuita harsintahakkuilla tarkoitetaan, siis määrämittahakkuita jossa poistetaan kaikki määrätyn mitan täyttävä, metsää jää jos on mistä jäädä. On kummallista että näitä hakkuita verrataan nykyisiin jatkuvapeitteisen metsätalouden menetelmiin niin kuin mikään ei olisi muuttunut 70 vuodessa. Erirakenteiskasvatus ei ole jatkuvapeitteisen metsätalouden synonyymi niin kuin täällä toistuvasti väitetään vaan se on osa jatkuvapeitteistä. Siemenpuu hakkuut joka on hyvä menetelmä 80-luvulla piirimetsälautakunta epävirallisesti kielsi ainakin pohjanmaalla ja ajoi voimallisesti mallia avohakkuu-auraus-istutus

    kuusessa ollaan 14.8.2018, 07:41

    Niin, varmaankin ”kiellettiin” siksi, ettei muilla menetelmillä saatu ajoissa (tiukempi vakiintuneen taimikon aikataulu) kasvavaa puustoa aikaiseksi. Kyllä vahvakunttaisilla mailla luontainen uudistuminen ilman kunnollista muokkausta on toivotonta. Kieltämiseksi kun taidettiin silloin lukea kaikki omien mielipiteiden vastainen ohjeistuskin, vaikka olisi perusteltu syyt vaatimuksiin.

     

    Tulipa kesälomareissulla ajettua Kuusamon läpi ja nähtyä sen seudun aurauksia, Kuusamon yhteismetsä käyttää sitä uudistuksessa nykyisin ja melkoisen hyväkuntoisia männiköitä oli alueella.

    Mottimasa 14.8.2018, 08:23

    Kuitenkin jatkuvankasvatuksen metsä on ”metsänkäyttölaissa” määritelty hyvin lähelle harsintaa ja siksi ollut kiellettyä. Kyllähän jo määritelmien nimetkin kertovat mistä on kyse. Jatkuvaakasvatusta ei voi tehdä merkkaamalla isot rungot kaadettaviksi jos ei pienempää eri-ikäistä (kuutioitavaa) puustoa jää jäljelle. Jatkuvapeitteinen taas on aivan eri asia, siihen lasketaan avohakkuussa alle jäävä pienikin taimikko jonka on tarkoitus korvata istutus, tämä ei kuutioitava puusto muodostaa kuitenkin jatkuvan peitteen metsässä.

    Puuki 14.8.2018, 08:34

    Kuvia ja kehuja määrämittaan harsituista kuusikoista on kyllä nykyäänkin jk:ta esittelevissä julkaisuissa. Tulee niistä heti mieleen  ennen 50-lukua otetut kuvat pilalle harsituista vastaavista metsistä.

    Ylilyöntejä on tullut varmasti myös valvovilla viranomaisilla kun harsittuja metsiä liiallisen pikkutarkkuuden tjms-syyn takia. Joskus (kuulopuheina kuultuja) semmoistakin että henkilökohtaiset edut tai kaunat olisi vaikuttaneet johonkin rauhoituspäätökseen. Katkeruutta on varmasti aiheuttanut aikoinaan varsinkin jos selviytyminen on ollut metsästä kiinni ja on kokenut joutuneensa ”oikeusmurhan” kohteeksi.

    Siinä mielessä on hyvä asia, että jokainen saa nykyisin itse päättää ennemmän oman metsänsä käytöstä tarpeidensa mukaan.  Mutta ”äärilaidasta toiseen” siirtyminenkään ei ole hyvä juttu. Sillä tarkoitan niitä väittämiä jk:n erinomaisuudesta, joilla ei ole tarpeeksi käytäntöön eikä tutkimuksiinkaan perustuvaa todellisuuspohjaa.

    kuusessa ollaan 14.8.2018, 08:35

    Siemenpuuhakkuussa poistetaan kaikki heikkokasvuisempi puusto ja jätetään vain laadukkaita siemenpuita tuottamaan uuden metsän syntymiseen tarvittavat siemenet. Ja se vaatii riittävästi avaruutta, jotta uusi puusto syntyisi, jolloin näitä ”junan ikkunasta ilkeästi näkyviä hakkuuraiskioita” syntyy (erään kirjailijan kommentti Suomen metsien kamaluudesta). Todella jännää yhdistää n. 100kpl/ha puusto jatkuvaksi kasvatukseksi. Puuston määrä kun ei hirvittävästi eroa reilummasta jättöpuustosta tai tiukemman sertifikaatin uudistusmenetelmästä.

    Puuki 14.8.2018, 09:50

    Onhan niillä jk:lla ja tasaikäskasvatuksella selvät erot olemassa . Aiheuttaa vain turhaa sekaannusta jos ne määritelmät sekoitetaan tahallaan tai jostain muusta syystä.

    Erot on uudistamisessa, latvuskerrosten määrässä, maanmuokkauksessa , taimikonhoidossa ja korjuutavoissa.

    Eri tapojen yhdistäminen on tietysti sallittua mutta se on eri juttu.

    Gla 14.8.2018, 13:23

    Kuusessa ollaan: ”Todella jännää yhdistää n. 100kpl/ha puusto jatkuvaksi kasvatukseksi.”

    Miksi noin tiheistä metsiköistä puhutaan? Eikös koivun siemenpuuasennossa runkoluku ole murto-osa tuosta? Ja kun puulajista riippumatta siemenpuut suositellaan poistettavaksi vahinkojen välttämisen takia heti taimettumisen jälkeen, tuloksena on polvenkorkuinen taimikko. Onko se peitteistä metsää vai junan ikkunasta katsottuna tuore raiskio, siitäkin on syytä antinpojan kanssa koittaa keskustella.

     

    Jovain 14.8.2018, 20:34

    Se on aika paljonkin makuasia kummasta hoitotavasta on kysymys. Taneli muistelee 50-luvulta jaksollista. Itselläni menee jatkuvaan. Tiedä sitten, vielä muutama vuosikymmen sitten olivat Mhy:ten rajat näkyvissä tien varsilla. Poikkesivat hoitotavasta toisistaan. Tällä hetkellä metsät ovat yhtä ja samaa, niin ovat yhdistyksetkin muuttuneet.

    Jaksollisen ja jatkuvan hoitotavoissa on niin paljon päällekkäisyyttä, että oikeastaan on turhaa väitellä niiden paremmuudesta. Etunsa on molemmissa ja sopivat oikein hyvin samaan metsään. On vähän sama asia kuin väitellä pystykaupasta ja hankinnasta. Nekin sopivat samaan metsään.

    Kysymyshän ei olekaan siitä että sopivat, vaan aivan muusta. Sopii oikein hyvin aloituksen saattohoitoon, sanan varsinaisessa merkityksessä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 51)
1 2 3 4 5 6